1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Bahrain

Maryamin Twitter kaapattiin, sitten trollit hyökkäsivät sähköpostiin – Diktatuurit vainoavat verkossa aktivisteja, vaikka he olisivat jo paenneet kotimaastaan

Bahrainilainen aktivisti Maryam al-Khawaja vaatii, että somejätit eivät antaisi itsevaltaisten valtioiden ahdistella toisinajattelijoita palveluissaan.

Maryam al-Khawaja on tehnyt vuosia töitä kotimaansa Bahrainin ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Kuva: Jyrki Lyytikkä/ Yle

Muutama vuosi sitten bahrainilainen ihmisoikeusaktivisti Maryam al-Khawaja sai Twitterissä viestin.

– Katso, millaisen videon Bahrainin hallinto on tehnyt sinusta, viestissä kehotettiin. Mukana oli linkki, jota utelias al-Khawaja klikkasi.

Silloin hänellä ei ollut mitään käsitystä kalasteluyrityksistä verkossa.

– Noin vain Twitter-tilini oli viety, al-Khawaja kuvailee Helsingissä.

Vielä vuoden 2011 arabikevääksi kutsuissa kansannousuissa sosiaalista mediaa ylistettiin voimana, joka oli antanut kansalaisille ja aktivisteille äänen. Innokkaimmat puhuvat Facebook- tai Twitter-vallankumouksista.

Kaiken tämän keskellä oli kansainvälisesti tunnettu ihmisoikeusaktivisti Maryam al-Khawaja. Hän on jo vuosia tehnyt töitä lukuisten ihmisoikeusongelmien korjaamiseksi – ja maksanut siitä kovan henkilökohtaisen hinnan. Al-Khawaja vieraili tällä viikolla suomalaisjärjestö Ihmisoikeusliiton vieraana.

Al-Khawaja oli järjestämässä Bahrainin kansannousua vuonna 2011. Mielenosoitukset kasvoivat suuriksi pienessä Persianlahden maassa, mutta eivät johtaneet vallankumoukseen, kuten Tunisiassa ja Egyptissä. Liikehdintä tukahdutettiin väkivaltaisesti.

Al-Khawaja toteaa sosiaalisen median olleen tärkeä työkalu. Sen avulla aktivistit saivat ihmisiä nopeasti koolle ja välitettyä tietoa ulospäin.

Sitten Bahrainin valtio oppi nopeasti käyttämään sosiaalista mediaa aktivisteja itseään vastaan.

– He alkoivat käyttää sitä meidän painostamiseemme ja mustamaalaamiseemme, al-Khawaja sanoo.

Maryam al-Khawaja uskoo, että pääsee vielä palaamaan Bahrainiin. Häntä odottaa siellä vankeustuomio sekä käsittelemättömiä syytteitä. Kuva: Jyrki Lyytikkä/ Yle

Valtiot voivat seurata yhä tehokkaammin sosiaalisessa mediassa, mitä toisinajattelijat suunnittelevat, viestivät ja missä he liikkuvat. Maryam al-Khawaja kuvailee, miten Bahrain yrittää esimerkiksi onkia arvostelijoistaan noloja yksityisasioita, joita voisivat käyttää mustamaalaukseen.

Yksityisyyden suoja sosiaalisessa mediassa on ollut iso kansainvälisen keskustelun aihe viime vuodet. Itsevaltaisissa maissa kyse voi olla elämästä ja kuolemasta.

Al-Khawajalle hänen Twitter-tiliinsä kohdistunut kalasteluyritys oli herätys. Hän sai tilinsä palautettua seuraavana päivänä oltuaan yhteydessä Twitteriin. Hän ei tiedä, mitä tilille sillä välin tehtiin.

Al-Khawaja elää maanpaossa Tanskassa, missä hän on jatkanut ihmisoikeustyötään. Verkossa itsevaltaisen hallinnon otetta ei pääse pakoon täysin. Al-Khawaja saa viestejä, joissa hänet uhataan tappaa tai raiskata. Vaikka olet Euroopassa, se ei tarkoita, että olet turvassa, viesteissä on lukenut.

– Minua pitää yöllä hereillä pelko siitä, että he tekevät perheelleni jotain työni vuoksi, al-Khawaja sanoo.

Hän on kuitenkin opetellut suojautumaan kunnolla verkossa. Samoja taitoja hän levittää koulutuksissa muille aktivisteille.

– Myöhemmin minut yritettiin saada asentamaan vahingossa vakoiluohjelmaa sähköpostin kautta, mutta silloin en mennyt enää halpaan.

Bahrain on pikkuruinen saarivaltio aivan Saudi-Arabian kupeessa. Asukkaita on vain 1,4 miljoonaa. Ison Saudi-Arabian vaikutus on valtava niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Bahrainin ainoa maayhteys on silta Saudi-Arabiaan.

Bahrainia on hallinnut jo 1700-luvulta lähtien Al Khalifan kuningasperhe itsevaltaisin ottein. Al Khalifan hallitsijasuku on sunneja, mutta enemmistö väestöstä on shiioja.

