Lapissa olisi töitä vaan tekijöitä ei löydy: Listasimme 5 syytä pohjoisen työvoimapulaan

Työpaikkoja avautuu koko ajan lisää, mutta erityisesti Lapin matkailu kärsii työntekijäpulasta.

työvoimapula
TE-palvelutoimiston ovi.
Antti Haanpää / Yle

Työttömyystilanne paranee koko maassa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa olisi tarjolla töitä enemmän kuin tekijöitä löytyy. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tiistaiaamuna julkaisemasta alueellisesta kehityskatsauksesta

Avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on Lapissa lisääntynyt neljän vuoden ajan. Viime vuonna Lapin TE-toimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä oli yli 21 000, yli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.

Listasimme viisi syytä pohjoisen työvoimapulaan.

1. Työpaikkojen määrä kasvaa vauhdilla

Varsinkin Lapin matkailun kasvu on viime aikoina ollut voimakasta. Työpaikkoja on syntynyt matkailualan palveluihin. Lapin hiihtokeskukset palkkasivat kuluneelle kaudelle reilut 4000 kausityöntekijää. Apua kausityöntekijäpulaan on haettu muun muassa ulkomailta. Viime syksynä Lapin TE-keskus järjesti ensimmäistä kertaa virtuaalisen rekrytointitapahtuman, johon osallistui 3000 ulkomaalaista.

Matkailun kasvun myötä investointeja on tehty, muun muassa hotellirakentaminen on lisääntynyt. Investoinnit lisäävät työvoiman tarvetta myös rakennus- ja maanrakennusalalla.

Meri-Lapin tehtailla Torniossa ja Kemissä 1980-luvulla työelämään tullut sukupolvi eläköityy nyt.

Timo Rautajoki

Lapissa myös kaivosala kasvaa. Esimerkiksi Kittilän kultakaivoksen ja Sodankylän Kevitsan nikkelikaivoksen tuotantoa kiihdytetään lähes neljännesmiljardin investoinneilla.

Investoinnit työllistävät yhtiöiden arvioiden mukaan laajennusurakan ajaksi yhteensä 700 ihmistä.

Tornion Outokummun terästehdas investoi Kemissä sijaitsevaan kromikaivokseensa 250 miljoonaa euroa ja rakentaa sinne aiempaa syvemmän kaivoskuilun. Laajennuksen arvioitu työllisyysvaikutus on noin 300 henkilötyövuotta.

Investointien lisäksi eläköityminen avaa työpaikkoja teollisuudessa.

– Meri-Lapin tehtailla Torniossa ja Kemissä 1980-luvulla työelämään tullut sukupolvi eläköityy nyt, muistuttaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.

2. Osaaminen ja vaatimukset epätasapainossa

Avointen työpaikkojen vaatimukset ja vapaana olevan työvoiman osaaminen eivät vastaa toisiaan.

– Matkailupuolella on ongelmia löytää osaavia kokkeja, baarimikkoja ja tarjoilijoita. Sen sijaan huoltomiehiä on saatavilla, sanoo rovaniemeläinen matkailuyrittäjä Ilkka Länkinen.

Matkailussa vaatimustaso on noussut: Uusilta työntekijöiltä toivotaan löytyvän muun muassa kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta.

Myös muilla aloilla työntekijöille asetettujen vaatimusten vaikuttaa työllistymiseen.

– Jos pitkään alalla ollut ihminen joutuu työttömäksi, saattaa hänellä olla vaikeaa päästä takaisin työelämään. Digitalisaation myötä on tekninen ammattiosaamisen taso noussut, toteaa palvelujohtaja Tero Hyttinen Lapin TE-toimistosta.

– Enää ei rakennuksilla ohjeita katsota klubiaskin kannesta vaan älykännykältä, Hyttinen jatkaa.

Osaamisongelmaa on ratkottu muunto- ja täsmäkoulutuksella.

Kartta, grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

3. Lapin väkimäärä tippuu koko ajan

Lapissa väki on ikääntynyttä. Maakunnassa merkittävä osa väestöstä on työmarkkinoiden ulkopuolella olevia eläkeläisiä. Väestön vanheneminen lisää työvoiman tarvetta muun muassa sosiaali- ja terveyspuolella.

Maakunnan väestömäärä on laskenut vuosia. Lapsia syntyy vähemmän kuin ihmisiä kuolee. Muuttovoittoa Lappi sai viime vuonna vain maahanmuutosta. Nuoret siirtyvät useasti muualle työn ja koulutuksen perässä.

Pohjoisimman maakunnan imago ei ole omiaan houkuttelemaan osaajia eteläisemmästä Suomesta.

– Monessa mielessä Lapin imago on hyvä, mutta nuoriso ajattelee nykyisen megatrendin mukaisesti, että elämää on vain isoissa kaupungeissa, toteaa maakuntajohtaja Mika Riipi.

4. Koulutuspaikat katosivat

Lapista on kadonnut koulutuspaikkoja, mikä pakottaa nuoret karistamaan maakunnan pölyt jaloistaan ja lähtemään opiskelemaan etelään.

– Vain etelä on kasvanut ja se on vaikuttanut myös koulutuksen tarjontaan, sanoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.

Poismuuttaneet nuoret jäävät pysyväksi tappioksi. Usein he perustavat perheensä ja asettuvat opiskelupaikkakunnalleen.

5. Sesonkityön perässä muutto on haastavaa

Matkailuun syntyneet työpaikat ovat pääosin kausiluonteisia. Sesonkityön perässä liikkuminen ei ole yksinkertaista.

– Käytännössä se tarkoittaa, että kotipaikalle jää yksi asunto ja työpaikkakunnalta on hankittava toinen. Jos tarjolla on epätyypillinen työsuhde, voi lähtö olla vaikea, miettii Lapin TE-toimiston palvelujohtaja Tero Hyttinen.

Hyvän työsuhdeasunnon tarjoaminen on vahva valtti kilpailussa osaavista työntekijöistä. Parakkitasoista asumista tarjoamalla joutuu työntekijää hakemaan pitkään, jopa turhaan.

– Mikäli pystyy tarjoamaan kunnollisen asunnon, ei työntekijöiden saaminen ole vaikeaa, sanoo rovaniemeläinen matkailuyrittäjä Ilkka Länkinen.