Suomalaistutkimus: Koirat voivat oppia haistamaan uniapnean

Suomalaislääkäreiden tutkimuksessa kaksi koiraa kolmesta oppi erottamaan uniapneaa sairastavan virtsan terveen ihmisen virtsasta. Toiveena on, että koiria voisi tulevaisuudessa hyödyntää uniapnean seulonnassa, sillä nykyiset menetelmät ovat hitaita ja kalliita.

unihäiriöt
Hajukoira Iineksen kirsu.
Jaani Lampinen / Yle

Pieni musta Mittelspitz Iines odottaa malttamattomana korvat pystyssä, kun Heli Koskinen lajittelee virtsanäytteitä kertakäyttömukeihin. Iines tietää, että pian alkaa hajutyöskentely.

Kolme virtsanäytteistä on terveiltä aikuisilta miehiltä ja yksi uniapneaa sairastavalta. Oletus on, että uniapneapotilaan virtsa haisee erilaiselle.

Uniapnea on oireyhtymä, jossa ihminen kärsii muun muassa unen aikaisista hengityskatkoksista.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että uniapneapotilaan virtsa sisältää normaalista poikkeavia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, dosentti ja erikoislääkäri Tuomas Klockars.

– Ongelma on se, että niistä ei pystytä tekemään lääketieteellistä testiä, koska siellä on ennemminkin eräänlainen pilvi kuin yksittäinen aine. Eihän koirakaan haista yksittäisiä aineita, vaan spektrin eri aineita. Sen takia toivoimme ja uskoimme, että virtsasta löytyisi jotain sellaista, jonka koira pystyisi haistamaan.

Koirat pärjäävät nykymenetelmille

Virtsanäytepurkit kiinnitetään telineeseen ja lasketaan lattialle Iineksen nuuskittavaksi. Iines työntää kuononsa tottuneesti purkkeihin ja käy ne yksitellen läpi.

Pian Iines käy makaamaan yhden purkin äärelle ja katsoo omistajaansa Heli Koskista. Varmuuden vuoksi Iines vielä kerran nyökkää kuonollaan purkin suuntaan, kuin alleviivatakseen valintansa. Koskinen kehuu Iinestä ja antaa tälle palkkion.

Hajukoira Iines haistelee näytteitä.
Jaani Lampinen / Yle

Koskinen ei itse tiedä oikeaa vastausta. Siksi koe toistetaan niin monta kertaa, että Koskinen pystyy koiran merkkauksien perusteella ilmoittamaan tutkijoille arvionsa siitä, mikä purkeista sisältää uniapneapotilaan virtsaa.

– Tilastollisia todennäköisyyksiä pystyimme parantamaan sillä, että näytteitä testattiin moneen kertaan. Näin voitiin olla varmoja, että kyseessä ei ole sattuma, vaan ihan todellinen löydös, Klockars kertoo.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tutkimusprojektissa oli mukana kolme koiraa, joista kaksi oppi tunnistamaan uniapnean. Nämä kaksi koiraa löysivät uniapneavirtsanäytteen noin kahdessa tapauksessa kolmesta.

– Se on ihan hyvä prosenttiosuus, jos vertaa muihin uniapnean seulontamenetelmiin, jotka ovat käytössä tällä hetkellä, sanoo lääketieteen tohtori Anni Koskinen, toinen tutkimuksessa mukana olleista erikoislääkäreistä.

"Fantastinen, nopea ja halpa"

Nyt on käynnissä jatkotutkimus, jossa selvitetään, pystyykö koira tunnistamaan uniapneapotilaan niiden joukosta, joilla epäillään uniapneaa. Klockars havainnollistaa tutkimusta väreillä.

– Nyt me tiedämme, että koira erottaa sinisen valkoisesta. Seuraavaksi tutkimme, tunnistaako koira sinisen vaaleansinisestä tai vihreästä.

