Väärään numeroon tullut viesti muutti elämän suunnan – lappilaisesta raksamiehestä tuli 40-vuotiaana lontoolainen näyttelijä

Yli nelikymppisenä unelma-ammattiinsa valmistunut rovaniemeläinen Pasi Remsu meinasi kuolla ensimmäisen kerran ala-asteella. Se oli vasta huikean elämän alku. Juttu on julkaistu huhtikuussa 2018.

elämänmuutokset
Rovaniemellä syntynyt Pasi Remsu on rakennusmies ja ravintoloitsija, josta tuli näyttelijä.
Pasi Remsu ehti luoda uraa rakennusmiehenä, thainyrkkeilijänä ja ravintoloitsijana ennen kuin hänestä tuli näyttelijä.Maija-Liisa Juntti / Yle

“Hei John, sori, en pääse tänään”, luki WhatsApp -viestissä, jonka Pasi Remsu sai Costa Rican viidakkoon oudosta numerosta.

Remsu vastasi viestiin: “Pasi täällä ja minua ei haittaa ollenkaan. Mitä kuuluu?”

Hetkeä aiemmin hän oli pyytänyt universumilta merkkiä, pitäisikö toteuttaa älyttömältä kuulostava lapsuuden haave ja pyrkiä teatterikouluun Lontooseen.

– Tyyppi kertoi, että seuraavana päivänä ratkeaisi, saako hän BBC:lle oman ohjelman. Puhelin tippui kädestä ja katsoin taivaalle, että ehkä pienempikin vinkki olisi riittänyt, Remsu höhöttää.

Se, kuka viestittelijä oli tai, miten hän oli onnistunut sotkemaan brittiläisen liittymän +44-suuntanumeron costaricalaiseen +506-alkuiseen prepaid-liittymään ei koskaan selvinnyt.

Mysteerin ratkaisulla ei tosin ole mitään merkitystäkään. Tärkeämpää on, että väärään numeroon tulleen viestin ansiosta Remsu uskalsi seurata unelmaansa – ja nyt hän on matkalla Hollywoodiin. Aivan, kuten jo pikkupoikana Lapissa haaveili.

Remsu on palkannut itselleen some-managerin, joka luo yhteyksiä elokuva-alan ammattilaisiin. Tällä Instagramissa julkaistulla kuvalla Remsu sai roolin TV-sarjasta The Last of Few.
Remsu on palkannut some-managerin, joka luo yhteyksiä elokuva-alan ammattilaisiin. Tällä Instagramissa julkaistulla kuvalla Remsu sai roolin TV-sarjasta The Last of Few.Pasi Remsun albumi

Oikea elämänkoululainen

Elämän mullistaneesta sattumasta on kulunut viisi vuotta. Nyt 42-vuotias Remsu asuu Lontoossa ja luo uraa näyttelijänä.

Rovaniemellä syntynyt Remsu on ensimmäiseltä ammatiltaan rakennusmies. Vasara pysyy kädessä edelleen, ja tällä hetkellä työn alla on Suomen suurlähetystön sauna Lontoossa. Remsun mielestä rakentaminen on hyvää vastapainoa vuorosanojen pänttäämiselle.

Tein niin kuin kaikki huippu-urheilijat ja lähdin Kanarialle juomaan.

Pasi Remsu

Raksahommien lisäksi Remsu on luonut uraa thainyrkkeilijänä ja ravintoloitsijana. Hän on myös parantunut vakavasta sairaudesta, raitistunut ja melkein kuollut kaksi kertaa.

Remsu on vaihtanut suuntaa useammin kuin moni meistä koko elämänsä aikana. Maailmaa on tullut katseltua elon eri reunoilta, ja se jos mikä on avannut silmiä.

– On tullut lungiksi tämä elämä, kun ei tarvi enää olla oikeassa, mies virnistää.

