Tutkijat: Nuoria täytyy valmentaa kohtaamaan tulevaisuus – "Moni päätyy työhön, jota ei ole vielä olemassa"

Tulevaisuustutkijoiden mielestä kouluissa pitäisi keskustella siitä, että jokainen voi valinnoillaan vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

tulevaisuus
Tulevaisuudentutkijat Laura Pouru ja Otto Tähkäpää.
Tulevaisuudentutkijat Laura Pouru ja Otto Tähkäpää haluavat kannustaa nuoria kohtaamaan tulevaisuus avoimin mielin.Yle

Nuorille pitäisi opettaa nykyistä enemmän taitoja kohdata tulevaisuus. Näin pohtii tulevaisuudentutkija Laura Pouru Turun yliopistosta.

Pouru painottaa tulevaisuuslukutaidon merkitystä nuoren elämässä. Tulevaisuuslukutaidolla hän tarkoittaa kykyä ymmärtää, mistä tekijöistä tulevaisuus muodostuu ja minkälaiset asiat voivat muuttaa tulevaisuutta.

Sitä ei voi edes tietää, mitä välineitä on käytössä 30 vuoden kuluttua. Emmehän me tajunneet 30 vuotta sitten, että nykyään jokaisella ekaluokkalaisella on taskussaan älypuhelimet.

Päivi Mäkinen

Laura Pouru huomauttaa, ettei kenenkään tulevaisuutta ole ennalta määritetty.

– Sitä ajatellaan, että tulevaisuus vain tulee. Pitäisi oppia näkemään laajemmin, että on olemassa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joihin voi valinnoillaan vaikuttaa.

Tulevaisuustutkija Otto Tähkäpää uskoo, että tulevaisuuslukutaidon merkitys korostuu, kun pohditaan esimerkiksi työmarkkinoita.

Mies painaa sormellaan virtuaalista maailmankarttaa.
Tulevaisuudessa teknologia tuo ihmiset yhä lähemmäs toisiaan.Mostphotos / Lev Dolgachov

Tutkijan mukaan maailma tulee muuttumaan seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin edellisen 200 vuoden aikana yhteensä.

– On arvioitu, että nyt koulunkäyntinsä aloittavista lapsista noin 65 prosenttia päätyy työhön, jota ei ole vielä edes olemassa.

Haluamme korostaa sitä, että jokainen oikeasti pystyy itse vaikuttamaan tulevaisuuteensa.

Laura Pouru

Kun pohtii huolellisesti erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, osaa tehdä nykyhetkessä parempia päätöksiä, Tähkäpää toteaa.

– Tiedämme tutkimusten kautta, että usko tulevaisuuteen on myös yksi erittäin keskeinen nuorten hyvinvoinnin rakennustekijä.

Ihmisten välinen kanssakäynti pitää pintansa

Työmarkkinoiden ohella myös koulunkäynti tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Jo nyt luokissa opiskellaan perinteisten välineiden lisäksi muun muassa tableteilla ja e-kirjoilla.

Teknologian kehitys vain kiihtyy lähivuosina, arvio nakkilalaisen Matomäen koulun rehtori Päivi Mäkinen.

– Sitä ei voi edes tietää, mitä välineitä on käytössä 30 vuoden kuluttua. Emmehän me tajunneet 30 vuotta sitten sitäkään, että nykyään jokaisella ekaluokkalaisella on taskussaan älypuhelimet.

Grafiikka, joka esittää naiselta näyttävää robottia.
Tutkijoiden mukaan maailma muuttuu valtavasti seuraavan 20 vuoden aikana.Yle

Kaarinan Valkeavuoren koulussa uskontoa ja elämänkatsomustietoa opettava Kaisa Jumppainen haluaa puhua mieluummin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta kuin tekniikasta. Hänen mielestään on tervetullut idea, että nuoria valmennettaisiin maailman muutoksia varten.

