Nasa lähettää ensi yönä Tess-avaruusteleskoopin etsimään eksoplaneettoja – kiikarissa 200 000 tähteä

Nasan eksoplaneettoja etsivän avaruusteleskoopin piti startata maanantaina. Teknisten ongelmien takia uusi yritys tehdään torstain vastaisena yönä.

tähtitiede
TESS
Avaruusteleskooppi Tess etsii merkkejä planeetoista lähitähtien ympäriltä.NASA’s Goddard Space Flight Center

Ensi yönä käynnistyy uusi vaihe oman aurinkokuntamme ulkopuolisten planeettojen etsinnässä: Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan avaruusteleskooppi Tess aloittaa matkansa Maan kiertoradalle.

Jääkaapin kokoinen Tess nousee taivaalle Falcon 9 -kantoraketin kyydissä. Se starttaa SpaceX:n laukaisualustalta Cape Canaveralista Floridasta.. Kun lasti on viety perille, on Falcon 9:n määrä laskeutua hallitusti Atlantin valtameressä olevalle alustalle.

Aluksi Tess-avaruusteleskooppi kiertää Maata hyvin elliptisellä radalla. Lähikuukausien ajan se vakiinnuttaa rataansa käynnistelemällä aika ajoin moottoriaan. Välillä se ottaa vauhtia lentämällä Kuun läheisyydestä.

Lopullisen kiertoratansa Tess saavuttaa kesäkuussa noin 60 päivää laukaisun jälkeen. Tuolloin se pääsee aloittamaan varsinaisen työnsä.

Tarkkailtavana 200 000 kirkasta tähteä "lähiavaruudessa"

Tess-teleskoopin kamerat ottavat tähtäimeensä tähtiä, jotka sijaitsevat kymmenien tai satojen valovuosien päässä Maasta – eli suhteellisen lähellä. Tarkkailulistalla on noin 200 000 tähteä.

Tess pystyy näkemään tähtien vähäisetkin kirkkauden muutokset. Säännöllinen himmeneminen voi paljastaa tähteä kiertävän planeetan. Noin kaksi viikkoa kestävällä kiertoradallaan se palaa säännöllisesti tarkkailemaan kohteena olevaa tähteä.

Tess ei itse näe suoraan eksoplaneettoja, vaan se lähettää tutkijoille tietoja muutoksista tähtien kirkkaudesta. Kun havaintoja on riittävästi, voidaan planeetan olemassaolo varmistaa. Tutkijat pystyvät tekemään päätelmiä jopa planeetan koosta.

TESS
Tess lähettää havaintonsa Maahan, missä niitä analysoidaan.Wendy Stenzel / Ames / NASA

Avaruusteleskoopin havaintolaitteet ovat varsin pieniä., joten osa planeetoista jää väistämättä havaitsematta. Tess ei voi nähdä myöskään planeettoja, joiden rata ei kulje sen ja tähden välistä. Sellaisiakin riittänee yllin kyllin.

Puutteistaan huolimatta Tessin toivotaan tekevän havaintoja vähintään muutamasta tuhannesta planeetasta kaksi vuotta jatkuvan urakkansa aikana.

Osa niistä on Maan kokoluokkaa ja sellaisia, joilla voi olla elämää. Tess ei itse tule löytämään elämää, mutta sen toivotaan osoittavan, mistä sitä kannattaa etsiä.

Jo tuhansia eksoplaneettoja löydetty

Ensimmäiset aurinkokuntamme ulkopuoliset planeetat löytyivät vain muutamia vuosikymmeniä sitten . Tällä hetkellä vahvistettujen eksoplaneettojen määrä on 3 767, ja yhteensä 628 tähdellä on ympärillään useampia kuin yksi planeetta, selviää Exoplanet.eu-nettisivustolle (siirryt toiseen palveluun) kerätyistä tiedoista.

Tähän lukuun voi vielä lisätä todennäköiset, mutta vielä vahvistamattomat planeettahavainnot.

Seuraava suurempi mullistus eksoplaneettojen metsästyksessä on luvassa, kun Hubblen korvaava James Webb -avaruusteleskooppi saadaan käyttöön muutaman vuoden kuluttua. James Webbin halkaisijaltaan 6,5 metrin pääpeilillä päästään kurkistamaan myös eksoplaneettojen kaasukehiä, joista saattaa löytyä merkkejä elämästä.

James Webbiä seuraa ensi vuosikymmenen lopulla Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Ariel-teleskooppi, joka on tarkoitettu etsimään ja tutkimaan eksplaneettoja.

Niitä ennen on kuitenkin Tessin vuoro. Sen piti lähteä matkaan jo maanantaina, mutta viime hetken tekniset ongelmat pakottivat lykkäämään laukaisua. Uusi yritys tehdään ensi yönä kello 1:51. Laukaisua voi seurata suorana Nasan nettisivulta. (siirryt toiseen palveluun)

Voisiko elämää löytyä muilta planeetoilta? Katso astrobiologin kommentit Ylen Kosmos-sarjassa.