Koiran tehtävä on siis ilmoittaa uniapneaepäiltyjen virtsanäytteistä, onko näytteiden antajilla todella uniapnea vai ei. Nyt tutkijatkaan eivät tiedä vielä vastausta, vaan koirien merkkauksia verrataan myöhemmin unitutkimuksen tuloksiin.

– Jos koira tunnistaa myös näistä epäiltyjen joukosta unianeapotilaat edes jonkinlaisella varmuudella, niin kyllähän se voisi mullistaa uniapnean seulonnan, Klockars sanoo.

Tuomas Klockars hajukoira Iines sylissään.
Erikoislääkäri Tuomas Klockars ja hajukoira Iines.Jaani Lampinen / Yle

Potilaita, joilla epäillään uniapneaa, on paljon. Tällä hetkellä uniapneaa seulotaan esimerkiksi erilaisilla kyselyillä ja se todetaan unirekisteröinnin avulla. Nykyiset menetelmät vievät Klockarsin mukaan resursseja ja ovat kalliita.

– Jos koira toimisi, se olisi fantastinen seulontaväline, nopea ja halpa.

Enemmän koiria lääketieteen avuksi

Käytännössä seulontaa voisi tulevaisuuden visioissa tehdä vaikka niin, että potilas toisi virtsanäytteen terveysasemalle, josta se toimitettaisiin koiran haisteltavaksi.

Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka. Ensin pitää selvittää, että koira tosiaan pystyy varmuudella tunnistamaan uniapneapotilaan virtsan epäiltyjen näytteiden joukosta.

Lisäksi koira voi olla melko epävarma apuväline. Koirat ovat keskenään erilaisia ja motivoituminen tehtävään voi vaihdella päivittäin.

Tutkimuksia koiran hyödyntämiseksi lääketieteessä kuitenkin tehdään ja käyttö on lisääntymässä. Koiria on esimerkiksi koulutettu haistamaan syöpiä.

– Jos koira tulee lääketieteelliseen käyttöön ihan jokapäiväisessä elämässä, se varmaan tulee seulontavälineeksi. Pyritään siis löytämään koiran avulla tiettyjä potilasryhmiä, jotka sitten diagnosoidaan perinteisillä lääketieteen menetelmillä, Klockars arvelee.

Yksilö on hajuaistia tärkeämpi

Tutkimusten mukaan vihikoirat tai hajuaistin perusteella jalostetut koirat tunnistavat hajuja paremmin kuin muut koirarodut.

Klockarsin mukaan lääketieteellisissä tutkimuksissa hajuaistin herkkyyttä oleellisempaa on se, miten koira oppii ja motivoituu suorittamaan tehtävää ja miten koira ymmärtää, mitä sen on tarkoitus etsiä.

Rodulla on merkitystä, mutta Klockars arvelee, että vielä enemmän merkitystä on yksilöllä ja yksilön koulutuksella.

Anni Koskinen hajukoira Iines sylissään.
Erikoislääkäri Anni Koskinen rapsuttelee hajukoira Iinestä.Jaani Lampinen / Yle

Tähän tutkimukseen valikoitui koiria lääkäreiden omasta tuttavapiiristä. Iines on erikoislääkäri Anni Koskisen äidin, Heli Koskisen, koira.

Iineksellä, hänen omistajallaan tai lääkäreillä ei ollut kokemusta vastaavanlaisesta työskentelystä. Siksi apua tutkimuksen tekemiseen saatiin eläintenkouluttajalta.

Iineksestä kouliutui tutkimusprojektin mallioppilas, Anni Koskinen kehuu.

– Iines oppi ratatyöskentelyn heti. Hän on tosi innostunut ja selvästi nauttii tästä. Iineksellä ei ole mitään ongelmia motivoitua ratatyöskentelyyn ja hän on myös hyvä siinä.

Tutkimus on julkaistu Sleep and Breathing (siirryt toiseen palveluun) -tiedejulkaisussa.