Hän tarkoittaa ihmisrievun tapaa jankuttaa jääräpäisesti omaa asiaansa ilman, että edes yrittäisi ymmärtää vastapuolen näkökulmaa. Jääräpäinen jankuttaja Remsu on ollut itsekin. Hänelle maailma on kuitenkin opettanut, että ei ole olemassa yhtä totuutta, joten kannattaa välillä hypätä toisen saappaisiin.

– Vain sitä kautta voimme löytää rakkautta, Remsu sanoo.

Lapsi on luultavasti aivokuollut

Ensimmäisen kerran Pasi Remsu meinasi kuolla ala-asteella.

Pasi ja naapurin Kimmo pelasivat naapurissa pyörrytysleikkiä, kun Kimmo ei saanutkaan Pasia kiinni ja tämä löi päänsä kivilattiaan.

Pasin äidille oli kesken työpäivän tullut tunne, ettei kaikki ole kohdallaan. Kännyköitä ei 80-luvulla ollut, joten tarkistussoittoa ei voinut tehdä. Pasin äiti päätti luottaa vaistoonsa ja lähteä töistä kotiin kesken päivän.

– Äiti oli päässyt kämpille ja pistänyt kahvin tippumaan, kun puhelin soi: Kimmo tässä hei. Leikittiin Pasin kanssa ja se ei enää herää, Remsu selittää.

Äiti soitti ambulanssin ja juoksi naapuritaloon. Hänen saapuessaan kielensä nielaissut poika oli jo sininen. Pasi ei herännyt elvytykseen ja oli tajuttomana sairaalassa kahdeksan tuntia. Vanhemmille kerrottiin, että pitkään ilman happea ollut lapsi on luultavasti aivokuollut.

Sitten Pari heräsi. Sairaalasängystä, mutta aivan omana itsenään.

– Äiti katsoi minua ja kysyi, että Tiäks kuka mie oon? Vastasin, että no tyhmä, siehän oot minun äiti!

Viikon päästä poika oli jo jaloillaan.

Nykyään tapahtumasta uskalletaan jo vitsailla. Äiti saattaa poikansa touhuja seuratessaan huomauttaa, että joitain jälkiä pitkä tajuttomuus taisi kuitenkin jättää.

Sairaus vei kymmenen vuotta nuoruudesta

Teini-ikäisenä Pasi Remsulla diagnosoitiin vakava suolistosairaus. Kipuja riitti, mutta vähintään yhtä koville otti läheisten huolen näkeminen.

–Se oli tosi raskas sairaus. Välillä luulit saaneesi sen kuntoon. Sitten paskoit verta ja olit nollissa taas, Remsu sanoo.

Lääkkeiden avulla sairaus pysyi kausittain aisoissa, ja Remsu päätti elää elämäänsä kuin sairautta ei olisikaan. Vähitellen hän oppi myös kätkemään kipunsa. Nuorena miehenä Remsu pakkasi tavaransa ja muutti nyrkkeilyn perässä Thaimaahan.

Sisäoppilaitoksessa Remsu harjoitteli kurinalaisesti. Hän treenasi täysillä, mutta vihasi jokaista ottelua.

– Tiesin, että se sattuu. Ei se ollut rakkaudesta lajiin, vaikka silloin siltä tuntuikin. Se oli enemmän hyväksynnän hakemista.

Lääkärit kielsivät thainyrkkeilyn, mutta Remsu ei totellut.

Suomenmestaruuskisoissa hän pääsi loppuotteluun asti, mutta finaalitaisto jäi käymättä.

– Suoli prakasi. Päätin lopettaa urani. Tein niin kuin kaikki huippu-urheilijat ja lähdin Kanarialle juomaan, mies sanoo nyt päätään puistellen.

Perustetaan baari Kanarialle!

Kanarialle Pasi Remsu päätyi parikymppisenä sen jälkeen, kun oli päättänyt juhlia itsensä hengiltä. Teininä ilmennyt suolistosairaus nakersi itsetuntoa ja sai toimimaan hölmön rohkeasti.

