Politiikka alkoi kiinnostaa Piilaaksoa – Teknologiayhtiöt nousivat suurimmiksi lobbareiksi Yhdysvalloissa

Applen ja Googlen kaltaiset teknologiajätit laittavat lobbaamiseen kymmeniä miljoonia taatakseen asemansa maailman arvokkaimpina yrityksinä.

lobbaus
Grafiikka
Laura Koivunen | Yle Uutisgrafiikka

Apple, Alphabet, Microsoft, Amazon ja Tencent. Siinä tällä hetkellä markkina-arvoltaan maailman viisi suurinta yhtiötä. Kuudentena Facebook. Seitsemäntenä Alibaba. Teknologiajätit Yhdysvalloista ja Kiinasta hallitsevat pörssejä. Näiden yhtiöiden taakse on jäänyt muun muassa suursijoittaja Warren Buffet’n sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway, öljy-yhtiö ExxonMobile sekä lääke- ja päivittäistavarajätti Johnson & Johnson.

Yrityksiä voidaan laittaa järjestykseen monella tavalla, mutta tulokulmasta riippumatta teknologia-ala on muutamassa vuodessa noussut suurimmaksi markkinasektoriksi ohi finanssialan ja päivittäistavarakaupan. Viiden suurimman teknologiajätin yhteenlaskettu markkina-arvo pyörii tällä hetkellä yli 3,5 biljoonassa dollarissa, eli 2 900 miljardissa eurossa.

Se on käsittämätön summa rahaa.

Teknologiayhtiöiden kasvaessa myös niiden halu ja ennen kaikkea kyky vaikuttaa ympäristöönsä on kasvanut. Viime vuosina teknologiajätit ovat alkaneet kaataa valtavia rahasummia lobbaamiseen Yhdysvalloissa.

Kun vuonna 2003 hakukoneyhtiö Google käytti lobbaamiseen 80 000 dollaria, niin viime vuonna Googlen emoyhtiö Alphabet laittoi samaan toimintaa 18 miljoonaa dollaria. Alphabet käytti viime vuonna vaikutusviestintään enemmän rahaa kuin yksikään muu yritys Yhdysvalloissa. Ensimmäistä kertaa suurimman lobbarin titteli meni teknologiayritykselle.

Kaiken kaikkiaan viisi suurinta teknologiayhtiötä käytti lähes 50 miljoonaa dollaria eli yli 40 miljoonaa euroa lobbaamiseen Yhdysvalloissa.

Trumpia kiitetään ja vastustetaan

Teknologiayhtiöiden lobbaustavoitteet ovat hyvin samankaltaisia kuin minkä tahansa suuryrityksen; vähemmän sääntelyä ja verotus kevyemmäksi. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kiistelty veroale saikin paljon kiitosta Piilaaksosta.

Muut Trumpin hallinnon päätökset eivät ole saaneet samanlaista vastakaikua teknologiayhtiöiltä, jotka ovat lobanneet niin vapaan internetin puolesta kuin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastaan.

Yhtiöillä on myös omia erityisiä tavoitteita. Itseohjautuvia autoja kehittävä Google haluaa saada äänensä kuuluviin liikennelakeja säädettäessä, verkkokauppajätti Amazon haluaa vaikuttaa verkkomyynnin verotukseen ja Apple yrittää vakuuttaa päättäjät vahvan salausteknologian eduista.

Dollareita on kulunut myös puolustautumiseen Venäjä-syytöksiä vastaan. Googlen ja Facebookin katsotaan antaneen Venäjälle mahdollisuuden vaikuttaa Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan toimimalla valeuutisten jakelukanavana.

Teknolobbaus kiihtyy myös Euroopassa

Teknologiayhtiöiden lobbaus on lisääntynyt myös Euroopassa, missä amerikkalaisyhtiöt ovat joutuneet toimimaan huomattavasti tiukemman lainsäädännön piirissä kuin kotimaassaan. Brysselissä lobbaus keskittyykin työn alla olevaan lainsäädäntöön.

Teknologiajättien kiinnostus vanhaa manteretta kohtaan lisääntyi huomattavasti vuonna 2015, kun EU käynnisti Digitaaliset sisämarkkinat -hankkeen, jonka tavoitteena on päivittää talousalueen lainsäädäntö internet-aikaan. Ensi kuussa voimaan tuleva tietoturva-asetus GDPR on myös varmasti saanut osansa Piilaakson vaikutusyrityksistä.

Kasvusta huolimatta lobbaamiseen käytetyt rahasummat ovat pysyneet Euroopassa huomattavasti pienempinä kuin rapakon takana. Viime vuonna Google käytti reilut 4 miljoonaa euroa EU-päättäjien lobbaamiseen. Facebookille riitti miljoona euroa, kun samaan aikaan yhtiö käytti amerikkalaispoliitikkojen voiteluun kymmenen kertaa suuremman summan.

Teknologiayhtiöt elävät piilaaksolaista unelmaa

Teknologiasektorin lisääntyneen lobbauksen taustalla on myös se seikka, että pitkään myötätuulessa purjehtineet yhtiöt eivät nauti enää kritiikitöntä arvostusta, niin käyttäjien kuin poliitikkojen keskuudessa.

Teknologiayhtiöt ovat tähän asti saaneet toimia itse luomillaan markkinoilla melko vapaasti. Nyt kun viranomaiset ympäri maailmaa ovat alkaneet kaavailla sääntelyä näille markkinoille, jätit ovat heränneet.

Piilaaksossa on valloillaan näkemys, että yritykset ovat saavuttaneet kaiken ilman valtion tukea, joten valtion ei pidä sotkeutua teknologiayhtiöiden puuhiin. Todisteeksi menestyksestä esitellään kolminumeroisia kasvulukuja.

Tosiasia kuitenkin on, että internet, GPS, modernit mikrosirut tai kosketusnäytöt eivät olisi syntyneet ilman valtion tukea. Jokaiseen teknologiseen mullistukseen on laitettu veronmaksajien rahoja.

Ja tosiasia on myös se, että lobbaamisella teknologiajätit haluavat sementoida asemansa yritysmaailman huipulla samalla tavalla kuin ne yritykset, jotka teknologinen vallankumous sysäsi huipulta alas.

Lue myös:

Analyysi: Facebook osoitti, että emme edes tiedä, mistä meidän pitäisi olla huolissamme