"Opettajien pitäisi huomata paremmin surulliset ja yksinäiset oppilaat" – Uutisluokan kyselyssä joka viides nuori koki olevansa näkymätön

Yle Uutisluokka ja Turun yliopisto selvittivät yhteistyössä, miten nuorilla menee. Myös nuoret itse olivat mukana laatimassa kysymyksiä.

Yle Uutisluokka
Grafiikka: kolme kaverusta sateenvarjon alla ja yksinäinen tyttö sateessa.
Suomessa on yli 11 000 viisitoistavuotiasta nuorta, jolla ei ole yhtään ystävää.Johanna Aulén / Yle

"Tuntuu monesti, ettei minulla ole oikeutta olla surullinen, koska asiat ovat niin hyvin. Mutta silti monesti tuntuu, ettei elämässä ole merkitystä ja ettei minulla ole kaveria, joka välittäisi minusta yhtä paljon kuin minä välitän hänestä."

Uutisluokan kyselyyn vastanneista nuorista joka kymmenes kokee yksinäisyyttä usein tai aina. Yhtä moni ajattelee, että muut jättävät heidät keskustelussa ulkopuolelle eikä heille kerrota asioita.

Vielä useampi – lähes joka viides kyselyyn vastannut nuori – kokee, että muut ihmiset kohtelevat heitä vähintään joskus kuin he olisivat näkymättömiä.

Nämä nuoret jostain syystä kokevat, ettei heitä nähdä, huomata ja kuulla. Muut puhuvat päälle.

Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori

Katseiden pitäisi kääntyä nyt tähän joukkoon, sanoo yksinäisyyttä tutkinut kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta.

– Nämä nuoret jostain syystä kokevat, ettei heitä nähdä, huomata ja kuulla. Muut puhuvat päälle.

Tutkimuksissa on huomattu, että näkymättömyyden tunteesta voi pahimmillaan tulla elämänmittainen kokemus ja että tämä tunne alkaa usein kouluaikana.

Ongelmat kasautuvat ”näkymättömille lapsille”

Yleensä nuorella on yksi tai kaksi ongelmaa, jotka voivat tulla ja mennä. Joku on tyytymätön ulkonäköönsä ja syö huonosti, toinen on alakuloinen, kolmas kokee jäävänsä ryhmän ulkopuolelle.

Uutisluokan kyselyn tuloksista on nähtävissä, että näkymättömäksi itsensä tunteville näitä ongelmia kasautuu kuitenkin useita. Ja mitä enemmän ongelmia on, sitä pidempään ne kestävät ja sitä vaikeampi niihin on löytää ratkaisua.

"Ihmiset tekee liikaa paskasti muille."

Näkymättömäksi itsensä tunteminen saa kyseenalaistamaan oman olemassaolon. Tutkimusten mukaan se voi pahimmillaan nostaa esiin kostonhalua, vihaa itseä ja muita kohtaan.

– Nämä nuoret ovat myös niitä, jotka kadotetaan helposti: he eivät pidä itsestään ääntä, eivätkä aikuiset huomaa heitä niin helposti, Junttila muistuttaa.

Epäluottamus puolestaan kytkeytyy muihin ongelmiin: yksinäisyyteen, sosiaalisiin pelkoihin, oman ulkonäön kyseenalaistamiseen ja epävarmuuteen.

Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori

Uusimmassa Nuorisobarometrissa huomattiin, että luottamus toisiin ihmisiin on vähentynyt varsinkin pojilla.

Myös Uutisluokan kyselyssä on nähtävissä samaa: joka viides vastaaja ei esimerkiksi usko, että ihmiset pitävät lupauksiaan, ja yhtä moni haluaa pitää välimatkaa muihin ihmisiin.

– Tällainen epäluottamus puolestaan kytkeytyy näihin muihin ongelmiin: yksinäisyyteen, sosiaalisiin pelkoihin, oman ulkonäön kyseenalaistamiseen ja epävarmuuteen.

Kouluissa peiliin katsomisen paikka

"Opettajien pitäisi kiinnittää huomiota surullisiin/yksinäisiin oppilaisiin enemmän, koska he eivät välttämättä itse uskalla/kehtaa pyytää apua."

"Opettajia ei yleensä kiinnosta, miten oppilailla menee, ja ei tiedä mitä huonon numeron antaminen voi tehdä jossain extreme-tilanteissa jollekin."

Junttilan mielestä kyselyn tuloksissa huolestuttaa myös se, miten moni nuori kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita siitä, miten heillä menee tai mitä heille kuuluu.