Maryam kertaa tottuneesti perheensä tarinan, mutta vie samalla määrätietoisesti keskustelun haluamaansa suuntaan. Siihen, mikä Bahrainissa hänen mielestään mättää.

Maryam al-Khawaja on saanut uhkauksia Bahrainista ulkomaille asti. Hän asuu Tanskassa maanpaossa. Kuva: Jyrki Lyytikkä/ Yle

Maryam al-Khawaja on oikeastaan syntynyt aktivistiksi. Hänen perheensä on taistellut jo vuosikymmenten ajan sen puolesta, että heidän kotimaastaan tulisi demokraattisempi ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio. Maryamin isä on tunnettu ihmisoikeusaktivisti Abdulhadi al-Khawaja.

– Isäni sanoi, että ihmisoikeuspuolustajaksi ei pidä ryhtyä, jos odottaa tuloksia. Silloin lannistuu, sillä tuloksia harvoin syntyy nopeasti. Ihmisoikeuksia pitää puolustaa, koska se on oikein, al-Khawaja sanoo.

Maryam vietti lapsuutensa maanpaossa, sillä hänen vanhempansa joutuivat lähtemään Bahrainista pakoon jo 1990-luvulla. He saivat turvapaikan Tanskasta.

Tanskassa Maryamin äiti taisteli vähemmistöjen oikeuksien puolesta ja islamofobiaa vastaan. Hänen isänsä taas perusti ihmisoikeusjärjestön Bahrain Center for Human Rightsin. Järjestö teki muun muassa töitä poliittisten vankien vapauttamiseksi.

Maryam puhuu kaukana olevista vanhemmistaan paljon ja ihaillen.

– Äitini on vahvin ihminen, jonka tunnen. Hän saa meidät kaikki jatkamaan. Kun minulla on epäilyksiä, soitan hänelle.

"Minutkin ammuttiin melkein muutaman kerran. Olen onnekas, että olen elossa."

Al-Khawajan perhe olisi voinut jäädä Tanskaan viettämään turvallista ja mukavaa elämää. He valitsivat kuitenkin toisin. Bahrainissa nähtiin 2000-luvun alussa liennytyksen kausi. Monet toivoivat, että ilmapiiri hieman vapautuisi.

Al-Khawajan perhe palasi kotimaahansa. Maryamille muutto Tanskasta Bahrainiin oli järkytys.

Maryam oli kasvanut 12 vuotta maassa, jossa saa sanoa vapaasti, mitä ajattelee. Bahrainissa asiat olivat toisin. Maryam kertoo, miten oli yliopistolla tehnyt esitelmän ihmisoikeuksista Bahrainista. Hänen opettajansa joutui vaikeuksiin.

Tanskassa Maryamin ympärillä oli ollut parinkymmenen bahrainilaisperheen yhteisö. Kaikki olivat joutuneet pakenemaan kotimaastaan poliittisista syistä, joten aikuiset ympärillä olivat aktiivisia ja tiedostavia.

– Kuvittelin, että kaikki bahrainilaiset ovat sellaisia.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Pettymys oli suuri, kun hän oppi, miten passiivisia monet maanmiehet olivat poliittisesti. Siihen itsevaltaiset hallinnon yleensä pyrkivätkin, että ihmiset jättävät politiikan heille ja miettivät omaa arkista elämäänsä. Maryamkin lopetti yliopistolla aktivismin hetkeksi.

– Yliopistolla minusta tuli aika bahrainilainen. Keskityin siihen, miten saada kiva auto ja missä söisin kavereiden kanssa illalla.

Maryamin oli vaikeaa löytää isänsä aktivismin vuoksi töitä. Niinpä hän päätyi vapaaehtoiseksi isänsä aikoinaan perustamaan järjestöön Bahrain Center for Human Rightsiin.

Työ Bahrainissa keskeytyi kuitenkin nopeasti vuonna 2010. Maryam sai kuulla, että hänet pidätettäisiin pian. Hänen oli paettava vuorokaudessa Lontooseen.

Vuosi 2011 muutti kaiken. Kymmenettuhannet ihmiset uhmasivat pelkoa arabimaissa ja lähtivät kaduille osoittamaan mieltä.

Aktivisti ei kyennyt pysymään poissa kotimaastaan. Maryam palasi Bahrainiin ja oli järjestämässä paikallisia mielenosoituksia. Hän todisti, kun turvallisuusjoukot hajottivat mielenosoitusleiriä Bahrainin pääkaupungin Manaman kuuluisalla Helmiaukiolla. Kyynelkaasua ja kumiluoteja lensi ilmassa.

– Näin, kun ihmisiä tapettiin. Minutkin ammuttiin melkein muutaman kerran. Olen onnekas, että olen elossa.

