Pelastaako biomuovi maailman meret? Hollantilainen kauppaketju poisti perinteisen muovin myymälästään, mutta professori vaatii totaalikieltoa

Meillä on vain 25 vuotta aikaa estää ilmastonmuutoksen synkimmät seuraukset, sanoo hollantilainen huippuprofessori.

muovijäte
Muovivapaan Ekoplaza-liikkeen myyjä Robert Koster.

AmsterdamSisään astuessa viesti tulee selväksi: nyt ollaan muovittomalla vyöhykkeellä.

Muovittomuutta korostetaan Amsterdamin länsiosassa sijaitsevassa putiikissa isoin mustin kirjaimin joka puolella. Pakkausten kylkiin liimatut pienet Plastic free -tarrat kertovat samaa.

Hollantilainen Ekoplaza, itseään ekologiseksi supermarketiksi kuvaileva kauppaketju, avasi helmikuun lopulla tavallisen myymälänsä viereen muovittoman pop up -kaupan. Maailman muoviongelman keskellä muovittoman ruokakaupan kiittävä julkisuus on taattu.

Kaupasta on uutisoitu Yhdysvalloissa asti (siirryt toiseen palveluun) ja siihen on käynyt tutustumassa esimerkiksi Euroopan komission hollantilainen varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

Myymälän metallilankaisten hyllyjen äärellä iskee silti hämmennys. Riisejä, linssejä, papuja ja pähkinöitä verhoavat läpinäkyvät paketit, jotka näyttävät, noh, ihan tavalliselta muovilta.

Myyjä Robert Koster kuitenkin vakuuttaa niiden olevan muovin korvaavaa materiaalia, biokalvoa, joka maatuu 12 viikossa. Liki ikuisesti kestävän tavallisen muovin rinnalla ero on melkoinen.

– Kun ihmiset tulevat ensimmäisen kerran, moni heistä ihmettelee ääneen: “eikö tämä muka ole muovia?”, Koster kertoo.

Kun pähkinäpussin ottaa käteen, ero tavalliseen muoviin muuttuu selvemmäksi. Paketti rapisee niin, että sen voisi kuvitella lohkeavan yhdestäkin liiasta rutistuksesta. Pussi kuitenkin säilyy ehjänä.

Muovilta näyttävä pakkausmateriaali on tehty selluloosta ja kasveista, kuten perunasta ja maissista. Halkeamisen sijaan tätä uudenlaista pakkausmateriaalia koettelee kosteus. Sen takia siihen voi pakata vain kuivia elintarvikkeita.

Muovivapaan Ekoplaza-liikkeen tuotteitta
Sasha Silvala / Yle

Kun ihmiset tulevat ensimmäisen kerran, moni heistä ihmettelee ääneen: “eikö tämä muka ole muovia?”

Ekoplazan myyjä Robert Koster

Kaikki pakkaukset eivät rapise. Esimerkiksi porkkanat on pakattu biopussia käsituntumalta muistuttavaan pakettiin, jonka maatumisprosessi on kuten biohajoavan muovipussinkin, hitaampi eikä kokonaan ongelmaton (siirryt toiseen palveluun).

Pakettien kyljestä selviää, onko kyse kokonaan kompostoituvasta vai vihannesjätteen seassa kierrätettäväksi kelpaavasta materiaalista.

Muovittomia tuotteita on myymälässä liki seitsemänsataa.

Riisin ja muiden kuivatuotteiden lisäksi kaupassa on pieni valikoima hedelmiä ja vihanneksia, lihaa ja maitotuotteita. Maitotuotteet ja erilaiset öljyt ja tahnat on pakattu lasipulloihin ja purkkeihin, sillä Ekoplazan myymälän seinälle kirjoittaman tiedon mukaan lasia voi kierrättää lähes ikuisesti. Esimerkiksi tee on pakattu pahviin, kuten tavallisessakin kaupassa.

Vaikka väliaikaisen kaupan tila on pieni, saisi sieltä epäilemättä hankittua ison osan tarvitsemistaan ruokatarvikkeista. Yksi kysytty tuote kuivahyllystä kuitenkin uupuu.

– Tavallista pastaa meillä ei vielä toistaiseksi ole, vain jyväpastaa, Koster kertoo.

Muutaman viikon sisällä kauppaan saadaan Kosterin mukaan myös kaurahiutaleita ja nykyistä parempi kahvivalikoima.

Muovivapaa supermarketti Ekoplaza Amsterdamissa.
Sasha Silvala / Yle

Muovittoman myymälän idean takana on brittiläinen ympäristöjärjestö A Plastic Planet (siirryt toiseen palveluun). Järjestö on jo pidempään kampanjoinut muovittomampien ruokakauppojen puolesta. Jos Ekoplazan kokeilu sujuu hyvin, on toiveena viedä se Britanniaan.