Uutisluokan kyselyssä näin ajatteli lähes joka neljäs vastaaja. Kouluterveyskyselyssä luku oli yläkoululaisilla Junttilan mukaan vielä reilusti korkeampi: 44 prosenttia.

Ainakin ammattikasvattajilla ja opettajilla pitäisi olla keinoja nähdä jokainen oppilas vähintään kerran päivässä.

Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori

– Itse ajattelen, että kyllä opettajia oikeasti kiinnostaa. Nuorille ei kuitenkaan jostain syystä välity se viesti, että he ovat oikeasti tärkeitä ja että me aikuiset välitämme heistä.

Opettajilla todella on vaikeuksia ottaa jokainen oppilas huomioon. Ryhmäkoot ovat suuria, monesti on kiire ja tietyt suoritusvaatimukset pitää saavuttaa. Huomion vievät usein itsestään ääntä pitävät ja ehkä aggressiivisetkin oppilaat.

Junttilan mielestä tässä on pohdinnan paikka laajemminkin yhteiskunnassa.

– Tähän toisen ihmisen huomaamiseen pitää löytää tapoja. Ainakin ammattikasvattajilla ja opettajilla pitäisi olla keinoja nähdä jokainen oppilas vähintään kerran päivässä.

Vanhempien syyllistäminen ei kannata

"Yleensä äidiltä tai mummolta tulee hyvää settiä."

Julkisessa keskustelussa nousee silloin tällöin esiin ajatus, etteivät vanhemmat ole kiinnostuneita nuoristaan. Tämä ei saa ainakaan Uutisluokan kyselystä tukea.

Vain seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista koki, etteivät vanhemmat ole kiinnostuneita siitä, miten heillä menee.

Kun nuorilta kysyttiin, kenen aikuisen neuvoja he kuuntelevat, vastaus oli useimmiten äiti.

"Äiti on aina oikeessa ja iskä välillä."

Kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila kertoo, että Uutisluokan kyselyn tulos on linjassa myös aiemmin tehdyn Kouluterveyskyselyn kanssa.

– Vanhemmat ovat siis omista nuoristaan huomattavasti kiinnostuneempia kuin mitä usein annetaan ymmärtää. Olisi ehkä vähitellen aika lopettaa vanhempien syyllistäminen.

Grafiikka
Johanna Aulén / Yle

Joskus nuori haluaa olla yksin

"Väsyn todella helposti muiden ihmisten seurassa, enkä osaa rentoutua kunnolla melkeinpä missään muualla kuin kotona."

Vaikka kyselyn perusteella yksin olemisen ja yksinäisyyden tunteen välillä näyttää olevan vahva suhde, ne eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa.

Kyselyyn vastanneista nuorista 27 prosenttia myös kaipaa yksin olemista sen jälkeen, kun ovat viettäneet aikaa isossa ihmisjoukossa.

Aina ei siis tarvitse olla huolissaan, jos nuori sulkeutuu huoneeseensa.

– On paljon sellaisia nuoria, jotka viihtyvät yksinään ilman, että kokevat itsensä yksinäiseksi.

"Haluaisin päästä sellaiseen asemaan nuorisotyössä, että voi oikeasti tehdä päätöksiä, mitkä auttaa nuoria."

Nuorten toiveet ja unelmat tulevaisuuden suhteen ovat melko arkisia: hyvä elämä, hyvä työpaikka, perhe. Joku kaipaa vain kuuntelijaa.

"Haluaisin saada sellaisen henkilön, joka oikeesti kuuntelee, jolle voi kertoa oikeesti kaiken."

Uutisluokan kysely nuorille

  • Uutisluokan ja Turun yliopiston yhteistyössä tekemä kysely lähetettiin nuorille opettajien välityksellä.
  • Kysymysten laatimisessa oli mukana myös 16–17-vuotiaita uutisluokkalaisia.
  • Vastauksia tuli noin 850 nuorelta. Enemmistö vastaajista (75 %) oli syntynyt vuosina 2002–2004.
  • Vastaajista 59 % oli tyttöjä, 32 % poikia ja 9 % ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan tai valitsi vaihtoehdon “muu kuin tyttö tai poika”.
  • Nuorten kokemuksia kysyttiin mm. yksinäisyydestä, ostrakismista (yhteisön ulkopuolelle sulkeminen), sosiaalisista peloista, luottamuksesta sekä kehoon ja syömiseen liittyvistä asioista.

Jutussa olevat lainaukset nuorten kyselyyn antamia vastauksia.

*Lue myös:
*

Niina Junttilan kolumni: Miten nuorilla menee? No me kysyimme