Analyysi: Mitä seuraavaksi, Syyria? Sotatoimet kääntyvät uusille rintamille

Syyrian kapinallisilla on hallussaan yhä kaksi merkittävää aluetta: Idlib ja Daraa. Monet arvelevat seuraavaksi hyökkäysrintamaksi Idlibiä, mutta todennäköisesti Syyrian armeija käy Yhdysvaltain tukemia kapinallisia vastaan Daraassa, arvioi ulkomaantoimittaja Marika Kataja.

Syyria
Savupatsaita pommituksen jälkeen Doumassa.
Savupatsaat nousevat Dumassa Itä-Ghutassa pommitusten jälkeen 7. huhtikuuta.Ammarx Safarjalani / AOP

Syyrian sisällissodan ympärillä käytävä suurvaltapolitiikka ja suurvaltojen sanallinen sapelinkalistelu sekä suoranainen informaatiosota hallitsevat kansainvälistä mediaa. Samaan aikaan Syyriassa sotatoimet jatkuvat, ja ne vaikuttavat tavallisten syyrialaisten elämään ilmaiskuja huomattavasti enemmän.

Viikonloppuna länsiliittouman ilmaiskujen varjoon jäi yksi Syyrian sisällissodan merkittävimmistä strategisista käänteistä. Syyrian armeija sai vihdoin haltuunsa – toki Venäjän tuella – pääkaupungin Damaskoksen lähiön, Itä-Ghutan kapinallisalueen, mihin myös kaasuiskupaikka Duma osana kuuluu.

Hallitus hyökkäsi kaksi kuukautta sitten alueelle, jota se oli piirittänyt viisi vuotta. Ennen sotaa Itä-Ghutassa asui noin kaksi miljoonaa ihmistä. Heistä valtaosa on paennut, mutta hyökkäyksen alussa YK arvioi, että Itä-Ghutassa oli yhä jumissa noin 70 000 siviiliä.

Ihmiset olivat piirityksen aikana kärsineet nälästä. Kahden kuukauden hyökkäyksen aikana kuoli yli 1 700 siviiliä. Aineelliset tuhot näkyvät selkeästi satelliittikuvista. (siirryt toiseen palveluun)

Lapsia Itä-Ghutassa.
Lapsia Itä-Ghutassa.Mohammed Badra / EPA

Itä-Ghutan valtaus oli presidentti Bashar al-Assadille todellinen voitto, suurin sitten Aleppon valtauksen.

Jaish al-Islamin kapinallisten läsnäolo parin kilometrin päässä pääkaupungin keskustasta on ollut todellinen päänvaiva sekä toki myös turvallisuusriski, sillä välillä kapinallisten ammukset ovat yltäneet keskusta-alueelle saakka.

Damaskoslaiset tottuivatkin kaupungin itälaidalta kantautuvaan taisteluiden kumuun. Olin työmatkalla Damaskoksessa kesällä 2015. Tunnelma oli välillä lähes surrealistinen, sillä samaan aikaan kun keskusta-alueella perheet olivat iltakävelyllä jäätelötötteröt käsissään, itäistä taivasta valaisivat ammusten valojuovat. Matka oli sama, kuin Helsingin keskustassa olisi seurannut Kallion pommitusta.

Ghutan valtauksen jälkeen Damaskoksen liepeillä on käytännössä vain yksi merkittävämpi kapinalliskeskittymä: Jarmukin entinen palestiinalaispakolaisleiri ja sen lähialue al-Hajar al-Aswad. Ne ovat olleet Isisin ja al-Nusran jihadistien hallussa huhtikuusta 2015 saakka.

Lue, mitä siviileille tapahtui Isisin tultua Jarmukiin.

Jarmukia arveltiin Syyrian armeijan seuraavaksi hyökkäyskohteeksi tuoreeltaan Ghutan valtauksen jälkeen. Tiistaina uutistoimisto Reuters kertoikin, että armeija on tulittanut jihadisteja Jarmukissa.

Joidenkin arvioiden mukaan Syyrian armeija ei kuitenkaan aio vielä vallata Jarmukia Isisiltä. Isisin taistelijataskujen säilyttäminen tukee Syyrian hallinnon propagandaa sodassa, jota heidän mukaansa käydään terrorismia vastaan. Jarmuk ei myöskään ole strategisesti merkittävä.

Ghutan valtaus joka tapauksessa vapauttaa merkittävästi sekä Syyrian armeijan että sen liittolaisten Hizbollahin ja Iranin joukkoja taisteluihin muualla Syyriassa. Hallinto on saanut haltuunsa noin 55 prosenttia maasta, mutta kaksi merkittävää aluetta on kuitenkin yhä kapinallisilla.

Sunnuntaina Ranska varoitti, että seuraava Syyrian humanitaarinen katastrofi koskee Idlibiä, jonne se arveli Syyrian hallinnon seuraavaksi hyökkäävän. Idlibin maakuntaan on paennut valtavasti ihmisiä vallatuilta kapinallisalueilta.

Idlibiin on siirtynyt ja siirretty myös tuhansia kapinallistaistelijoita niin vallatusta Alepposta kuin nyt vallatusta Ghutastakin. Alueella on kymmeniä erilaisia kapinallisryhmittymiä, joista osa on vihollisia myös keskenään.

Idlib ei todennäköisesti kuitenkaan ole seuraava hyökkäyskohde. Ensinnäkin käytännöllisyys: hallinnolle on edullista, että kapinallisryhmät sotivat keskenään, kuten viime päivinä on tapahtunut.

Toiseksi alueella ovat kaikki tämän hetken kokeneimmat ja kovapintaisimmat kapinallistaistelijat. Tappioita tulisi raskaasti. Hyökkäykseen haluttaneen kaikki mahdolliset voimat muualta maasta.

Kolmas asiaan vaikuttava seikka on – suurvaltapolitiikka. Idlibin alueella on sekä Venäjän että ennen kaikkea Turkin intressejä. Alueen pohjoisosa on Turkin rajaa ja sen pohjoisosassa on Turkin joukkoja. Turkki valtasi kapinallisten avulla Afrinin kaupungin kurdijoukoilta viime kuussa. Idlib jäänee Venäjän ja Turkin kulissien takaisten neuvottelujen panttivangiksi toistaiseksi.

Syyria kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Kaiken todennäköisyyden mukaan Syyrian armeijan seuraava strateginen kohde on alue, josta koko sisällisota sai alkunsa: Daraan maakunta Syyrian eteläosassa. Ongelmaton ei ole tämäkään alue: sitä pitävät hallussaan Yhdysvaltain ja Jordanian tukemat ei-jihadistiset kapinalliset.

Syyrian armeija on jo pitkään pyrkinyt saamaan haltuunsa aluetta kapinallisilta. Ennen kaikkea alueen pääkaupungin Daraan liepeillä on taisteltu. Nyt nämä taistelut kiihtynevät.

Alueen sijainti on kuitenkin erittäin herkkä: se jakaa rajat sekä Jordanian että Israelin miehittämän Golanin kanssa. Israel tuskin haluaa rajoilleen Hizbollahin ja Iranin taistelijoita. Joka tapauksessa alue on taloudellisesti erittäin merkittävä Syyrialle, sillä se on ratkaiseva kaupankäynnissä Jordanian kanssa.

Daraan kaupungin asukkaat ovat kertoneet pelkäävänsä jo Venäjän pommituksia sekä Syyrian armeijan tynnyripommeja.

Kirjoittaja toimi Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana Beirutissa, Libanonissa 2014–2015.