Oletko parikymppinen ja rakastat Netflixiä? Koko sarjabisnes mullistuu sinun ehdoillasi – myös Suomessa

Suoratoistopalvelut rynnivät markkinoille nyt myös suomalaisilla draamasarjoilla. Alkuperäissarja-brändillä pyritään luomaan vaikutelma laadusta.

Suomalaiset draamasarjat
Krista Kosonen ja Tommi Korpela Bullets-sarjan kuvauksissa.
Krista Kosonen ja Tommi Korpela Bullets-sarjan kuvauksissa.Yle

Suomalaiset suosikkinäyttelijät Krista Kosonen ja Tommi Korpela astelevat hissiin haudanvakavina. Matka jatkuu kohti parkkihallia.

Kahden virkkeen pituista kohtausta kuvataan toista tuntia Helsingin Messukeskuksessa. Suomalainen, kansainvälisessä yhteistyössä tehtävä, jättituotanto hiotaan ja viimeistellään pienintä yksityiskohtaa myöten valmiiksi.

Kyse on Elisa Viihteen syksyllä julkaistavasta alkuperäissarjasta Bullets. Ensimmäiset kymmenen jaksoa on siis tilannut mobiiliverkko-operaattorin digitaalinen tv-palvelu perinteisen televisioyhtiön sijaan. Se on nykyaikaa.

Bullets ei ole Elisa Viihteen luomus, vaikka sitä markkinoidaan yhtiön nimellä. Tilaajana se kuitenkin osallistuu muun muassa rahoituksen hankkimiseen, sanoo yhtiön sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Mukaan on lähtenyt muun muassa MTV, joka on yksi sarjan rahoittajista, ja joka näyttää sarjan myöhemmin omilla kanavillaan ja alustoillaan.

– Lisäksi olemme alusta asti mukana sarjan tekemisessä kommentoimalla käsikirjoitusta ja kehittämällä konseptia, Korpela valottaa.

Ani Korpela / sisältöliiketoiminnan johtaja, Elisa Viihde
Ani KorpelaJani Saikko / Yle

Rahalla saa laatua – tuotantojen budjetit kasvavat Suomessa

Suomalaiset sarjat herättävät yhä enemmän kiinnostusta kansainvälisesti. Bulletsin lisäksi myös Elisa Viihteen Arctic Circle esiteltiin vastikään tv-alan merkittävässä, maailmanlaajuisessa MIP TV -tapahtumassa Cannesissa. Kuuden esiteltävän sarjan joukossa oli kaksi suomalaista.

– Se on hieno esimerkki kiinnostuksen kasvusta, Korpela iloitsee.

MTV:n draamapäällikkö Jani Hartikainen näkee suomalaissarjojen menestykselle monia tekijöitä.

– Yksi syy on käsikirjoitettujen draamasarjojen buumi. Kysyntä luo kiinnostusta kaikkiin markkinoihin. Toisaalta maailma on pienentynyt. Ihmiset katsovat eri kielillä tuotettua sisältöä enemmän kuin aikaisemmin, Hartikainen sanoo.

Kolmas vaikuttava tekijä on se, ettei suomalaisten sarjojen potentiaalia ole aiemmin kunnolla testattu.

– Muista maista on jo ostettu paljon, ja nyt katseet on kohdistettu Suomeen. Että hei, sehän on mielenkiintoinen markkina, ja siellä tehdään enemmän kuin ennen.

Jani Hartikainen, draamapäällikkö, MTV
Jani HartikainenYle

Parhaimmillaan – ja ainakin paperilla – systeemi ruokkii itse itseään. Kansainvälisen kiinnostuksen kasvaessa resurssit kasvavat, sillä ulkomailta alkaa virrata rahaa suomalaisiin tuotantoihin. Tuotantoyhtiöiden puolelta riemuitaan, että normaalit tuotantobudjetit on jo tuplattu. Kansainvälinen yhteistyö tuo euroja lisää miljoonan, kaksi tai kolme.

– Kun budjetit kasvavat, tuotantojen laatukin paranee, Korpela summaa.

Suomalaisilla draamasarjoilla ei sen sijaan – ainakaan vielä – ole brändiä. Sen sijaan yksittäiset toimijat lobbaavat omia ideoitaan ja hakevat yhteistyömahdollisuuksia.

– Sellaista Suomi-brändiä ei minun mielestäni ole. Tärkeintä on mielestäni se, että ohjelma on kiinnostava ja relevantti katsojalle, Hartikainen erittelee.

Toisaalta eri yhtiöt tekevät työtä samojen kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa. Mahdollisuudet myös yhteisvoimin tehtävälle brändäykselle ovat olemassa.

Askeleita riittää harpattaviksi. Esimerkiksi tanskalaiset draamasarjat ja ruotsalaiset dekkarit ovat maailmalla tunnettuja käsitteitä.