Mitä pidempään Ekoplazan varastohuoneeseen rakennetun väliaikaisen myymälän hyllyjen väleissä pyörii, sitä enemmän päässä raksuttaa. Mieleen tulevat tavallisten ruokakauppojen muoviin käärityt kurkut, muovirasioihin pakatut kirsikkatomaatit, muovipussissa olevat porkkanat ja muovirasiaan valmiiksi kuoritut ananakset.

Se, että ruokakaupoista kannetaan kotiin valtavia määriä muovia tuskin on enää uutinen kenellekään. Muovipussien määrää on onnistuttu leikkaamaan Suomessakin, mutta se on märkivän haavan päällä vain laastari.

Tyynenmeren jätepyörre on paljon, jopa 16 kertaa, luultua isompi. Meriin päätyy 1,15–2,51 miljoonaa tonnia muoviroskaa joka vuosi. Eikä se uhkaa vain meriä ja merien ravintoketjuja, vaan päätyy lopulta meihin ihmisiinkin.

Jätepyörteen koon kartoittaneen ja ensi kesänä puhdistustyöt aloittavan The Ocean Cleanupin perustaja (siirryt toiseen palveluun) on vasta 23-vuotias hollantilainen Boyan Slat. Onko Hollannissa keksitty nyt sekin, miten pysäyttää muovipakkausten tulva jo alkuunsa?

Plastic Whale-ryhmä toimii Amsterdamissa.
Muovittoman ruokakaupan lisäksi Amsterdamista löytyy myös järjestö, joka puhdistaa kaupungin kanaaleja muovista. Amsterdamilainen Plastic Whale valmistaa kanaaleista keräämästään muovista muun muassa huovan kaltaista materiaalia, jolla päällystetään pöytiä. Kanaaleista kerätystä muovista valmistetaan myös veneitä.Sasha Silvala / Yle

Jan Rotmansin mukaan aikaa on 25 vuotta. Jos emme muuta elintapojamme ja kulutustottumuksiamme on edessä ilmastonmuutos, jota emme voi enää yrittää hallita. Kun ottaa huomioon mitä pitää saavuttaa, aika kuulostaa lyhyeltä.

– Sanotaan, että olemme hukanneet 25 vuotta ja jäljellä on saman verran.

Pitkästä, vaaleahiuksisesta ja päivettyneestä Rotmanisista tulee mieleen hieman Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hänen viestinsä on kuitenkin varsin toisenlainen.

– Meidän täytyy muuttua. Syöminen, matkustaminen. Kaikki on tehtävä ympäristöystävällisemmin.

Jan Rotmans
Professori Jan Rotmans on tutkinut kestävää muutosta ja kehitystä 35 vuoden ajan. Asenne kestävään kehityksiin on tuona aikana hänen mukaansa muuttunut merkittävästi.Sasha Silvala / Yle

Jan Rotmans on tutkinut kestävää kehitystä ja muutosta 35 vuotta. Rotterdamin Erasmus-yliopiston professuurin lisäksi Rotmans työskentelee yliopiston yhteydessä toimivassa Drift-tutkimusinstituutissa. Jan Rotmans jos joku siis tietää, kuinka suuri ongelma muovi muiden ympäristömurheiden keskellä on.

– Olen nähnyt monia kriisejä. Tämä on yksi vakavimmista, Rotmans sanoo.

Muovia on merissä kolme kertaa enemmän kuin aiemmin luultiin, ja osa siitä on kymmeniä vuosia vanhaa. Tärkein ja vaikein kysymys onkin Rotmansin mukaan tämä:

– Kuinka varmistamme, ettei uutta muovia synny?

Kuten muovittoman pop up -kaupan lanseeranneen Ekoplazan esimerkki osoittaa, kehitetään erilaisia biohajoavia muoveja koko ajan enemmän (siirryt toiseen palveluun). Rotmansin mielestä se ei ole yksinomaan hyvä asia, sillä uudenlaisten muovien kehittäminen tuottaa maailmaan lisää jätettä.

Hänen mukaansa emme voi vielä olla varmoja siitä, etteikö uudenlaisiakin muoveja löytyisi kymmenen vuoden päästä maailman meristä; kaikki biomuovi ei maadu tai kompostoidu.

Meriin päätyy 1,15–2,51 miljoonaa tonnia muoviroskaa joka vuosi.

Plastic Whale-ryhmän keräämää muovijätettä.
Amsterdamissa muoviroskaa päätyy kanaaleihin, jota paikallinen paikallinen Plastic Whale -niminen järjestö kalastaa parhaansa mukaan pois.Sasha Silvala / Yle

Jotta maapallo voidaan pelastaa, tärkeintä olisi muuttaa kulutustottumukset tuotannosta lähtien. Rotmans kertoo tapaavansa säännöllisesti esimerkiksi huonekalujätti Ikean johtoa.

– He käyttävät valtavasti muovia ja prosentin maailman puuvaroista. Heidän käyttämästään muovista alle neljännes kierrätetään. Olen sanonut heille että tämän pitää muuttua, asiakkaanne tulevat vaatimaan sitä. Kaikki muovi pitää kierrättää, sataprosenttisesti.

Vaikka yritykset tekevät osansa, kannattaisi kuluttajien Rotmansin mukaan vaatia vielä enemmän.