– Päätin, että pidetään nyt ainakin hauskaa siihen asti, kun pystyy, Remsu muistelee.

Hän perusti ystävän kanssa baarin, jossa musiikkia soitettiin aluksi C-kaseteilta. Paikasta tuli nopeasti suosittu ja nuorilla miehillä oli bileet joka päivä.

Tulehtunut paksusuoli ei kestänyt tissuttelua ja sairaus paheni.

Päätin, että pidetään nyt ainakin hauskaa siihen asti, kun pystyy.

Pasi Remsu

Muutaman rillutteluvuoden jälkeen poika soitti äidilleen Rovaniemelle, että sairaalaan on päästävä ja pian. Kuume oli noussut yli 40 asteeseen.

Suomessa Remsu laitettiin teho-osastolle. Lääkärien mukaan sairaalassa mitatuilla arvoilla ei pitäisi pystyä toimimaan, vaikka Remsu oli juuri pyörittänyt baaria Kanarialla.

Taas oltiin lähellä kuolemaa.

Remsu pääsi leikkaukseen, jossa tulehtunut paksusuoli poistettiin ja tilalle rakennettiin uusi.

– Pystyin jättämään kaikki lääkkeet pois ja kymmenen vuoden sairastaminen loppui kuin seinään.

Leikkauksen jälkeen mies mietti, että elämässä pitää olla muutakin kuin juhliminen. Hän palasi Kanarialle, myi oman osuutensa baarista ja muutti takaisin Rovaniemelle.

Lapissa Remsu järjesti lasten kulttuuritapahtumia ja kirjoitti lastenkirjoja, mutta vanhat tavat istuivat tiukassa. Illat kuluivat jälleen joko baarissa päissään tai kotona krapulassa, itseään soimaten. 33-vuotiaana Remsu hakeutui katkolle Lapualle.

Ravintoloitsija Pasi Remsu Kanarialla.
Ravintoloitsija Remsu Kanarialla.Pasi Remsun albumi

Ei tarvitse katkerana kiemurrella

– Kun raitistuu, elämä on alkuun aika yksinäistä. Rehabin jälkeen on tullut kiskaistua muutama etsikkoralli, Remsu myöntää.

Vahingosta viisastuneena hän hoitaa riippuvuuttaan ja osallistuu edelleen päihderiippuvaisten tapaamisiin. Niiden suhteen on mistä valita, sillä Remsun mukaan Lontoossa järjestetään noin 280 vertaistukitapaamista viikossa.

– Siellä kun käy ja puhuu, niin ei tarvitse sinnitellä ja katkerana kiemurrella vanhoissa asioissa. Voi mennä elämässä eteenpäin.

Kun raitistuu, elämä on alkuun aika yksinäistä.

Pasi Remsu

Remsu harmittelee päihderiippuvuutteen liittyvää häpeää, joka estää monia hakemasta apua.

– Tämä maton alle lakaisu ja salailun kulttuuri on varmasti tehnyt monen elämästä tuskallista elää, hän miettii.

Remsu haluaa puhua omista kokemuksistaan avoimesti, sillä se saattaa auttaa jotakuta toista.

– Menisin tänäkin päivänä innosta puhkuen töiden jälkeen tai viikonloppuna oluelle kavereiden kanssa ja ottaisin saunaoluen, mutta valitettavasti minun kohdalla se ei tuo mitään hyvää. Se vie kaiken hyvän pois.

Paluu Kanarialle

Lapualta katkolta päästyään Remsu palasi Kanarialle. Hän ryhtyi yrittäjäksi ja perusti Kanarialle ravintolan, kampaamon ja yökerhon.

Eräänä päivänä Remsun ravintolaan saapui suomalainen kuvausryhmä.