Sarjat tulivat kännykän näytöille jäädäkseen

Bisnes mullistuu nuorten ehdoilla, sillä kuluttajat ohjaavat alan muutosta. Kärjistettynä voisi sanoa, että nuoret katsovat Netflixiä niin paljon, että myös muiden palveluiden on pakko seurata perässä.

– Niin kuin aina, myös nyt, muutos lähtee nuorista. He katsovat vähemmän lineaarilähetyksiä ja enemmän on demand -sisältöjä. Toisaalta myös koko ajan vanhemmat ikäluokat siirtyvät tv:n parista katsomaan myös mobiilista ja ohjelmakirjastoista, Elisa Viihteen Korpela sanoo.

Jakelu- ja katselutavat ovat muuttuneet pysyvästi. Kuinka vanhanaikaiselta kuulostaakaan ajatus siitä, että sarjaa näytettäisiin vain tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Kuluttajat vaativat vaihtoehtoja ja vapautta, ja niitä heille myös tarjotaan.

– Ohjelmien määrän lisääntyessä haetaan tiukempia kohderyhmiä. Se poikkeaa aiemmasta, Hartikainen toteaa.

Nykypäivän erityispiirteenä on alkuperäissarja-termin käyttö. Originaaleja ohjelmia lienee ollut niin kauan kuin on ollut sisältöä tuottavia jakelukanavia, mutta nyt alkuperäissarja-sanalla pyritään luomaan vaikutelma laadusta. Sen eteen tekee töitä erityisesti Netflix parin miljardin dollarin markkinointibudjetteineen.

Kuvakaappaus Netflix sarjasta The Crown.
The Crown on Netflixin suosittuja alkuperäissarjoja.Netflix

MTV:n hallinnoiman Suomen C More -suoratoistopalvelun ensimmäinen alkuperäissarja oli Aallonmurtaja. Nelosen Ruutu-palvelu mainostaa parhaillaan tulevaa alkuperäissarjaansa Napamiehet. Viaplay tiedotti viikko sitten ensimmäisestä suomalaisesta alkuperäistuotannostaan Cold Courage, joka saa ensi-iltansa syksyllä 2019.

Katsojat ja tuotantoyhtiöt riemuitsevat

Voittajia alan mullistavassa pelissä ovat katsojat. Toki palvelut ovat useimmiten maksullisia, mutta itseään kiinnostavat sarjat saa lopulta katsottua suhteellisen halvalla. Monet palvelut tarjoavat esimerkiksi ilmaisia kokeilukausia. Yle Areenan ohjelmat ovat täysin maksuttomia.

– Nyt on sisältöä, mistä valita. Sen sijaan, että olisi vähän ohjelmia, nyt niitä on paljon. Se on hyvä, Hartikainen kertoo.

Väitettä voittajasta tukevat myös kyselytutkimukset.

– On saatu tuloksia siitä, että mobiililaitteilla suoratoistoipalveluja käyttävät ovat tyytyväisimpiä asiakkaita. Uskon, että valinnanvapauden merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, Korpela toteaa.

Suru ei ole puserossa myöskään tuotantoyhtiöissä. Kuten sanottu, kotimaisten alkuperäissarjojen tekijöinä ovat samat tuotantoyhtiöt riippumatta julkaisijasta tai tilaajasta.

– Esimerkiksi käsikirjoittajilla on nyt töitä enemmän kuin koskaan. Se on hyvä juttu ja vie alaa kokonaisuutena eteenpäin, Hartikainen toteaa.

Ivalo-sarjan kuvaukset
Ivalo-sarjaa (Arctic Circle) kuvattiin Ivalossa vuoden alussa.Yle

"Juuri nyt on jännää olla tv-alalla"

Alkujaan vuonna 2009 perustettu Elisa Viihde rahoitti kotimaisia elokuvia. Sarjojen pariin yhtiö siirtyi katsojakäyttäytymistä seuraamalla vuonna 2014. Elisa Viihde on jo julkaissut kymmenisen alkuperäissarjaa, ja tänä vuonna on tulossa yhteensä viisi lisää.

– Emme tarkastele yksittäisten sarjojen kannattavuutta, vaan kokonaisuutta. Alkuperäissarjat tuovat palveluun katsojia. Sitä kautta ne vaikuttavat koko palvelun kasvuun ja kannattavuuteen, Korpela sanoo.

Hartikainen vakuuttaa, että perinteiset tv-yhtiöt eivät putoa digitaalisten palveluiden kyydistä.

– Hieno homma, että ala kehittyy. Juuri nyt on jännää olla tv-alalla. Myös me olemme ketteriä ja nopeita ja teemme monenlaisia sisältöjä eri malleilla, Hartikainen vakuuttaa.