Filippiiniläisiä sairaanhoitajia lennätetään Suomeen matalapalkkatöihin – Yrityksille ylikoulutetut työntekijät kelpaavat

Yli kolmesataa filippiiniläistä sairaanhoitajaa toimii Suomessa hoiva-avustajina yksityisissä hoitokodeissa. He eivät voi edetä urallaan, koska hyvin toiminut muuntokoulutus tyssäsi lamaan.

työelämä
Hoitaja syöttää vanhusta
Filippiiniläisiä hoitajia on työskennellyt jo useita vuosia muun muassa Attendon hoitokodeissa.Yle

Ensimmäisten filippiiniläisten sairaanhoitajien tulo Suomeen 10 vuotta sitten oli iso uutinen. Terveydenhuollossa odotettiin työvoimapulaa ja ammattilaisten rekrytoiminen ulkomailta nähtiin yhtenä ratkaisuna.

Vuosien 2008–2011 aikana palkattiin 25 filippiiniläistä sairaanhoitajaa erikoissairaanhoitoon Helsinkiin ja Tampereelle. Maahan tulijat suorittivat vuoden mittaisen täydennyskoulutuksen työn ohessa ja saivat Valviran erityisluvalla suomenkieliseen sairaanhoitajan tutkinnon.

On vaikea kuvitella, että USA:n mallin mukaan Filippiineillä toteutettu koulutus olisi suomalaista lähihoitajakoulutusta suppeampi.

Päivi Vartiainen

Työvoimapulan sijaan tulikin lama, ja hyvin alkanut kokeilu haudattiin hiljaisuudessa. Sairaanhoitajien rekrytointi Filippiineiltä kuitenkin jatkui. Erikoissairaanhoidon sijaan heitä on vuoden 2011 jälkeen palkattu Suomeen yksityisiin hoivakoteihin hoiva-avustajan tehtäviin – käytännössä auttamaan vanhuksia ruokailussa, hygienian hoidossa ja ulkoilussa.

Filippiineiltä rekrytoitujen sairaanhoitajien koulutusta ja integroitumista suomalaisiin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöihin on tutkittu Tampereen yliopiston laajassa TRANS-SPACE-hankkeessa. Päivi Vartiaisen, Marja Koskelan ja Pirkko Pitkäsen kirjoittama "Sairaanhoitajia Filippiineiltä. Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin (siirryt toiseen palveluun)" julkaistaan perjantaina.

Tutkimusta varten haastateltiin laajasti muun muassa Filippiineiltä Suomeen tulleita hoitajia, suomalaisia ja filippiiniläisiä viranomaisia, asiantuntijoita, hoitajien esimiehiä ja hoito- ja rekrytointiyritysten edustajia.

Ulkomailla hankittu tutkinto ei kelpaa Suomessa

Pilotissa kokeiltu suomenkieliseen sairaanhoitajan tutkintoon tähtäävä täydennyskoulutus on vuoden 2011 jälkeen vaihtunut lähihoitajan opintoihin oppisopimuksella. Kaikille tulijoista ei ole järjestetty sitäkään.

Ilman täällä hyväksyttyä tutkintoa filippiiniläiset eivät voi työskennellä lähihoitajina tai sairaanhoitajina, vaan joutuvat tyytymään avustaviin ja huonompipalkkaisiin töihin.

– Hoitajat ovat opiskelleet Filippiineillä yliopistossa neljä vuotta sairaanhoitajaksi. Koulutukset ovat tietysti erilaisia, mutta on vaikea kuvitella, että USA:n mallin mukaan Filippiineillä toteutettu koulutus olisi suomalaista lähihoitajakoulutusta suppeampi, sanoo tutkija Päivi Vartiainen.

– Esimerkiksi Ruotsissa filippiiniläishoitajat pätevöityvät sairaanhoitajiksi työn ohessa puolessatoista vuodessa, samassa ajassa kuin meillä lähihoitajiksi.

Työttömyys ajaa sairaanhoitajat maailmalle

Noin 10 miljoonaa filippiiniläistä sairaanhoitajaa työskentelee yli 200 maassa eri puolilla maailmaa. Eniten heitä on englanninkielissä maissa. Ulkomaille muutto näkyy maan koulutusmäärissä, ja kun lama on vähentänyt työpaikkoja muun muassa USA:ssa, hoitajia on paljon työttömänä. Moni onkin valmis lähtemään työn perässä myös eksoottisemmille kielialueille kuten Suomeen tai muihin pohjoismaihin.

Sairaanhoitajia välittävät suomalaiset henkilöstöpalveluyritykset houkuttelevat hoitajia Suomeen tarjoamalla heille kolmen vuoden määräaikaisen työsopimuksen hoiva-avustajana ja kertomalla mahdollisuudesta opiskella Suomessa jopa sairaanhoitajaksi asti.

Hoitajien näkökulmasta Suomessa työskentely voi näyttää taloudellisesti järkevältä.

Päivi Vartiainen

Lähtijät pääsevät Filippiineillä kahdeksan kuukautta kestävään ilmaiseen koulutukseen, jossa opiskelevat muun muassa suomen kieltä. Koulutuksen maksuttomuus on Filippiineillä hyvin poikkeuksellista ja siksi houkuttelevaa.

