Hallitus vie työvoimapalvelut markkinoille – onko työttömän oikeusturva uhanalainen?

Hallitus haluaa avata työvoimapalvelut yksityisille yrityksille. Työttömien Keskusjärjestö ja Kuntaliitto suomivat lakiesitystä mm. siitä, että tehtävien siirto viranomaiselta yksityisen hoteisiin – vaikkapa palvelutarpeen arvioinnissa – voi vaarantaa jopa työttömän toimeentulon.

Työllisyys ja työttömyys
työkaluja ämpärissä
Ismo Pekkarinen / AOP

Työvoimapalvelujen uudistus avaa oven viranomaisten hoitamien TE-palvelujen yksityistämiselle. Näitä palveluja ovat muun muassa työttömien haastattelut, palvelutarpeen arviointi ja palveluihin ohjaaminen.

Lakiesitystä on viety hiljaisuudessa määrätietoisesti eteenpäin. Mallina on pidetty mm. Australian käytäntöjä. Australiassa työvoimapalvelujen yksityistäminen on viety Eurooppaa pidemmälle.

Demokratian itsesuojelupykälä vai kehityksen jarru?

Kun viranomaispalveluja luovutetaan yksityiselle, on punnittava perustuslain pykälää 124 (siirryt toiseen palveluun). Demokratian itsesuojelupykäläksi kutsuttu lainkohta turvaa ihmisten oikeusturvaa ja hyvän hallintotavan noudattamista.

Laki on myös poliittisesti kuuma. Elinkeinoelämän valtuuskunta on vaatinut pykälän kumoamista, sillä EVA katsoo perustuslain 124 pykälän suitsivan liikaa yksityistämistä.

Työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä lausunnon antaneista muun muassa Kuntaliitto ja Työttömien keskusjärjestö ovat ärähtäneet juuri virannomaisten julkisten hallintotehtävien siirrosta yksityisille.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pelkää työttömän oikeusturvan horjuvan.

Jukka Haapakoski
Jukka HaapakoskiJussi Koivunoro / Yle

– Toivomme, että perustuslakivaliokunta arvioi, voidaanko yksityistämistä tehdä. Vaikka TE-toimisto tekee päätökset siitä, tuleeko työttömälle esimerkiksi karenssi, palveluprosessi on yksityisen palveluntuottajan käsissä. Yksityinen palveluntuottaja on hoitamassa asioita, jotka saattavat johtaa karenssiin, työttömän perusturvan tai työmarkkinatuen eväämiseen.

Työttömien Keskusjärjestön Haapakoski sanoo, että työttömällä on entistä vähemmän neuvotteluvaraa. Myös yritysten jääviys huolestuttaa. Kun yksityinen toimija punnitsee työttömän tarpeita, saatetaan työnhakija ohjata sen jälkeen palveluihin, johon firmalla on kytkökset.

Kuntaliitto jyrähtää lähes samoin sanoin. Kehityspäällikkö Erja Lindberg on huolissaan. Kyse on voi olla heikossa asemassa olevan koko elämästä. Työttömän palvelutarpeen arvioinnilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisen toimeentuloon. Seuraus voi olla jopa toimeentulotuen perusosan alennus.

Erja Lindberg kehittämispäällikkö Kuntaliitto
Erja LindbergMarkku Pitkänen / Yle

– Julkisen vallan siirtoa yksityiselle ei ole perusteltu. Kuntaliiton mielestä henkilökohtainen palvelutarvearvio on merkittävää valtaa, jossa käsitellään työnhakijan oikeuksia ja velvollisuuksia. Tällä on vaikutus jopa sinne viimesijaiseen toimeentulotukeen ja sen tasoon. Isoista asioista on kyse.

Idean isä: "Työvoima- ja yrityspalvelut eivät ole sama kuin sotepalvelut"

Mies, joka tuntee ministeriäkin paremmin työvoimapalvelumallin, on kansliapäällikkö Jari Gustafsson Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Nyt ei enää suunnitella mallia, jossa työttömät jaettaisiin eri palvelujen piiriin työttömyyden keston mukaan. Myös vaikeasti työllistyvien työvoimapalvelut on tarkoitus tarjoilla markkinoille.

Monet kuitenkin pelkäävät, että maakuntauudistuksen ja soten imussa hiljaa uinut uudistus lietsoo työvoimapalveluita tuottavia yrityksiä ns. kerman kuorintaan. Lakiesitys tarjoaa palkkioita tuloksen perusteella, joten sen epäillään suosivan palvelutarjontaa vain helpoimmin työllistyvälle "paremmalle väelle".

Uudistuksessa on kyse isoista verorahoista. Kansliapäällikkö Jari Gustafsson toistaa työministeri Jari Lindströmin (sin.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) hokeman lauseen: maakunnat päättävät.

– Julkisen ja yksityisen välillä jaettavaa rahaa on 200–300 miljoonaa euroa. Jää nähtäväksi, miten maakunnat haluavat asioiden kanssa toimia. Meidän lakiesityksemme tähtää siihen, että markkinat voisivat täydentää niitä julkisia palveluita, joita työvoima- ja elinkeinokeskukset tarjoavat. Maakunnilla on mahdollisuus tuottaa osa niistä palveluista tai siirtää osan niistä tuotettavaksi markkinoilla.

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson Työ- ja elinkeinoministeriö
Jari GustafssonMarkku Pitkänen / Yle

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson arvioi, ettei perustuslain 124 pykälä estä markkinamenoa. Hän kertoo valtiosääntöoppineiden kera käydyn keskusteluja aiheesta. TEMin tulkinta on se, että lakiesitys kestää myös eduskunnan valiokuntakäsittelyn. Työvoima- ja yrityspalvelut eivät ole sama asia kuin sotepalvelut.

– Merkittävää julkisen vallan käyttöä ei voida siirtää yksityiselle. Eikä sitä ole tässä edes yritetty tehdä – tietenkään. Mutta palveluprosesseja voivat tehdä muutkin kuin viranomaiset. Haemme parempia palveluprosesseja. Hallituksen esitys on ottanut huomioon kaikki ne oikeudelliset näkökohdat, jotka hyvässä lainsäädäntövalmistelussa pitää ottaa huomioon. Korostamme sitä, että merkittävä julkisen vallan käyttö pysyy jatkossakin viranomaisilla.

Oikeus- ja tietoturvaa!

Mutta palataan vielä Työttömien Keskusjärjestön lausuntoon (siirryt toiseen palveluun) ja toiminnanjohtaja Jukka Haapakosken pakeille. Lakiesityksessä huolettaa ns. kerman kuorinnan, työttömien syrjäyttämisen ja oikeusturvan lisäksi tietosuoja.

– Mikäli nykyiset julkiset TE-hallinnon käyttämät uraohjausjärjestelmät tarjotaan yksityisten palveluntuottajien käyttöön, mitä siitä seuraa työttömän asiakkaan oikeusturvan kannalta?

Miten on estetty, ettei julkisessa asiakastietojärjestelmässä olevia tietoja yhdistetä muihin yksityisiin tietokantoihin tai etteivät henkilökohtaiset tiedot muutoin leviä, pohtii Haapakoski.

– Meillähän on tämä Facebook-skandaali tälläkin hetkellä. On luovutettu tietoja julkisesti käyttöön ja niitä on väärinkäytetty. Onko tässä uudistuksessa samantyyppisiä riskejä?

Lisää aiheesta:

Yksityiset yritykset tulevat työvoimatoimistojen tilalle? Työttömien palveluita ajetaan kaikessa hiljaisuudessa kohti Australian mallia