Uutisia sadan vuoden takaa: Kauppaa ja huveja melkein kuin ennen sisällissotaa – Tampereen 11 000 punavankia eivät juuri otsikoissa näkyneet

Arki nousi kitisten pystyyn Suomessa sisällissodan jälkeen nälästä, katkeruudesta ja kostonhalusta huolimatta. Yhä useampi sai sähköwalon, raportoivat sanomalehdet vuonna 1918.

Suomen sisällissota
Sanomalehdistä poimittuja ilmoituksia toukokuulta ja heinäkuulta 1918
Yle

Sisällissota päättyi Tampereella, kun valkoiset valtasivat kaupungin 6. huhtikuuta 1918. Muualla Suomessa sota jatkui vielä runsaan kuukauden.

Kalevankankaalle kasvoi yksi maan suurimmista vankileireistä, jossa oli enimmillään noin 11 000 punavankia. Vankeja pidettiin myös muun muassa Aaltosen kenkätehtaassa ja Aleksanterin koulussa.

Ankarasta ajasta huolimatta elämä jatkui, myös huvielämä. Aamulehden huveja-ilmoituspalsta piteni hiljalleen kevään 1918 mittaan.

"Huom.! Huom.! Kaupunginhotelli "Soittoa joka päivä 6–puoli 9 illalla".

"Olympia. Huom.! Huom.! Tänään uusi ohjelma: Fantomas II, heikkojen suojelija.Petter ja hänen ystävänsä ministeri. Iloinen ilveily. Näytäntöjä: Klo 5 1/2 9 i.p."

Emännöitsijä sai töitä, kunhan ei ollut punainen

Sisällissodan jälkeen kaikki oli jakaantunut kahtia: voittajiin ja häviäjiin, valkoisiin ja punaisiin. Tampereen piirityksen ajaksi lakkautettu Aamulehti alkoi ilmestyä taas ja Kansan Lehti pantiin vuorostaan jäähylle.

Aamulehden palvelukseen otetaan -palstalla oli töitä tarjolla.

"Emännöitsijä, siisti ja kunnollinen, saa heti paikan eräässä suljetussa yhdistyksessä, jolla on oma huoneusto. Halukkaat – ei punaiset – ilmoittautukoot kirjallisesti suosituksineen Aamulehden konttoriin nimim. 'Emännöitsijä'."

Myös työhaluisia oli paljon. Luotettavuuden nimissä kannatti ilmoituksessa mainita erikseen, ettei ollut kuulunut punaisiin sodan aikana.

"20 v. nuorimies haluaa jotakin tointa. Arv. vast. t.l. konttoriin nimim. 'Ei punainen'."

Osa vangeista pääsi leiriltä vapaalle jalalle

Omaiset eivät aluksi saaneet viedä vangeille mitään, mutta vähitellen tuli lupa puhtaisiin vaatteisiin ja sitten myös ruokaan. Tampereen Sanomissa oli sotavankileirin johtajan ilmoitus asiasta heinäkuun 7. päivänä.

"... vankien omaisten tuomia ruokapaketteja otetaan vastaan tästä lähtien joka päivä klo 10_–_1 parakki 18 edustalla olevassa lautakojussa. Lähetykset ovat hyvin paketeerattavat ja paketteihin kiinnitettävä osoitelippu ..."

Juhannuksen 1918 jälkeen alettiin punavankeja päästää leireiltä, ei täysin vapaaksi, mutta sentään kotiin odottamaan oikeudenkäyntiä.

Aamulehdessä oli tutkintoasiainpäällikkö, majuri Gustaf Aminoffin Helsingissä antama kuulutus.

"... lähipäivinä tullaan vankileireistä asettamaan vapaalle jalalle, joskin poliisi- ja kunnallisviranomaisten sekä suojeluskuntien tarkan valvonnan alaisiksi melkoinen määrä tutkimuksissa vähemmin vaarallisiksi havaittuja vankeja... Tarkoitus ei kuitenkaan ole vapauttaa rangaistuksesta ketään, joka on ollut osallinen valtiorikokseen."

Valtiorikosoikeudenkäynnit alkoivat kesällä 1918. Samoihin aikoihin eduskunnassa tehtiin välikysymys punavankien kohtelusta, sillä leirien ala-arvoiset olot olivat herättäneet paljon huomiota aina ulkomaita myöten.

Tampereen vankileiri suljettiin vähitellen alkuvuoden 1919 aikana.

Vuohi oli vähäväkisten maidonantaja

Sisällissodan jälkeen Suomessa oli edelleen kova pula elintarvikkeista. Hiukan toivoa antoi, että uutta satoa oli jo kesällä kasvamassa pelloilla ja perunamailla.

Saksasta tuotiin Suomeen niin paljon suolaa, että tamperelaisetkin uskalsivat odottaa sen hinnan vihdoin halpenevan.