Myös valtiotasolla voi vaikuttaa: Yhdysvaltain Kalifornia kielsi muovipussit kaupoista runsas vuosi sitten (siirryt toiseen palveluun). Keniassa on voimassa “maailman tiukimmaksi” kutsuttu muovipussit kieltävä laki (siirryt toiseen palveluun).

Muoviongelmaa yritetään ratkoa Euroopan unionissakin. Euroopan komission tavoite on, että kaikki muovi olisi kierrätyskelpoista vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi komissio harkitsee kertakäyttöisten muovituotteiden kieltämistä ja muovin verottamista.

Käytännössä Euroopan on pakko toimia. Kiina kielsi muovijätteen tuonnin vuodenvaihteessa, ja nyt Euroopan täytyy hoitaa yli 20 miljoonan tonnin muovijätteensä itse.

Kaikki muovi pitää kierrättää, sataprosenttisesti.

Jan Rotmans
Plastic Whale-ryhmä kerää muoviroskaa Amsterdamin kanaaleista.
Sasha Silvala / Yle

Muoviongelma on ilmeinen, mutta vielä enemmän Rotmans on huolissaan luonnonvarojen hukkaamisesta.

– Jos otetaan sata älypuhelinta, niin niistä kierrätetään vain yhdeksän – ja 91 poltetaan tai viedään esimerkiksi Afrikkaan, missä ne lopulta poltetaan. Olemme typeriä, kun emme kierrätä niitä arvokkaita metalleja, joita älypuhelimissa on.

Jan Rotmansin neuvot maailman pelastamiseksi kuulostavat yksinkertaisilta: Muovittomuuteen pyrkimisen lisäksi meidän tulisi syödä vähemmän lihaa, asettaa lentokoneella matkustamiselle vero ja miettiä, kuinka taitamme päivittäiset matkamme.

Professori vertaa edessä olevaa muutosta maratoniin.

– Olemme juosseet viisi kilometriä ja 37 kilometriä on yhä jäljellä. Kaikki tietävät, että maratonin vaikein osuus tulee, kun takana on 25–30 kilometriä.

Vaikea osuus on siis vasta edessä. Ja kun muutoksen tekemiseen on 25 vuotta aikaa, on haastava osuus edessä yllättävän pian.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa? Rotmansin mukaan yksinkertaisesti sitä, että ainakin nuorempien meistä pitää varustautua hyvin toisenlaisiin aikoihin.

Tulevaisuus tuo eteemme esimerkiksi viime vuosien kaltaista paljon laajemman muuttoliikkeen. Mutta on kriiseistä hyötyäkin.

– Hyvää kriisiä ei pidä hukata. Kaaoksen ajassa pienikin ryhmä voi saada aikaan muutoksen, muutosta tutkinut Rotmans sanoo.

Muovittomuuteen pyrkimisen lisäksi meidän tulisi syödä vähemmän lihaa, asettaa lentokoneella matkustamiselle vero ja miettiä, kuinka taitamme päivittäiset matkamme.

Jan Rotmans
Sasha Silvala / Yle

Amsterdamin Ekoplazan kokonaan muoviton pop up- kauppa sulki ovensa huhtikuun lopulla. Kesäkuun alussa samanlainen myymälä aukeaa kahden kuukauden ajaksi Hollannin länsilaidalla sijaitsevaan Haagiin.

Muovittomuus ei kuitenkaan lopu tähän. Pop up -myymälän tuotteista 99 prosenttia myydään myös ekologisen kauppaketjun Ekoplazan jokaisessa 74 tavallisessa myymälässä.

Väliaikaisten myymälöiden tarkoitus yksinkertainen: mainostaa muovittomia tuotteita ja kehitettyjä pakkausmateriaaleja.

Seuraavaksi tavallisiin myymälöihin on tulossa hyllymerkinnät muovittomien tuotteiden kohdalla, samalla tapaa kuin luomutuotteille. Tarkoituksena on, että Ekoplazan jokaisessa myymälässä on vuoden loppuun mennessä muovittomien tuotteiden käytäväpätkä.

– Toivomme, että muovittomia tuotteita tulee lisää ja lisää. Ja tietysti toiveena on, että muut valmistajat lähtevät mukaan muovittomuuteen myös, myyjä Robert Koster sanoo.

Muovivapaan Ekoplaza-liikkeen myyjä Robert Koster.
Robert Koster on myyjä hollantilaisessa pop up -kaupassa, jonka hyllyillä ei ole lainkaan tavallista muovia. Pakkaukset on tehty biohajoavasta muovista tai muista materiaaleista.Sasha Silvala / Yle

Lue myös:

Suomalainen yritys teki sen – kahvin, rasvan ja oluen kestävät muovittomat ihmepahvit lähtevät maailmalle: "Kiinnostus on valtavaa"

Tiesitkö, että juot pulloveden mukana muovia? Laaja, kansainvälinen selvitys paljastaa, että pullovesissä on runsaasti mikromuoveja