Mies riensi tuttuun tapaansa halaamaan suomalaisia ja pian selvisi, että porukka teki Riemuloma Kanarialla -tosi-tv-ohjelmaa. Puheliaana kaverina Remsu päätyi ohjelmaan ja sai kiitosta luontevuudestaan kameran edessä.

– Ohjelman kuvaaja kysyi, että mitä sie täällä baaria pyörität, kun sinun pitäisi olla näissä hommissa, Remsu kertoo.

Lapsuuden Hollywood-haave heräsi.

Turistikauden jälkeen Remsu pisti ravintolan ovet säppiin ja lähti Costa Ricaan. Hän halusi löytää uuden suunnan elämälleen. Viidakossa oli aikaa ajatella.

Joka aamu kello viisi Remsu käveli surffilauta kainalossa rannalle ja hyppäsi aaltoihin. Surffin jälkeen hän nautti paikallisen emännän valmistaman aamiaisen vuokraamassaan ravintolassa, teki töitä ja mietiskeli.

Sitten puhelimeen napsahti elämän suunnan muuttanut viesti. Se, jonka joku Lontoossa näpytti väärään numeroon.

– Vasta sen jälkeen uskalsin lähteä toteuttamaan unelmaani. Uskon siihen, että maailma antaa vastauksia, kun uskaltaa kuunnella, Remsu sanoo.

"Nyyhkytin ikkunaa vasten omasta valheestani liikuttuneena"

Nelikymppisenä Remsu haki näyttelijäkoulutukseen Lontooseen. Hän oli rakentamassa kattoa Lapissa, kun sai kutsun pääsykokeisiin.

Katto valmistui ja vasta sen jälkeen, muutama päivä ennen koetta, Remsu huomasi, että pääsykokeeseen pitäisi valmistella klassinen ja moderni puhe. Katujen kasvatilla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä tehtävänanto mahdollisesti tarkoitti.

Remsu googletti klassisen puheen, löysi pätkän Shakespearen Romeota ja Juliaa ja alkoi harjoitella sitä. Lontooseen päästyään hän päätti viimeistellä valmistautumisensa piipahtamalla koululla, päivää ennen pääsykoetta.

Ostin kukkakaupasta niin paljon kukkia, kun jaksoin kantaa ja kiikutin ne koulun kansliaan.

Pasi Remsu

– Ostin kukkakaupasta niin paljon kukkia, kun jaksoin kantaa ja kiikutin ne koulun kansliaan.

Siellä Remsu selitti, että jos hän on pääsykokeessa surkea, voi kanslian väki kertoa, että se Remsun Pasi on kuitenkin oikeasti aivan hauska ja mukava jätkä. Lähtiessään hän vielä huikkasi, että mikäköhän mahtaa olla kanslian väen mielestä moderni puhe, kun siitä on niin monta koulukuntaa.

– Nauroivat, että mitä koulukuntaa, sehän on mikä vaan 1960-luvun jälkeen julkaistu näytelmä. Vastasin, että kyllähän mie sen tiesin, Remsu hekottaa.

Seuraavana päivänä raksamies ja ravintolayrittäjä Remsu seisoi lontoolaisen teatterikoulun pääsykoeraadin edessä yhdessä espanjalaisen kokelaan kanssa. Nainen kertoi harjoitelleensa puheita koko kesän valmentajan ohjauksessa.

Kokelaita pyydettiin aluksi kertomaan itsestään ja niin Remsu kertoi lapsuudesta Lapissa, nyrkkeilyvuosista Thaimaassa, Kanarian rillutteluista, sairastamisesta, raitistumisesta ja vuodestaan viidakossa.

Puheenvuoron jälkeen raati kysyi espanjalaiselta, haluaako tämä kertoa itsestään, johon nainen vastasi, että eipä oikeastaan tuon tarinan jälkeen. Sitten tuli puheiden vuoro.