Bahrainin kansannousu tukahdutettiin väkivalloin. Yli 30 ihmistä kuoli. Saudi-Arabia lähetti joukkonsa Bahrainin tueksi. Alkoi kampanja vastarinnan tukahduttamiseksi ja hiljentämiseksi.

Maryam al-Khawaja tutustui keväiseen Hakaniemeen. Kuva: Jyrki Lyytikkä/ Yle

Myös al-Khawajan perhe oli tähtäimessä. Maryam kutsuttiin Geneveen todistamaan YK:lle kansannousun tapahtumista. Hän ei olisi halunnut lähteä, mutta isä taivutteli Maryamin. Hän epäilee, että isä aavisti, että tyttärelle voisi käydä huonosti.

– Hän sanoi, että on yhtä tärkeää, että ulkopuolella on ihmisiä puhumassa asioista.

Vähän ennen paluulentoa Bahrainiin, Maryamin setä pidätettiin hyvin väkivaltaisesti. Pian pidätettiin myös hänen isänsä sekä hänen kahden sisarensa miehet.

– Isäni hakattiin tajuttomaksi, joten emme tienneet onko hän edes elossa, kun hänet vietiin.

Maryam jäi maanpakoon. Hän on palannut Bahrainiin vain kerran. Oli vuosi 2014. Hänen isänsä oli ollut syömälakossa jo pitkään. Perhe ei tiennyt, kuinka kauan hän enää eläisi. Isän asia ei saanut huomiota kansainvälisesti.

Maryam päätti toimia. Hän palasi Bahrainiin, vaikka tiesi sen tarkoittavan lähes varmaa pidätystä. Ja niin kävikin. Poliisit odottivat häntä jo lentokentällä. Maryam pahoinpideltiin ja pidätettiin.

– Kaikesta tuli vain yksi päivä, jonka aikana välillä on valoisaa, välillä pimeää. Vaikeinta oli se, ettei tiennyt milloin pääsen pois, hän kuvailee.

Kansainvälinen maine suojeli Maryamia. Hän vapautui kolmen viikon kuluttua. Huomio auttoi myös isää. Maryam pääsi tapaamaan hänet oltuaan itsekin syömälakossa viisi päivää.

Maryam joutui lähtemään maasta jälleen. Hänet tuomittiin pian sen jälkeen poissaolevana vuodeksi vankeuteen Bahrainissa. Kotona odottaa vielä neljä syytettä muun muassa kuninkaan häpäisemisestä. Maryam tietää, ettei paluuta kotiin ole vähään aikaan.

- Tiedän, että pääsin vain kerran näin pian vapaaksi. Se ei tule tapahtumaan uudestaan, hän sanoo.

"Arabikevään todellinen voitto oli se, että ihmiset menivät kaduille."

Bahrain ei ole ainoa maa, jossa arabikevääksi kutsuttu liikehdintä ei tuonut parempaa huomista. Libya, Jemen ja Syyria ovat ajautuneet vuosia kestäneisiin verisiin konflikteihin, kun taas Egypti pakitti nopeasti takaisin diktatuuriin. Vain Tunisia on yhä vaikeuksista huolimatta arabikevään tiellä.

Maryam al-Khawaja ei suostu lannistumaan. Ihmisoikeuksien ja demokratian saralla ei kannata odottaa pikavoittoja. Hän kutsuisi arabikevättä mieluummin arvokkuuden vallankumouksiksi.

– Arabikevään todellinen voitto oli se, että ihmiset menivät kaduille, hän sanoo. - Sitä voittoa pitäisi juhlia. Ihmiset mursivat pelon muurin.

Al-Khawaja uskoo, että Bahrainilla on toivoa. Avuksi tarvittaisiin vain kansainvälistä painetta.

Paine ei näytä kovin todennäköiseltä. Sunnimonarkia Saudi-Arabia pitää Bahrainia tiukasti otteessaan, sillä pelkää maan karkaavan muuten verivihollisensa, shiialaisen Iranin leiriin. Yhdysvalloilla taas on Bahrainissa laivaston tukikohta.

Bahrainin hallinto hiljentää kovin ottein toisinajattelijat. Al-Khawajan isä kärsii elinkautista vankeustuomiota Bahrainissa, kun taas Maryam ja hänen sisarensa elävät maanpaossa. Kuva: Jyrki Lyytikkä/ Yle

Mutta paljon voitaisiin tehdä, al-Khawaja toteaa. Mitä tulee sosiaalisen median jätteihin, hän toivoisi selkeämpiä sääntöjä. Katsotaanko toisinajattelevien painostusta läpi sormien? Miten ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvät valtiot pääsevät käsiksi toisinajattelijoiden tietoihin sosiaalisessa mediassa?

Al-Khawajalla on viesti myös länsivaltioille, jotka myyvät esimerkiksi tarkkailua ja urkintaa helpottavaa osaamista ja teknologiaa itsevaltaisille hallinnoille.

– Demokratiasta ja ihmisoikeuksista voi puhua vaikka kuinka paljon, mutta niiden arvostus mitataan teoissa.