Leikkaussalissa piilee yllättävä riski: "Yhdessä leikkauksessa tulee helposti yli tupakka-askillista vastaava passiivinen altistus"

Uuden tutkimuksen mukaan leikkaussalin henkilökunta altistuu haitallisille määrille pienhiukkasia. Tutkimuksen ideoinut kirurgi alkoi ihmetellä, miksi päätä särkee rintaleikkauksen jälkeen.

pienhiukkaset
lapsi nukutetaan leikkaussalissa
Kuvituskuva. Leikkauksissa syntyy tutkijoiden mukaan pienhiukkasia.Mari Kahila / Yle

Uusi tutkimus paljastaa, että leikkaussalihenkilökunta altistuu haitallisille määrille pienhiukkasia.

Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushankkeessa havaittiin, että leikkauksessa syntyy pienhiukkaspäästöjä. Käytössä olevat menetelmät eivät suojaa henkilökuntaa riittävästi, tutkijat sanovat.

Tutkimus on julkaistu Plos One -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) vastikään.

Kirurgiassa käytetään laajasti kudosta polttavaa sähköveistä. Sähköveitsi leikkaa kudoksia valokaarella, joka syntyy, kun potilaaseen johdetaan sähköä veitsen kärjen läpi.

– Virta poistuu turvallisesti potilaaseen asetetusta maaelektrodista. Valokaari höyrystää leikatun kudoksen ja syntyy savua, joka sisältää terveydelle vaarallisia pienhiukkasia, tutkimushanke kuvaa.

"Päätä särkee leikkauksen jälkeen"

Vastaavan kaltaisia hiukkasia vapautuu tutkijoiden mukaan myös dieselautojen pakokaasuissa, joiden poistamiseksi on kehitetty erityisiä suodattimia.

– Erityisen vaarallisia ovat hyvin pienet partikkelit, jotka pääsevät elimistön puolustusmekanismien kautta aina keuhkorakkuloihin asti. Sieltä ne pääsevät tunkeutumaan verenkiertoon. Toistuva partikkelialtistus altistaa hengitystiesairauksille, syöville sekä verisuonisairauksille, tohtorikoulutettava Markus Karjalainen sanoo.

Tutkimusta ideoinut lääketieteen tohtori Antti Roine sanoo, että esimerkiksi ravintolatyöntekijöiden altistuksen vähentämiseksi on tehty paljon. Roine on leikannut paljon ja hän kertoo Ylelle, että esimerkiksi sydänleikkauksen jälkeen päätä särkee.

– Minusta jokaisen leikkaussalissa työskentelevän oikeus on, että hän ei altistu työssään päästöille, joita muilla toimialoilla ei hyväksyttäisi lainkaan, Roine sanoo.

Eniten altistuvat Roineen mukaan kirurgi ja häntä avustava henkilö. Seuraavaksi lähimpänä on potilas.

Myös potilaalla voi olla riski

Jos potilas on nukutettuna, hänen ilmansa suodattuu. Mutta jos hengitysmaskia ei ole, pienhiukkasriski on Roineen mukaan olemassa. Tietyissä leikkauksissa vaikutus voi Roineen mukaan olla sama kuin joku olisi polttanut askillisen tupakkaa vieressä.

Henkilökunta on suuremmassa vaarassa, koska se altistuu pienhiukkasille jatkuvasti. Potilaalle leikkaus voi olla ainutkertainen.

Tavallinen kirurginmaski ei tutkimushankkeen mukaan suojaa pienhiukkasten vaikutuksilta.

Leikkaussalissa hiukkasilta voidaan suojautua joko riittävän tehokkaalla hengityssuodattimella tai savuimurilla, joka poistaa ja suodattaa syntyvän savun.

Markus Karjalainen tutki Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistutkimuksessa savun koostumusta ja pienhiukkaspäästöjä eri kudoksia leikatessa. Kudokset jakautuvat hänen mukaansa kolmeen riskiluokkaan.

– Korkean riskin maksakudos tuottaa moninkertaisen määrän partikkeleita verrattuna matalan riskin rasvakudokseen. Muun muassa lihas- ja munuaiskudos asettuvat keskikastiin, Karjalainen kertoo.

Imuria ei ole käytössä

Esimerkiksi maksakudoksen leikkaamisesta syntyvät pienhiukkaspäästöt ylittävät turvalliset rajat myös savun poistoon erityisesti suunniteltua imuria käyttäessä.

– Keskikorkean riskin kudoksilla kirurgi altistuu haitallisille pitoisuuksille, jos erityistä savuimuria ei käytetä. Pienenkään riskin kudoksia ei kuitenkaan voida turvallisesti leikata ilman jonkinlaista savunpoistoa. Savuimureita käytetään laajasti erityisesti plastiikkakirurgiassa, mutta edelleen useimmissa toimenpiteissä asianmukaista imuria ei ole käytössä, Karjalainen sanoo.

Yhden gramman arvioidaan tuottavan partikkelialtistuksen, joka vastaa kuutta suodattamatonta tupakkaa.

– Yhdessä leikkauksessa tulee siis käytännössä helposti yli tupakka-askillista vastaava passiivinen altistus, tutkimushankkeen tiedotteessa sanotaan.