– Koulutukseen osallistuminen edellyttää kuitenkin täyspäiväistä opiskelua ja moni joutuu lainaamaan rahaa koulutusaikaa varten. Töitä on tehtävä jo velkojenkin takia, Vartiainen sanoo.

– Hoitajien näkökulmasta Suomessa työskentely voi näyttää taloudellisesti järkevältä.

Vaikka hoiva-avustaja saa useita satoja euroja pienempää palkkaa kuin sairaanhoitaja, se on kuitenkin kymmenen kertaa enemmän kuin mitä Filippiineillä sairaanhoitajille maksetaan. Suomen kalliimmista elinkustannuksista huolimatta rahaa jää myös kotiin lähetettäväksi varsinkin, kun hoitajat asuvat yhdessä pienissä kimppakämpissä.

Ymmärtävätkö hoitajat, mihin tulevat?

Suomeen töihin tulevat sairaanhoitajat lähtevät matkaan suurin toivein.

Kaikki tutkimusta varten haastatellut hoitajat kertoivat tähtäävänsä siihen, että saisivat koulutuksensa täydennettyä niin, että voisivat työskennellä Suomessa sairaanhoitajina. Heille ei näyttänyt olevan selvää, että heidän oleskelulupansa perustuu työhön eikä siirtyminen kokopäiväiseksi opiskelijaksi välttämättä onnistu.

Olen kuullut hoivayrityksen edustajan pohtivan, että Suomesta saatavan työvoiman laatu, osaaminen ja motivaatio eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin maahan tulleilla ovat.

Päivi Vartiainen

Filippiineillä järjestetyssä koulutuksessa oli puhuttu vain lähihoitajakoulutuksesta, sillä hoivakodit eivät tarvitse sairaanhoitajia.

– Hoitajille kerrotaan kotimaassa järjestetyssä koulutuksessa, millaista hoiva-avustajan työ hoivakodeissa on. Mutta on vähän toinen juttu, pystyvätkö he todella ymmärtämään, että se on pelkkää perustarpeista huolehtimista. Erityisesti, kun vanhusten hoitopaikkoja ei Filippiineillä ole ollenkaan, Vartiainen pohtii.

Yrityksille ylikoulutettu halpatyövoima kelpaa

Hoivapalveluyritysten intresseihin sairaanhoitajien tuominen työhön, johon he ovat selkeästi ylikoulutettuja, sopii paremmin kuin hyvin. Vuoteen 2017 mennessä yksityiselle sosiaalipalvelujen sektorille oli rekrytoitu yli 300 filippiiniläistä hoitajaa ja toiminta on jatkuvaa.

– Olen kuullut hoivayrityksen edustajan pohtivan, että Suomesta saatavan työvoiman laatu, osaaminen ja motivaatio eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin maahan tulleilla ovat, Vartiainen sanoo.

– Filippiiniläisillä sairaanhoitajilla on korkeatasoista osaamista, he ovat ahkeria ja oppivat työn ja suomenkielen nopeasti. Heitä pidetään hyvinä työntekijöinä.

Tutkimuksessa haastatellut esimiehet kertoivat, että hoiva-avustajina työskentelevien sairaanhoitajien osaaminen oli huomattu työpaikalla ja otettu osin myös käyttöön.

Uhkasakko sitouttaa Suomeen

Svenska Yle kertoi viime keväänä Spotlight-dokumentissaan, että filippiiniläisiä sairaanhoitajia työskentelee hoiva-avustajina ainakin Attendon, Esperin ja Mainio Viren hoitokodeissa eri puolilla Suomea.

Todennäköisesti hoitoala seuraa muita aloja ja työvoiman tarve kasvaa.

Päivi Vartiainen

Ohjelman mukaan osa hoitajista on joutunut allekirjoittamaan ennen Filippiineiltä lähtöään sopimuksen, jossa he ovat sitoutuneet pysymään työpaikassaan Suomessa 3–5 vuotta sakon uhalla. Sopimukset on tehty rekrytoinneissa auttaneen filippiiniläisyrityksen vaatimuksesta.

Ohjelmassa haastatellut hoitajat kertoivat myös muun muassa nykyisestä työstään, halustaan päästä sairaanhoitajaksi ja toiveistaan saada myös perheensä Suomeen.

Tutkijat surevat onnistuneen mallin hautaamista

TRANS-SPACE-hankkeen tutkijoiden mielestä vuosina 2008–2011 toteutettu pilotti, jossa filippiiniläisiä sairaanhoitajia rekrytoitiin Suomeen sairaanhoitajiksi, oli onnistunut kokeilu. Pilottiin ja mallin luomiseen uhrattiin aikaa ja rahaa, mutta toimintaa ei jatkettu hankkeen päättymisen jälkeen.

Tutkijoiden mielestä on valitettavaa, että kokeilun kokemukset ja tulokset ovat hautautuneet kaikessa hiljaisuudessa.

– Nyt alkaa olla vähän samanlainen tilanne kuin pilotin aikaan. Todennäköisesti hoitoala seuraa muita aloja ja työvoiman tarve kasvaa, Vartiainen sanoo.

Tutkijat pitävät tärkeänä Suomeen rekrytoiduille hoitajille taataan sujuva reitti tutkintojen täydentämiseen ja tunnustamiseen sekä perheenyhdistämiseen. Se edellyttää poliittisia päätöksiä.