Oman kylän miehet ovat opetelleet elvyttämistä, jotta osaavat tarvittaessa pelastaa naapurin – "Koodi 700 Aarne on ilkeä"

Pitkien ambulanssimatkojen päässä vapaaehtoisilla ensiauttajilla on kasvava merkitys. Osaava auttaja pystyy ratkaisevasti parantamaan monen potilaan selviämisennustetta.

ensihoito
Juha Intonen, Pertti Paananen, Pentti Virtanen ja Tenho Suutari
Sopimuspalokunnan koulutetut ensiauttajat, Juha Intonen, Pertti Paananen, Pentti Virtanen ja Tenho Suutari, ovat valmiita lähtöön, kun joku tarvitsee ambulanssia Sastamalan Keikyän kylässä. Kaikkiaan Keikyän VPK:ssa on 16 ensiauttajaa.Terri Niemi / Yle

SastamalaTehdastöistä eläkkeelle jäänyt Tenho Suutari on ollut vapaapalokuntalainen lähes koko ikänsä. Hän tuli harrastuksen pariin enonsa perässä jo kymmenvuotiaana nassikkana. Ensiauttajan hommaa hän tehnyt vuodesta 1998, jolloin ensivastetoiminta Keikyän VPK:ssa alkoi.

– Koodi 700 Aarne on ilkeä, tietää heti, että kyseessä on elvytys, Suutari sanoo.

Hätäkeskuksesta puhelimeen tuleva hälytys kertoo tehtäväkoodin ja kadun, jossa apua tarvitaan. Hätäkeskus tekee riskinarvion ja luokittelee tehtävän kiireellisyyden A, B, C tai D-tehtäväksi, joista A-tehtävä on kiireellisin. Koodi 700 tarkoittaa ensihoidon tehtäväluokituksessa elotonta.

Kylällä on jo totuttu siihen, että ambulanssin sijasta paikalle ehtii usein ensimmäisenä paloauto.

– Selkeät toimintamallit kuitenkin auttavat tositilanteessa. Jo autossa matkalla suunnitellaan, kuka tekee mitäkin.

Keikyän VPK:n Tenho Suutari istuu paloauton ratissa.
Tenho Suutari on usein ratissa, kun Keikyän VPK lähtee ensivastekeikalle.Terri Niemi / Yle

Tenho Suutarin kavereiksi autoon hyppäävät usein asennustöistä eläkkeelle jäänyt Pentti Virtanen, varastomies Juha Intonen ja asentaja Pertti Paananen. Yhteensä miehillä on noin 65 vuoden kokemus ensiauttajan tehtävistä.

– Palokuntamme ensivastesopimuksessa on viiden minuutin vasteaika. Siinä ajassa pitäisi olla valmiina ja matkalla kohteeseen, Pertti Paananen kertoo.

Vaikka Pirkanmaa ei kuulu kaikkein harvaan asutuimpiin maakuntiin, ambulanssia joudutaan joskus odottamaan pitkään.

– Pahimmillaan saattaa kestää yli puolikin tuntia, ennen kuin ambulanssi tulee paikalle. Kyllä esimerkiksi elvytystilanteessa syke aina nousee ja adrenaliinia tulee vereen, Paananen sanoo.

Pertti Paananen, VPK Keikyä
Pertti Paananen löysi vapaapalokuntatoiminnan viisi vuotta sitten. Hän sanoo saaneensa hienon kaveripiirin ja hyvän harrastuksen, jossa on tekemisen meininki.Terri Niemi / Yle

Tehtäville ei lähdetä yksin

Keikyän VPK:lle tulee viitisenkymmentä ensivastehälytystä vuodessa. Tehtäville lähdetään vähintään kahden auttajan kokoonpanossa, joskus autoon kapuaa viisikin miestä.

– Kun mennään paikalle, se rauhoittaa monta kertaa omaisiakin, sanoo Pentti Virtanen.

– Se, että huolehditaan omaisistakin, on tärkeää. Usein vastassa on vanhoja ihmisiä, jotka ovat keskenään.

.

Pentti Virtanen
Pentti Virtanen sanoo, että elvytystilanteet jäävät auttajillekin mieleen, koska ovat tilanteina pahimmasta päästä. Virtasella on yli 50 vuoden kokemus VPK:laisena ja parinkymmenen vuoden kokemus ensiauttajana.Terri Niemi / Yle

Vaikka tehtävät ovat monesti raskaita, auttamishalu ja hyvä porukka saavat jatkamaan. Tehtävät puretaan keskustelemalla, joko oman porukan kesken tai pelastuslaitoksen vetämissä purkutilaisuuksissa.

