Aikuiset hankkivat itselleen entistä enemmän leluja – pariskunta haali yli 500 nallea: "Kyllä elämässä saa hullutella ja hassutella"

Mika ja Satu Pudas hurahtivat pehmoleluihin. Asiantuntija rohkaisee myös aikuisia leikkimään leluilla.

Teddykarhu
Satu Pudas istuu ison ruskean nallen kanssa huoneessa, joka on täynnä nalleja.
Iso nalle näyttää siltä, kuin sillä olisi sielu, sanoo Satu Pudas. Katso videolta lisää pörröisestä kokoelmasta.

JanakkalaEnsivaikutelma kokoelmasta on häkellyttävä. Lukuisat nappisilmät tuijottavat huoneeseen astujaa lattialta, hyllyiltä ja katon rajasta.

Keräilijäpariskunta Mika ja Satu Pudaksen kokoelmaan kuuluu yli 500 erilaista pehmonallea. Ne ovat kertyneet noin 16 vuoden aikana. Kaikki eivät ole näytillä, sillä ne eivät kerta kaikkiaan mahdu esille Mika Pudaksen työhuoneeseen.

– Lähinnä tämä on meidän isännän keräyskohde, mutta minä ikävä kyllä varmaan hankin nalleja eniten, Satu Pudas tunnustaa.

Alkusysäyksen nallejen keräilyyn antoi keskustelu kavereiden kanssa vietetyssä saunaillassa. Pariskunnan tuttava tokaisi Mika Pudaksen muistuttavan ”nallukkaa”. Seuraavalla vierailukerralla tuttava toi mukanaan kokoelman ensimmäisen nallen.

Myös lapsuuskuva, jossa kaksivuotias Mika Pudas pitelee nallea kainalossaan, on toiminut keräilyn inspiraationa.

Pehmolelujen viattomuus ja lempeys vetoavat myös aikuisiin

Turun yliopiston lelututkija Kati Heljakka uskoo nallejen vetoava aikuisiin, sillä ne kytkeytyvät monella lapsuuteen. Ne siis nostavat aikuisissa esille lapsuuden aikaista minää.

Nallekarhuja
Meeri Männikkö / Yle

Nalleissa aikuisia kiehtoo myös sukupuolineutraalius, viattomuus ja lempeä ilme. Ei pidä myöskään unohtaa materiaalisia ominaisuuksia eli miltä nallea tuntuu esimerkiksi halata.

Pehmoleluissa nähdään Heljakan mukaan helposti inhimillistämisen mahdollisuus. Leluille voidaan siis kehittää persoonallisuuksia, antaa nimiä ja keksiä taustatarina. Näin ne voivat toimia aikuisilla paitsi kumppaneina ja lohduttajina myös väylinä luovuuteen.

– Nallejen kanssa voi käydä hiljaisia vuoropuheluita, ja ne heijastelevat tunnetiloja monin tavoin, Heljakka kertoo.

Nallen vangitseva katse pysäyttää: ”Näyttää kuin sillä olisi sielu”

Pudaksen pariskuntaa nalleissa viehättää leppoinen ulkonäkö, iloisuus ja positiivisuus. Kokoelmaan valituissa nalleissa pitää olla jotain persoonallista ja hyvä ilme.

Yksi suosikeista on suuri ruskea nalle, jonka ilme todella vangitsee. Satu Pudas tapaakin sanoa, että näyttää kuin sillä on sielu.

– Näin sen heti, kun astuin sisään kirpputorin ovista. Se on vain niin erilainen kuin mikään vastaan tullut tähän mennessä. Oikein juoksin sen luokse, ettei kukaan muu vain ehdi napata sitä, Satu Pudas kuvailee.

Marketin hyllyiltä nalleja ei tartu mukaan. Sen sijaan niitä hankitaan kirpputoreilta, huutokaupoista ja matkoilta. Myös pariskunnan ystävät tuovat kokoelmaan uusia lisäyksiä matkoiltaan.

Satu Pudasta puhuttelee erityisesti nalle, jonka ystävä teki käsityönä ja toi lahjaksi Venäjältä. Timosha on myös ainut kokoelman nalleista, jolla on nimi.

Timosha niminen nalle istuu muiden pehmonallejen keskellä.
Kuvan keskellä Timosha-nalle, joka puhuttelee Satu Pudasta eniten koko kokoelmasta.Meeri Männikkö / Yle

Kokoelmaan kuuluu useita mekaanisia nalleja, jotka muun muassa puhuvat, tanssivat ja laulavat. Kaksi erikoisempaa mekaanista nallea ovat 60 vuotta vanhoja. Toinen niistä soittaa rumpuja ja toinen kääntelee kirjan sivuja. Kyseiset nallet löysivät tiensä kokoelmaan paikallisesta huutokaupasta – ja toimivat yhä.

Aikuisetkin leikkivät leluilla, eikä sitä tarvitse hävetä

Pariskunnan nalleharrastukseen sisältyy keräily ja järjestely. Kerran vuodessa Satu Pudas käy nallet läpi ja siivoaa huoneesta pölyt. Satu Pudas vakuuttaa, että heidän kodissaan nallejen kanssa leikkivät vain koirat ja nekin luvatta.

Lelututkija Kati Heljakka haluaa kuitenkin seistä aikuisen leluleikin eturintamassa ja painottaa, että leluilla leikkiminen on hyväksyttävää myös aikuisiällä. Aikuisten leluleikit, kuten erilaiset luovat projektit valokuvaamisesta tarinankerrontaan, ovat yleistyneet sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalista mediaa tarkastellessa vaikuttaakin siltä, että aikuiset hankkivat entistä enemmän itselleen leluja ja myös leikkivät niillä.

– Valitettavasti yhä edelleen kuulee aikuisten suusta useimmiten sen, että he ovat leluharrastajia tai lelukeräilijöitä, mutta eivät leluleikkijöitä. Olen tulkinnut omassa tutkimuksessani, että kokoelmaan kuuluvilla esineillä myös eritoten leikitään. Leikillisyys käy ilmi jo siinä, että keräily on joidenkin teorioiden mukaan yksi leikin alalaji, Heljakka sanoo.

Satu Pudas ei ole huolissaan siitä, mitä muut heidän keräilyharrastuksestaan ajattelevat. Nallet sopivat hänestä hyvin jatkoksi heidän hassuttelevaan ja leikkimieliseen persoonallisuuteensa.

– Kaikille ihan vaan tiedoksi, että kyllä elämässä saa hullutella ja hassutella, kun se ei ketään vahingoita. Tässä saa itse olla vähän lapsellinen, kun ei ole lapsia, Satu Pudas toteaa.