HUS: Satojen miljoonien eurojen potilastietojärjestelmä Apotti on soten takia osittain käyttökelvoton

HUSin asiantuntijan mukaan Apottia ei käytetä perusterveydenhuollossa, jos valinnanvapauslaki menee eduskunnassa läpi nykyisessä muodossaan.

Apotti-hanke
2.2. 2015 alkaen myös psykiatrinen päivystys hoidetaan Haartmanissa ja Malmilla.
Helsingissä psykiatrinen päivystys hoidetaan Haartmanissa ja Malmilla.Yle

Satojen miljoonien eurojen potilastietojärjestelmä Apotti (siirryt toiseen palveluun) ei tule toteutumaan suunnitellulla tavalla. Useiden vuosien ajan valmisteltu potilastietojärjestelmä on osoittautunut HUSin sotevalmistelujen yhteyspäällikkö Janne Aaltosen mukaan mahdottomaksi hyödyntää kokonaisuudessaan.

Apotin käyttäjiksi on suunniteltu alunperin perusterveydenhoitoa, erikoissairaanhoitoa sekä sosiaalitointa. Aaltosen mukaan perusterveydenhuolto jäisi nykyisten lakiesitysten pohjalta pois Apotin käyttäjäkunnasta.

– Nyt tilanteessa, jossa osa sote-keskustoiminnasta tulee yksityisten yritysten tuotettavaksi, niin tämä osa toiminnasta jää joka tapauksesssa Apotin ulkopuolelle, ellei lakeja muuteta, Aaltonen sanoo.

Apotti on suunniteltu järjestelmäksi, jossa potilastieto kulkeutuu eri tahojen välillä saumattomasti. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä käytössä satoja erilaisia tietojärjestelmiä, jotka eivät kaikki keskustele keskenään.

Lisäkuluja erikoissairaanhoidolle ja sosiaalitoimelle

Käytännössä lakiesityksestä seuraa Aaltosen mukaan kaksi asiaa. Ensimmäiseksi, suunnitellut kustannukset jäävät sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon maksettaviksi potilastietojärjestelmän osalta, kun perusterveydenhoidossa Apottia ei käytettäisikään.

Toiseksi, yhden järjestelmän käyttöä suunniteltiin, jotta tieto olisi saumattomasti kaikkien tahojen käytettävissä.

– Nyt sitten yksi kolmasosa jää tämän ulkopuolelle, niin onhan se melko suuri toiminnallinen ongelma, Aaltonen toteaa.

Vaikutuksia myös muualle

Uudellamaalla julkinen sektori tuottaa myös muita tukipalveluja, joilla on sama ongelma edessä. Aaltosen mukaan helpoin ratkaisu olisi todeta valinnanvapauslaissa, että sote-keskuksilla on oikeus käyttää liikelaitoksen tuottamia tukipalveluita, kuten Apottia. Aaltosen mukaan tämän pitäisi koskea niin yksityisiä kuin julkisiakin sote-keskuksia.

Tällä hetkellä HUS tuottaa perusterveydenhuoltoon muun muassa laboratorio-, kuvantamis-, ja pesulapalveluita. Jos lakiesitys menee läpi tällaisenaan, siitä seuraisi lisäkustannuksia Aaltosen mukaan myös näihin palveluihin.

Kaiken kaikkiaan kyseessä on niin laaja kokonaisuus, että Aaltosen mukaan edessä on vielä paljon yllättäviä asioita ja seurausvaikutuksia.

– Itse olen sitä mieltä, että muutos, joka tarvitaan, pitäisi toteuttaa aika pienin askelin ja kokeilujen kautta.

Apotti odottaa lopullisia päätöksiä

Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki ei usko lakiesityksen kaatavan Apottia.

– Tällä hetkellä en näe, että lakiesitys tulisi tässä muodossaan olemaan ongelma, Välimäki sanoo.

– Minun tämän hetkinen näkemykseni on, että ei esteitä olisi silloin, kun hinnoittelu on läpinäkyvää ja markkinaehtoista.

Välimäen mukaan ongelmia ei ole silloin kun sote-keskukset ovat maakunnan omistamia. Apotin rakentaminen tällaisena jatkuu niin kauan kuin mitään uutta päätöstä ei ole tehty.

– Emme me vielä voi mitään linjauksia muuttaa ennen kuin faktat on pöydällä, Välimäki sanoo ja viittaa lain lopulliseen muotoon.

– Olemme menossa kohti ensimmäistä käyttöönottoa Vantaalla, Välimäki jatkaa.

Ensimmäisessä erässä Apotti koskee Vantaan perusterveydenhuoltoa, osaa sosiaalihuoltoa ja HUSin Peijaksen sairaalaa.

Apotissa ovat mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Tuusula.

Lue lisää:

Apotti myöhästyy jälleen – veronmaksajille miljoonien lisälasku

Miljardin euron it-hankkeet toivat terveen kilpailun

KL: Apotista koko maakunnan järjestelmä? "Emme luovu siitä ilman korvausta"

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä