Villieläinsairaalan kuutteja lihotetaan rantakuntoon – "Mitä plösömpi kuutti, sen parempi"

Villieläinsairaalaan tuodut riutuneet tai loukkaantuneet norpat vahvistuvat päivä päivältä. Somesta tuttu Eira-kuutti on kuitenkin edelleen letkuruokinnassa, koska se kelpuuttaa vain elävät kalat ateriakseen.

villieläimet
Norpan kuutti kahluualtaassa.
Villieläinsairaalan norppa möksöttää, mutta pihan hallit ahmivat ruokansa.

Korkeasaaren villieläinsairaalan piha-altaassa käy loiske. Pulskat harmaahylkeen kuutit noukkivat altaaseen heitetyt kalat hetkessä. Syödä niiden täytyykin, jotta ne pääsisivät vapauteen.

– Laiha kuutti ei halua mennä kylmään veteen, koska viluhan siinä tulee. Mitä vähemmän se on vedessä, sitä vähemmän se kalastaa ja sitä enemmän se taas laihtuu, sanoo eläintenhoitaja Laura Pulli.

Korkeasaareen on tänä keväänä tuotu kolme hylkeen poikasta ja yksi itämerennorpan poikanen. Viime vuonna kuutteja, kaikki harmaahylkeitä, tuli seitsemän. Se oli jo ruuhka.

Harmaahylkeen kuutti Eira.
Somejulkkis Eira vahvistuu, vaikka onkin vielä letkuruokinnassa.Olli-Pekka Kursi / Yle

Yksi kevään kuuteista, Eira, on varsinainen julkkis, sillä se keräsi huomattavan somehuomion Eiranrannassa pääsiäisenä. Julkisuus ja etenkin liian lähelle väkisin pyrkineet kuvaajat ja jopa koirien ulkoiluttajat olivat kuitenkin Eiralle liikaa, ja niinpä se päätyi villieläinsairaalaan vahvistumaan. Samalla Korkeasaaresta muistutettiin, että kuutti voi häirittynä purra vihaisesti.

Ulkoaltaassa polskivista halleista toinen löytyi nääntyneenä koirapuistosta ja toisella oli räpylävamma. Kummankin paino on noussut, mikä saa hymyn eläintenhoitajan huulille.

– Huomaa olemuksesta, että aletaan olla sellaisessa hyvässä pyöreydessä. Ei törrötä enää mitkään luut sieltä. Mitä plösömpi kuutti, sen parempi, toteaa Pulli.

Somejulkkis Eira on edelleen letkuruokinnassa. Se on kieltäytynyt syömästä kuolleita kaloja eikä eläviäkään kaloja ole riittävästi tarjolla, vaikka lähitienoilla hoitokalastusta tekevä kalastaja niitä toisinaan tuokin.

Itämerennorppa on harvinaisempi vieras

Hallit ovat Korkeasaaren sairaalan vakioasukkaita joka kevät, mutta itämerennorppia ei tule joka vuosi. Laura Pulli muistelee, että edellinen on ollut harmaahylkeiden seurana kolme tai neljä talvea aikaisemmin. Nyt yksi norpanrimpula saapui Raumalta.

Itämerennorpan kuutti kahluuammeessa
Itämerennorpan kuutti on harvinaisempi vieras villieläinsairaalassa. Tämä kuutti tuli Korkeasaareen Raumalta.Olli-Pekka Kursi / Yle

Halli tai norppa, kokenut hoitaja on vuosien kokemuksella oppinut lukemaan, milloin hyljettä kannattaa lähestyä. Vihreään kahluualtaaseen ruokailemaan nostettu norppa on selvästi äksynä.

– Tämä on vähän kärttyinen, kun jouduin siirtämään sen lämpölampun alta tähän altaaseen syömään.

Villieläinsairaalassa ihmisen läsnäolo pidetään minimissä. Tällä pyritään siihen, että eläinten normaali ihmisarkuus säilyisi myös aikanaan vapaudessa.

– Pidämme aina etäisyyttä täällä, emme seurustele niiden kanssa sen enempää kuin hoitotoimenpiteiden vuoksi on pakko, sanoo Pulli.

Rupikonna ja siiliarmeija

Villieläinsairaalassa on tällä hetkellä esimerkiksi joutsenia ja harmaahaikaroita. Niiden vapaus koittaa heti, kun niille vain saadaan renkaat jalkoihin. Samaten matkaansa jatkaa Sipoosta löytynyt rupikonna. Se oli noussut mönkimään keskelle lunta ja jäätä, joten sekin päätyi odottamaan kevättä Korkeasaareen.

Lehtokurppakin suojista löytyy, mutta todellinen perustuote ovat kuitenkin siilit. Viime syksynä laihoja poikasia päätyi villieläinsairaalan pahnoille 28. Aika tavallinen määrä, sanoo eläintenhoitaja Laura Pulli.

– Niissä emme pysyisi edes laskuissa, ellei meillä olisi niin hyviä exceleitä.