Sähkölämmitys toviksi pois, ilmanvaihto pienemmälle – Automarketit halutaan tasaamaan tuulivoiman vaihtelua

Esimerkiksi S-Ryhmä aikoo asentaa sähkönkulutusta ohjaavan automaation liutaan toimipaikkoja.

sähkönkulutus
Asiakkaita kauppakeskuksessa.
Mauri Ratilainen / AOP

Isot kaupat voivat muuttua lähitulevaisuudessa eräänlaisiksi voimalaitoksiksi. Kaupat eivät välttämättä tuottaisi sähköä verkkoon, vaan pikemminkin vähentäisivät tai lykkäisivät omaa kulutustaan hetkellisesti tarpeen tullen.

Jos vaikkapa kymmenet tai sadat isot marketit pienentäisivät omaa sähkönkulutustaan kylmimpien pakkaspäivien kulutushuippujen aikana, tällä voisi olla jo merkitystä kulutuspiikkien leikkaamisessa.

Henkilökunta ei kiertäisi kaupassa sammuttelemassa koneita, vaan älykäs taloautomaatio hoitaisi homman.

– Voimme ohjata esimerkiksi ilmanvaihtokoneita, myös sähkölämmitystä on äärimmäisen helppo ohjata. Olemme tutkineet VTT:n kanssa myös markettien kylmälaitteiden ohjausta, kertoo toimitusjohtaja Mikko Halonen S-Voimasta, joka vastaa S-Ryhmän sähkönhankinnasta.

Sähköverkoissa tuotantoa pitää olla jatkuvasti yhtä paljon kuin kulutusta. Perinteisesti sähkön kulutushuippuihin on varauduttu lisäämällä tuotantoa, eli esimerkiksi rakentamalla riittävä määrä voimalaitoksia ja ajamalla niitä tarpeen tullen.

Sähkön kulutuspiikeistä voitaisiin kuitenkin selvitä halvemmalla, mikäli tuotannon lisäämisen sijaan kulutus alkaisi joustaa tarvittaessa. Samalla vähentyisivät ilmastonmuutosta kiihdyttävät hiilidioksidipäästöt, joita syntyy eniten kovimpien pakkasten aikana.

Joustavan sähkönkulutuksen merkitys kasvaa myös sen vuoksi, että sähköverkkoihin kytketään yhä enemmän sään mukaan vaihtelevaa tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa.

Mikko Halonen
S-Voima haluaa edistää sähkön kulutuksen joustoa, sanoo toimitusjohtaja Mikko Halonen.Antti Koistinen / Yle

Kulutuksen jousto alkaa pikkuhiljaa olla todellisuutta, sillä esimerkiksi S-Ryhmä aikoo asentaa sähkönkulutusta ohjaavan automaation muutamaan kymmeneen toimipisteeseen.

– Motiivina on energiansäästö ja sähkölaskun pienentäminen, ilmastoa unohtamatta. Mitä vähemmän kuluja toimipaikoille koituu, aina parempi, sanoo Halonen.

Halosen mukaan jouston mahdollistava tekniikka asennetaan kauppoihin samalla kun katoille rakennetaan aurinkovoimaloita. S-Ryhmä kertoi aiemmin tällä viikolla asentavansa 37 000 aurinkopaneelia noin 40 Prisman, S-marketin ja ABC-huoltamon katolle.

Miten sähkönkulutuksen jousto sitten näkyisi kauppojen asiakkaille, menisikö Prisma pimeäksi kesken kaiken?

– Marketeissa myydään asiakkaille ruokaa. Kaikki tietysti tehdään sen ehdoilla, niin ettei se vaaranna perusliiketoimintaa eikä häiritse asiakkaita tai työntekijöitä, Halonen painottaa.

Markkinoiden pelisäännöt pullonkaulana?

S-Ryhmä lukeutuu Suomen suurimpiin sähkönkäyttäjiin teollisuuden ulkopuolella. Ketjulla on 1 600 toimipaikkaa, joissa hyrrää valtava määrä kylmäkoneita ja ilmanvaihtolaitteistoa.

Halonen arvioi, että S-Ryhmän toimipisteistä voisi näillä näkymin koota joidenkin kymmenien megawattien kokoisen "voimalaitoksen" sähköverkkojen tasapainottamiseen.

Perinteistä säätövoimaa, kuten vesivoimaloiden tuhansien megawattien tehoa tällä ei vielä korvata, mutta tulevaisuudessa kaikki mahdollinen kulutusjousto tarvitaan käyttöön.

Halosen mukaan teknologisesti markettien kulutusjouston laajentumisella ei ole esteitä, mutta pullonkaulaksi ovat muodostuneet sähkömarkkinoiden pelisäännöt.

Sähkönkulutuksen jousto on tuote, josta käydään kauppaa niin sanotuilla reservimarkkinoilla. Halosen mielestä markkinoiden pelisäännöt on kuitenkin laadittu takavuosina sähköntuottajien eli perinteisten energiayhtiöiden näkökulmasta.

Oman sähkönkulutuksen joustoa myyvälle pykälät eivät Halosen mukaan sovellu.

– Prisma ei ole vesivoimalaitos, joten säätöä ei voi tehdä samalla tavalla kuin perinteisellä voimalaitoksella, Halonen sanoo.

Fingrid: Muutoksia tulossa lähivuosina

Reservimarkkinoista vastaavasta kantaverkkoyhtiö Fingridistä kerrotaan, että ongelma on tiedostettu. Johtava asiantuntija Risto Lindroos myöntää, että S-Voima on oikeilla jäljillä.

Lindroos kertoo, että voimajärjestelmä tarkoitti ennen pelkästään tuotantoa, eikä kulutus osallistunut markkinoille.

– Nyt kun säätövoimaa on häipynyt paljon markkinoilta, niin on saatava joustoa kulutuksen puolelta. Meidän on mietittävä, miten kulutuksen osallistuminen (markkinoille) olisi helppoa.

Lindroosin mukaan pelisääntöjä olisi muutettava esimerkiksi niin, että entistä pienemmät yksiköt pääsisivät tarjoamaan joustoaan markkinoille. Lindroos sanoo, etteivät muutokset kuitenkaan tapahdu hetkessä, sillä asiaan vaikuttaa EU-sääntely.

– Aika paljon muuttuu viiden vuoden sisällä, Lindroos sanoo.