"Tampereella maksaa suola vielä 1:_–, 1:50 kilolta ja eräässä kaupassa kuulutaan sitä myytävän jo 80 pennilläkin. Luultavasti suolan hinnat täälläkin pian laskevat...",_ ennakoi Aamulehti. Lehti tiesi myös, että "vähäväkisten maidonantajana on vuohi verraton."

Kauppahallin tai muidenkaan ruokapuotien ilmoituksia ei kesän 1918 sanomalehdissä juuri ole. Kaupungilla sen sijaan saattoi syödä hienostikin, jos oli siihen rahaa.

"Engström'in Kondiittoria Suositellaan. A'la Carte koko päivän."

"Puistoravintola. Galbiatin orkesteri soittaa 1/2 811 ip. A la carte kaiken päivää."

"Askele, jota ei tarwitse ottaa takaisin"

Tampereella ja ympäristökunnissa laskettiin ja raivattiin sodan tuhoja, mutta samalla tähyttiin jo eteenpäin.

"Sähköwoiman siirtäminen Tampereelta ympäristöön ja esikaupunkeihin – Useita anomuksia sähköwoiman saamisesta jätetään näinä päiwinä."

Tampereen Sanomien uutisen mukaan sähkö kiinnosti ainakin Etelä-Pirkkalassa, Järwensiwulla, Wuohenojalla ja Messukylän pitäjässä.

Nimimerkki Neekeri kynäili Aamulehdessä heinäkuun 1918 alkupuolella puhelimen käytöstä.

"Kun eilen kilautin puhelimeni kelloa, ja painoin kuulotorwen korwaani, kajahti sieltä selwästi ja ystäwällisesti: keskus. Äkkäsin heti, että kyseessä oli entinen telefoonisentraali. Lyhyeltä ja käytännölliseltä kuulosti uusi nimitys, josta kolmisen päiwää sitten tein waatimattoman ehdotuksen."

Kirjoittaja piti telefoonisentraalin vaihtumista puhelinkeskukseksi pienenä, mutta merkittävänä askeleena sodasta eteenpäin. Monta muuta otettua askelta olisi kannattanut miettiä uudestaan, mutta ei tätä.

"Askele eteenpäin se on sekin suomalaisen kulttuurin alalla ja askele, jota ei tarwitse ottaa takaisin."

Yle on seurannut vuoden 1918 tapahtumia sata vuotta vanhoista lehdistä Yle Radio Suomen Tampereen lähetyksissä, Yle Areenassa ja Yle Uutisten verkkosivuilla. Sarjaa toimittivat Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen. Katsausten sarja päättyy tähän.

Kuuntele lehtikatsauksia:

Tampereen valtauksen jälkeen kaupunkiin tuli tiukka valkoinen komento. Ruuan tai muitten pakettien toimittaminen punavangeille tai haavoittuneille punakaartilaisille oli kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty. Järjestelmällinen puhdistus eteni talo talolta, kun Pohjoismaiden suurimman kaupunkitaistelun jälkiä raivattiin. Ehdotettiin jopa sanan 'toveri' kitkemistä suomenkielestä.
Suomessa elettiin sisällissodan loppuvaiheita. Itä-Suomessa taisteltiin vielä, mutta valkoiset olivat jo niskan päällä suurimmassa osassa Etelä-Suomea. Tampereen valtauksesta oli kulunut parisen viikkoa. Kaupungissa oli 11 000 punavankia ja pari tuhatta kuollutta. Punaisten naiskaarteista oli valkoisille vielä erikseen päänvaivaa. Valta ja sananvalta oli voittaja-valkoisten. Kansan Lehti oli lakkautettu ja Aamulehti vaati “yhteiskunnan kertakaikkista suursiivousta”.

Lue myös:

Uutisia sadan vuoden takaa: "On siivottava myöskin punaisen mädätyksen turmelemat naiset"

"100 vuotta ei ole kovin paljon" – Historia tulee nuorten iholle, kun sisällissodan jäljet näkyvät omassa koulussa

Täpärä äänestystulos syöksi Tampereen Pohjoismaiden verisimpään kaupunkitaisteluun

"Isoisäni aiottiin polttaa elävältä, pelastui viime hetkellä" – Näin suvuissa muistellaan sisällissotaa: 9 tarinaa sadan vuoden takaa

Uutisia sadan vuoden takaa: Aamulehti inhosi sanaa toveri ja punakaartilainen teurastawaa lahtaria

Sisällissodasta kerrotaan suvuissa riipaisevia muistoja: "Jos tapatte minut, tappakaa lapsetkin"

Uutisia sadan vuoden takaa: huutolaislapsia kaupattiin lehti-ilmoituksilla ja siivo nainen sai töitä

Leipä lopussa, kaupunginvaltuusto vangittuna ja työläisiä maantielle – Suomen itsenäistymisestä ei 100 vuotta sitten revitelty isoja otsikoita