– Tehtävät jäävät tähän pihaan. Jos niitä alkaa liikaa miettimään, ei pysty tekemään mitään, Juha Intonen sanoo.

– Toivottavasti me tuomme turvallisuuden tunnetta tähän kylään.

Keikyän VPK:n Juha Intonen
Juha Intonen on ollut vapaapalokuntalainen jo 25 vuotta. Intonen toivoo, että uudet ihmiset lähtisivät mukaan toimintaan. Hän muistuttaa, että mukaan voi tulla, vaikka ei haluaisi sitoutua hälytystehtäviin.Terri Niemi / Yle

Pienellä kylällä lähes kaikki tuntevat toisensa. Niinpä ensiauttajatkin saavat tai joutuvat auttamaan myös tuttuja ja joskus jopa omia sukulaisia. Sen ei kuitenkaan saa antaa vaikuttaa tehtävän hoitamiseen, sanovat Keikyän ensiauttajat.

– Jos henkilö on tuttu, niin totta kai asia saattaa pyöriä hiukan enemmän mielessä, Tenho Suutari tunnustaa.

Kiitostakin tulee paljon, mikä antaa motivaatiota tekemiseen.

– Välillä tulee paloasemalle pullakahveja ja kakkujakin, Pertti Paananen sanoo.

Tuhansia tehtäviä

Suomessa ensivastetehtäviä hoitaa kaikkiaan 403 sopimuspalokuntaa, joissa on noin 6 000 ensivastetehtäviin koulutettua ja näissä tehtävissä toimivaa henkilöä. Pirkanmaalla heitä on yli 500.

Viime vuonna sopimuspalokunnat hoitivat yhteensä yli 14 000 ensivastetehtävää.

Osalla sopimuspalokuntien ensiauttajista on pelastus- tai sairaanhoitoalan koulutus, mutta mukana on paljon myös muiden alojen ammattilaisia. Kaikilla ensiauttajilla on koulutuksena vähintään 34 tunnin ensiapukurssi ja sen päälle vielä 43 tuntia kestävä ensivastekurssi. Lisäksi taitoja harjoitellaan säännöllisesti.

Keikyän VPK ensiavsteyksikön tarvikelaukku.
Keikyän VPK:n ensivasteyksikön varustuksiin kuuluu mm. sydäniskuri eli defibrillaattori. Ensiauttajat pystyvät myös antamaan lisähappea ja tekemään erilaisia mittauksia. Joskus pelastuslaitoksen ensihoito voi ohjeistaa ensiauttajien työtä puhelimessa.Terri Niemi / Yle

Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Matti Isotalo sanoo, että ensiauttajien merkitys on suuri ja se tulee lähivuosina vielä kasvamaan.

– Ammattitaitoinen, osaava ensiauttaja pystyy ratkaisevasti parantamaan esimerkiksi elottoman potilaan selviämisennustetta, Isotalo sanoo.

– Yhteiskunta kehittyy siihen suuntaan, että yhä enemmän ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Mutta ihmisiä asuu silti maaseudullakin ja heidänkin turvallisuudestaan pitää huolehtia.

Maaseutu tyhjenee myös vapaaehtoisista?

Yksi huoli ensivastetoiminnan tulevaisuutta varjostaa. Maaseudun autioituessa muuttajien joukossa on myös vapaaehtoisia toimijoita. Vapaapalokuntatoimintaan kaivattaisiinkin kipeästi lisää väkeä.

– Uhkana on, että myös toimijat tuppaavat muuttamaan kaupunkeihin. Nuorista monet lähtevät toisen asteen koulutukseen isommille paikkakunnille ja aika moni jää koulutuspaikkakunnalle, sanoo pelastuspäällikkö Matti Isotalo.

Keikyässä palokuntatoiminnassa on mukana 19 aktiivia, joista 16 tekee myös ensivastetehtäviä. Tilanne ei ole vielä kriittinen, mutta nuoria tarvittaisiin mukaan.

Juha Intonen muistuttaa, että mukaan voi tulla myös ne, jotka eivät halua tai voi sitoutua hälytystehtäviin.

– Tekemistä löytyy kaikille. Esimerkiksi autohuoltajille olisi aina töitä, Intonen vinkkaa.

VPK Keikyä
Keikyän VPK:lla on sopimus Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa ensivastetoiminnasta. Sopimuksen mukaan apuvalmiudessa pitää olla muutamassa minuutissa hälytyksestä.Terri Niemi / Yle

Juttua muutettu kello 13.03: Juha Intosen nimi korjattu.