Remsu ilmoitti pokkana, että kuultu elämäntarina on moderni puhe, koska kaikki on tapahtunut hänen syntymänsä, vuoden 1975 jälkeen. Sitten mies tavasi harjoittelemaansa Shakespeare-pätkää, mutta ei muistanut sanoja.

Raati kysyi, osasiko kokelas Shakespearea suomeksi, johon Remsu vastasi siltä seisomalta osaavansa. Tuskin brittiraatikaan Shakespearea suomeksi osasi.

– Vuodatin kaikki rakkaustarinani, juoksin ympäri huonetta ja nyyhkytin lopuksi ikkunaa vasten omasta valheestani liikuttuneena, Remsu selostaa.

Pääsykoeraati arvosti heittäytymistä ja myöhemmin suomalainen sai koululta puhelun. Hänet oli hyväksytty opiskelijaksi.

Dinorauruselokuva Hollywoodiin, Lappi-näytelmä West Endiin

Kaksi vuotta sitten Pasi Remsu valmistui lapsuuden toiveammattiinsa lontoolaisen draamakoulun näyttelijätyön linjalta. Todistuksen eteen hän teki pari vuotta 16-tuntista koulupäivää. Kun opiskelijakollegat lähtivät koulun jälkeen pubiin, Remsu meni kotiin ja pänttäsi vuorosanoja iltamyöhään.

Pasi Remsu ja Drama Studio London -opiskelijakollegat.
Pasi Remsu ja Drama Studio London -opiskelijakollegat.Pasi Remsun albumi

Remsu tunnustaa olevansa on-off-persoona, joka tekee kaiken joko täysillä tai ei ollenkaan.

– Tällaisia unelmia, kun lähtee tavoittelemaan, pitää antaa aika paljon. Jotkut sanoo sitä uhraamiseksi, mutta mie sanon sitä elämiseksi.

Teatterikoulun ovella lamppu syttyi. Tämän takia minun piti elää vähän rajumpi elämä.

Pasi Remsu

Uuden uran kohokohtiin kuuluu Jurassic World -elokuvan jatko-osan kuvaukset, jossa Remsulla oli pieni rooli samassa kohtauksessa Chris Prattin kanssa.

Nyt mies työstää Lappi-komediaa, jonka toivotaan päätyvän Lontoon West Endin lavoille. Näytelmä perustuu Remsun kokemuksiin lappilaisena safarioppaana. Idea on Remsun ja näyttelijäkollega Juha Pihasen, käsikirjoittajina ovat koomikko-ohjaaja Mika Eirtovaara ja brittiläinen komediakirjoittaja Simon Corble.

– Teen edelleen välillä safarihommia luksusmatkailufirmassa Lapissa. Kun moderni ihminen pudotetaan keskelle lumista mettää kelomökkiin ilman älypuhelinta, voi tapahtua mitä vaan, Remsu kuvailee näytelmäideaa.

Lapland play -nimellä kulkevan näytelmän on määrä päätyä lontoolaislavoille vielä tänä vuonna.

Olet siellä, missä pitääkin

Remsu haaveili Hollywoodista jo pikkupoikana. Nyt unelma on lähempänä kuin koskaan. Helpoimman kautta ei ole kuljettu, mutta kilometrit ovat tuoneet näyttelijän työssä tarvittavaa karismaa ja kykyä eläytyä toisen asemaan.

– Teatterikoulun ovella se lamppu syttyi, että tämän takia minun piti elää vähän rajumpi elämä, koska mulla oli tämmönen haave, Remsu sanoo kaiken kokemansa jälkeen.

Remsu reissaa edelleen Lapin, Kanarian ja Lontoon välillä. Elämää ja olemista on kuitenkin rauhoittanut oivallus, jota mies toistelee tämän tästä.

– Olet aina siellä, missä sinun pitääkin olla, sillä muutenhan olisit jossakin muualla. Niin yksinkertaista se on.

Näyttelijä Pasi Remsu Rovaniemellä.
Maija-Liisa Juntti / Yle