– Mutta ei siihen välttämättä tarvita mitään erillistä oppiainetta. Pitää ottaa aikaa nuoren kohtaamiseen siinä arjessa, jolloin hänen kanssaan voidaan luoda luottamuksellinen vuorovaikutussuhde.

– Että voisi kysyä mitä nuorelle kuuluu ja miten hän voi. Vasta sitten voi alkaa puhua isommista asioita, Jumppainen toteaa.

Tuntematon tulevaisuus herättää huolia

Valkeavuoren koulua käyvät nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen ristiriitaisin tuntein.

– Aika pelottavalta se tuntuu, kun ei tiedä yhtään mitä tulevaisuus tuo tullessaan, myöntää 9.-luokkalainen Oliver Romana.

– Uskon, että maailma muuttuu paljon, mutta ei se kauheasti minua pelota, toteaa puolestaan 7.-luokkalainen Jemina Lindström.

kuvituskuva jossa nuori ihminen ja synkkä taivas
Tuntematon tulevaisuus voi tuntua ahdistavalta.AOP

Peruskoulun loppusuoralla olevilla oppilailla on pian edessään päätöksiä, jotka muovaavat osaltaan heidän lähitulevaisuuttaan. Oppilaiden mielestä koulussa pitäisikin puhua entistä enemmän heidän vaihtoehdoistaan ja siitä, minkälaisia vaikutuksia heidän valinnoillaan voi olla.

– Voisi puhua vaikka siitä, miten jo tässä iässä voisi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Mitä nyt pitäisi tehdä, että voisi saada kivan ammatin, pohtii 7.-luokkalainen Ada Liljeström.

Näin nuorena ei edes pitäisi vielä tietää, mitä haluaisi isona tehdä. Esimerkiksi 17-vuotiaana tietäisi jo vähän enemmän

Oliver Romana

Opettaja Kaisa Jumppainen uskoo, että juuri jatko-opiskeluihin liittyvät päätökset voivat tuntua yläkoululaisesta hämmentävältä.

– Pelätään jopa sitä, että jo tässä vaiheessa tehdyt valinnat voivat lukita oman tulevaisuuden kokonaan johonkin asentoon, hän sanoo.

– Ehkä näin nuorena ei edes pitäisi vielä tietää, mitä haluaisi isona tehdä. Esimerkiksi 17-vuotiaana tietäisi jo vähän enemmän, Oliver Romana komppaa.

Jokainen voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa

Tulevaisuustutkijat Laura Pouru ja Otto Tähkäpää vetävät suomalaisille kouluille suunnattua Tulevaisuuspäivää (siirryt toiseen palveluun), jonka tavoitteena on haastaa sekä oppilaat että opettajat pohtimaan koko ajan muuttuvaa ja monimutkaistuvaa maailmaa.

Pourun mielestä tulevaisuuden pohtimatta jättäminen johtaa liian kapeakatseiseen ajatteluun.

– Silloin esimerkiksi perheen tai ystävien tekemät valinnat vaikuttavat liikaa omaan uravalintaan. Haluamme korostaa sitä, että jokainen oikeasti pystyy itse vaikuttamaan tulevaisuuteensa.

Aikuistuminen ei pelota, mutta kyllä se tuntuu oudolta, kun on vielä näin nuori.

Jemina Lindström

Kaarinan Valkeavuoren koulun oppilailla on lievästä hämmennyksestä huolimatta jo jonkinlainen ajatus heidän tulevaisuuden ammateistaan.

– Haen sähköalalle. Tykkään tehdä käsilläni töitä, ja sähköalalla saa ihan hyvää palkkaa, Oliver Romana sanoo.

– Arkkitehti olisi kiva ammatti, koska tykkään piirtää ja suunnitella rakennuksia. Jos koulussa keskityn, niin se voi auttaa jatkossa, pohtii Ada Liljeström.

Jemina Lindström puolestaan haaveilee tanssinopettajan tai luokanopettajan ammatista.

– Olen jo selvitellyt, mitä se vaatii. Aikuistuminen ei pelota, mutta kyllä se tuntuu oudolta, kun on vielä näin nuori.