Kuusi kysymystä lasten älylaitteiden käytöstä: Milloin pitää puuttua tai olla huolissaan?

Miten paljon aikaa älylaitteiden äärellä on hyvä viettää ja miten valvoa, mitä puhelimella tehdään. Kokosimme vanhemmille tietopaketin lasten median käyttöön liittyen.

Lapset ja nuoret
Lapsi käyttää älypuhelinta.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Lasten pelaaminen, netin käyttö ja puhelimella vietetty aika puhuttavat vanhempia vuodesta toiseen. Viimeksi asian nosti esille muusikko Darude.

Pelaamisen haitoista ja hyödyistä, ruutuajoista ja eri asiantuntijoiden neuvoista on kerrottu mediassa paljon. Kokosimme yhteen viimeaikaisia juttujamme aiheesta.

Lisäksi listasimme vanhempia yleisimmin askarruttavat kysymykset ja kysyimme niihin vastauksia Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahjalta.

1. Minkä ikäiselle älypuhelimen voi hankkia?

Asia tulee esille eri perheissä eri aikaan. Ei ole mitään tiettyä sopivaa ikää, jolloin puhelimen voi lapselle hankkia.

Osassa perheistä asia koetaan ajankohtaiseksi silloin, kun lapsi lähtee kouluun. Puhelin hankitaan muun muassa lisäämään molemminpuolista turvallisuuden tunnetta, kun lapsen itsenäinen liikkuminen lisääntyy.

Tärkeää on miettiä millainen puhelin on ja mihin tarpeisiin se hankitaan. On hyvä pohtia sitä, ovatko asetukset kunnossa, kenen kanssa saa olla yhteydessä, millaisia sovelluksia siihen asennetaan ja pääseekö puhelimella ylipäätään nettiin.

Puhelimen käyttöä on hyvä kerrata ensimmäisen tutustumiskerran jälkeenkin säännöllisesti. On suositeltavaa lisäksi käydä keskustelua puhelimen käytöstä muiden vanhempien kanssa.

Digitreenit: Näin teet lapsesi älypuhelimen käytöstä turvallisempaa

2. Miten paljon aikaa älylaitteiden parissa voi viettää?

Monilla pienilläkin lapsilla ruutuaikaa kertyy päivittäin yli kaksi tuntia. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sitä enemmän aikaa kuluu erilaisten laitteiden ruutua tuijottaen. Ruutuajasta vanhempia on varoitettu vuosikausia, mutta viime aikoina ruutuajasta on alettu puhua vanhentuneena ajatuksena.

Rahjan mukaan ajan pohtimisen rinnalla on erityisen tärkeää olla tietoinen siitä, mitä ruutujen parissa tehdään, kenen kanssa siellä ollaan vuorovaikutuksessa ja millaisia sisältöjä katsotaan tai itse tuotetaan.

Tärkeää on keskustella lapsen ja nuoren kanssa siitä, mitä sovellusten ja laitteiden käyttö merkitsee hänelle itselleen, kuulla ja huomioida hänen näkökulmiaan.

Kohtuus median käytössä on kuitenkin tärkeää. Vanhemman on muistutettava taukojen pitämisestä ja vedettävä tarvittaessa rajat käyttämiseen. Median käytön pitää olla tasapainossa muun elämän kanssa. Lapsen ja nuoren elämään pitää mahtua myös unta, kasvokkain kohtaamisia, ulkoilua, liikuntaa, koulu ja harrastukset.

Pelaaminenkin on hyvä harrastus, jos sisällöt ovat sopivia ja tasapaino muun arjen kanssa säilyy.

Akuutin taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 60 prosenttia perheellisistä rajoittaa lastensa pelaamista. Tarkka peliaika toimii 21 prosentin mielestä hyvin. 39 prosenttia vastaajista koki, että pelaamisen rajoittaminen on hankalaa. Katso Akuutin vinkit pelaamisen kanssa selviämiseen.

Tutkija Mikko Meriläinen: Onko ruutuaika isoin ongelma perheessänne? Olette päässeet helpolla!

Perhe testasi, kuinka paljon aikaa arjessa menee kännykän ruudun tuijottamiseen – Oletko sinä oman aikasi herra?

