Analyysi: Turkin hallinto haluaa pikavaalit ennen talouskuplan puhkeamista

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa käydä vaaleihin mahdollisimman edullisessa asetelmassa, arvioi Ylen Istanbulin-toimittaja Sanna Raita-aho.

Ulkomaat
Presidentti Recep Tayyip Erdoğan.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti kesällä järjestettävistä vaaleista keskiviikkona.Turkin presidentin kanslia / EPA

Turkissa jo pitkään kiertäneet huhut saivat vahvistuksen, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti keskiviikkona ennenaikaisten presidentin- ja parlamenttivaalien järjestämisestä kesäkuun lopussa.

Turkin hallintoa tukevat tahot ovat vaatineet ennenaikaisten vaalien järjestämistä, jotta maa voisi siirtyä nopeammin presidenttivaltaiseen järjestelmään.

Turkissa hyväksyttiin viime vuonna kansanäänestyksessä presidentin vallan kasvattaminen. Muutokset astuvat voimaan, kun uudet vaalit on järjestetty.

Vaalit ovat siis tuomassa presidentti Erdoğanille entistä laajemmat valtaoikeudet.

Muut tahot taas uskovat, että ennenaikaiset presidentti- ja parlamenttivaalit pidetään kahdesta syystä. Ensimmäinen niistä on Turkin talouden ylikuumeneminen.

Talous on kasvanut ja työttömyys vähentynyt, mutta liiran arvo on laskenut voimakkaasti viime kuukausina. Vaalit haluttaneen järjestää ennen mahdollista talouden ylikuumenemista, josta Turkkia on jo varoiteltu.

Turkin hallituksella on nyt myös sopivasti nationalistista nostetta. Hyökkäys Syyrian Afriniin on saanut suurta rummutusta maan lehdissä ja tuonut nostetta presidentille.

Lisäksi hallitsevan valtapuolue AKP:n ja presidentti Erdoğanin voitto näyttää varmalta.

Vaalit järjestetään poikkeustilan aikana, kuten myös viime vuoden kansanäänestys presidentin valtaoikeuksien laajentamisesta. Poikkeustilan aikana satojatuhansia ihmisiä on pidätetty tai erotettu. Heistä suurin osa on vallankaappausyrityksestä syytetyn Gülen-liikkeen jäseniä.

Oppositiomediaa on suljettu. 90 prosenttia Turkin mediasta on nyt hallitusta lähellä olevien tahojen hallussa.

Turkin oppositio on ilmoittanut olevansa valmis vaaleihin. Sillä on kuitenkin lukuisia haasteita edessään. Oppositio on sekä hajautunut että ajettu erittäin ahtaalle.

Yksi puoleista, äärinationalistinen MHP, on siirtynyt jo käytännössä tukemaan valtapuolue AKP:ta. Suurimman oppositiopuolueen, tasavaltalaisen ja nationalistisen CHP:n sekä kurditaustaisen HDP:n on ollut taas vaikeaa löytää yhteistä säveltä.

Molempien puolueiden edustajia istuu myös vankilassa, ja opposition on mahdotonta saada mediassa palstatilaa.

Uutena haastajana mukana on Meral Aksenerin luotsaama nationalistinen Iyi-puolue. Se voisi mahdollisesti liittoutua CHP:n kanssa.

Nähtäväksi jää, saako Iyi-puolue edes osallistua vaaleihin. Puolue on ollut perustettuna vasta lyhyen aikaa. Siksi Turkin vaalilaki – tai tässä tapauksessa viranomaiset – voivat estää osallistumisen.

Lue myös:

Analyysi: Mitä seuraavaksi, Syyria? Sotatoimet kääntyvät uusille rintamille

Vallankaappaaja vai maltillinen uskonnollinen johtaja? Yle tapasi Turkin etsityimmän miehen Pennsylvaniassa

Analyysi: Venäjä, Turkki ja Iran yhdistävät voimiaan länttä vastaan – Tarjolla keppiä ja porkkanaa