Huumeissa ajamisesta kärähtänyt Niko: "Autoihin pitäisi saada puhalluslukot, joissa olisi lisäksi huumeita mittaava tikku"

Paikallispoliisit lähettivät laboratorioon viime vuonna ennätykselliset 7 600 verinäytettä, joista pyydettiin tutkimaan huume- ja lääkeainepitoisuudet.

liikennejuopumus
Poliisin käyttämä huumepikatesteri.
Ari Welling / Yle

Porilainen Niko (nimi muutettu) jäi ensimmäistä kertaa kiinni huumeista ratissa ajettuaan kolarin. Nuorimies oli nukahtanut pikatiellä rattiin.

– Pidin ikkunoita auki, jotta olisi tullut vetoa, mutta ei se auttanut. Todistaja viereisestä autosta sanoi oikeudessa, että olin nukkunut pää kiinni ratissa ja ajanut päin puuta.

Niko havahtui sairaalassa. Huumetesti näytti 15 eri ainetta. Veressä oli kaikkia mahdollisia bentsodiatsepiineja, amfetamiinia, ekstaasia, Subutexia, pilveä ja paljon muuta.

Todistaja viereisestä autosta sanoi oikeudessa, että olin nukkunut pää kiinni ratissa ja ajanut päin puuta.

Niko

Nikon tarina ei todellakaan ole yksittäistapaus. Koko valtakunnassa huumerattien määrä on selvästi kasvanut viime vuosina.

– Huumeiden käyttö on selvästi Suomessa lisääntynyt ja se näkyy valitettavasti liikenteessäkin, sanoo ylikomisario Mika Peltola Lounais-Suomen poliisista.

Lounais-Suomessa jää poliisin ratsioissa kiinni vuosittain noin 2 500 rattijuoppoa.

– Selkeä trendi viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut, että yhä useammalla on veressä jotain muutakin päihdyttävää kuin alkoholia, Peltola sanoo.

Huumepikatestin tuloksia poliisiautossa.
Ari Welling / Yle

Niko kertoo, ettei tuntenut morkkista ensimmäisen kärynsä jälkeen. Varmaan sellainen olisi tullut, jos Niko olisi ollut selvinpäin. Useita vuosia kului kuitenkin jatkuvissa huumehöyryissä.

– Olin koko ajan ihan sekaisin. Muutaman kerran vuodessa vähän selvisin, mutta en mitään morkkiksia ehtinyt tuntea.

Toisen kerran Niko narahti huumerattina McDonaldsin autokaistalla. Kävelylenkin jälkeen oli tullut nälkä ja mies oli ajanut 500 metrin matkan hakemaan syömistä.

– Olin siinä luukulla niin sekaisin, etten ymmärtänyt mitä tapahtuu. Seuraavaksi tulivatkin jo poliisit.

Huumeidenkäyttö muutti arvot

Niko kertoo, että huumeiden vaikutuksen alaisena ajatus ei juuri kulje. Ratissa usein miettii, että matka on niin lyhyt, että sen voi turvallisesti ajaa.

– Ennen kuin aloin käyttää huumeita, niin periaatteeni oli, että en lähde rattiin kännissä. Sitten ne arvot ja käsitykset muuttuivat. Rajat katoavat huumeiden käytön myötä.

Ei ne huumekuskin kaveritkaan siinä autossa ole selvin päin. Ei sitä autoa saada starttaamaan, kun kukaan ei voi puhaltaa kaverin puolesta

Niko

Nyt Niko on ollut kuivilla jo pari vuotta. Se on enemmän kuin sitä edeltävän 20 vuoden aikana yhteensä. Hänellä on naisystävä ja muuta tekemistä kuin huumeiden kanssa pelaaminen.

– Sen pystyn lupaamaan, että huumepäissäni en enää mene rattiin. Ei ole tarvetta, kun ei tarvitse mennä mihinkään eikä myydä huumeita.

Nikolla on konsti, jolla huumekuskeja voitaisiin karsia liikenteestä.

– Kaikkiin autoihin pitäisi saada puhalluslukot, joissa olisi lisäksi huumeita mittaava tikku.

Halpa keino se ei ole, mutta Nikon mielestä se olisi toimiva.

– Ei ne huumekuskin kaveritkaan siinä autossa selvin päin ole. Ei sitä autoa saada starttaamaan, kun kukaan ei voi puhaltaa kaverin puolesta.

Poliisi: huumeratit kasvussa koko maassa

Valtakunnallinen kasvu näkyy keskusrikospoliisin julkaisemissa tuoreissa tilastoissa. Niistä käy myös ilmi, että etenkin muuttovoitollisten kaupunkien poliisilaitokset lähettävät rikostekniseen laboratorioon näytteitä, joista selvitetään kuljettajan veren huume- ja lääkeaineet.

Poliiseja on koulutettu havainnoimaan ihmisistä tiettyjä asioita. Ja jos seulova pikatesti tien päällä näyttää positiivista, viedään epäilty verikokeeseen.

ylikomisario Mika Peltola

Paikallispoliisit lähettivät laboratorioon viime vuonna ennätykselliset 7 600 verinäytettä, joista pyydettiin tutkimaan huume- ja lääkeainepitoisuudet. Määrä on lähes tuhat tapausta enemmän kuin vuonna 2016.

Esimerkiksi Lounais-Suomessa huumerattien osuus näyttää tänä vuonna nousevan jo noin 35 prosenttiin. Joka kolmas rattijuopoista ajaa siis myös huumeiden vaikutuksen alaisena.

Kasvaneiden huume-epäilyjen taustalla kaupungistuminen ja yhteiskunnallinen muutos

Muutokset niin päihdekulttuurissa kuin muussakin syntyvät yleensä isoissa keskuksissa. Luvuissa onkin havaittavissa eroja eri maakuntien välillä.

Huumerattien osuus kaikista rattijuopumuksista on esimerkiksi Varsinais-Suomessa selvästi Satakuntaa korkeampi. Myös rattijuoppoja jää kaikkineen Varsinais-Suomessa kiinni tuplamäärä Satakuntaan verrattuna. Täysin varmaa selitystä ei poliisikaan osaa ilmiölle antaa.

Selkeä trendi viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut, että yhä useammalla on veressä jotain muutakin päihdyttävää kuin alkoholia.

Mika Peltola

– Kaupungistuminen varmasti omalta osaltaan vaikuttaa. Valitettavasti lienee myös niin, että Varsinais-Suomessa yksinkertaisesti käytetään huumeita Satakuntaa enemmän, arvelee ylikomisario Mika Peltola Lounais-Suomen poliisista.

Poliiseja on koulutettu havainnoimaan ihmisistä tiettyjä asioita. Jos poliisin alkometri näyttää nollaa, mutta kuski käyttäytyy muuten epäilyttävästi, poliisi tekee pikatestin huumeiden toteamiseksi.

– Jos seulova pikatesti tien päällä näyttää positiivista, viedään epäilty verikokeeseen, Peltola sanoo.