3. Miten valvoa lapsen älylaitteiden käyttöä?

Pieni lapsi tarvitsee vanhemman apua eri laitteisiin ja sisältöihin tutustuessaan. Median käyttö kannattaa aloittaa pienin paloin vähitellen yhdessä vanhemman kanssa.

Yhteiset pelisäännöt, joihin kaikki ovat valmiita sitoutumaan, on hyvä luoda alusta alkaen.

Vanhemmankin lapsen kanssa aikuisen olisi hyvä olla tietoinen siitä, mitä lapsi puhelimella tekee, millä sivuilla hän liikkuu ja mitä sovelluksia käyttää.

Tärkeää olisi keskustella asioista yhdessä, ei toimia lapsen tai nuoren selän takana. Olisi hyvä luoda luottamuksellinen ja keskusteleva ilmapiiri alusta lähtien, jotta lapsi uskaltaa tulla kertomaan, jos törmää esimerkiksi ikäviin sisältöihin.

Jos lapsi on nähnyt netissä vaikka pornoa tai väkivaltaa, on vanhemman hyvä pysyä rauhallisena ja olla valmis puhumaan asiasta lapsen ikätason mukaisesti. Lasta tulee kuunnella ja neuvoa, miten tilanne vältetään jatkossa.

4. Miten tarkka ikärajojen kanssa pitää olla?

Iän mukaan meneminen voi olla välillä hankalaa. Oman lapsen tunteminen on tärkeää ja yhdessä voi keskustella minkälaiset sisällöt ovat omalle lapselle sopivia. Suositelluista ikärajoista on kuitenkin hyvä pitää kiinni ja ymmärtää millä perusteella ne on annettu.

Sosiaalisen median ikärajaksi halutaan Suomessa 13 vuotta – "Matala ikäraja on ilman muuta viisasta"

5. Milloin pitää puuttua tai olla huolissaan?

Jos median käyttö alkaa esimerkiksi häiritä koulunkäyntiä tai riittävän unen saantia. Jos kaikki aika menee laitteiden äärellä ja esimerkiksi kavereiden näkeminen alkaa jäädä. Silloin pitää keskustella asiasta lapsen tai nuoren kanssa.

Lapsi ja nuori tarvitsee tukea ajan hahmottamiseen ja monipuolisen arjen hallitsemiseen. Häntä täytyy auttaa pitämään median käyttö sopivissa mittasuhteissa.

6. Miten kotona voi tukea lapsen mediataitoja?

Lasta pitää suojella netin haitallisilta sisällöiltä, mutta tärkeää on myös vahvistaa lapsen omia mediataitoja. Taidot vahvistuvat esimerkiksi keskustelemalla yhdessä median käyttämisestä ja lasta kiinnostavista sisällöistä.

Vanhempi voi myös tukea lapsen mediataitoja kokeilemalla esimerkiksi omien mediatuotosten tekemistä yhdessä lapsen kanssa.

Nettimaailma olisi hyvä ottaa säännöllisesti ja arkisesti puheeksi lapsen kanssa.

Lasta voi opettaa sanoittamaan tunteitaan ja kuuntelemaan omia reaktioitaan ja neuvoa, miten toimia tilanteessa, jos hän kohtaa pelottavia tai ahdistavia sisältöjä.

Tärkeintä on, että vanhempi on kiinnostunut siitä, mistä lapsi on kiinnostunut.

Lasta kiinnostaviin sisältöihin voi tutustua pienemmän lapsen kanssa yhdessä ja isomman lapsen kanssa keskustellen. Lasta tai nuorta voi myös pyytää näyttämään, millaisia sisältöjä hän netissä katselee tai pyytää kertomaan millaisia sisältöjä palveluissa jaetaan.

On hyvä myös tukea lapsen taitoja reiluun kaveruuteen nettimaailmassa. Lapselle on hyvä opettaa, minkälaisia sisältöjä voi jakaa, miten erottaa yksityisen ja julkisen ja miten netissä toimitaan toisia kunnioittavasti.

Jokaisen vanhemman on hyvä pohtia ja tarkastella aika ajoin myös omaa median käyttöään ja antamaansa esimerkkiä.

Ruutuaika, yksityisyys ja verkon vaarat – miten pärjätä vanhempana digiajassa?

Lisää aiheesta:

MLL: Lapset ja media (siirryt toiseen palveluun)