Toistuvat kotimaan lennot rasittavat ilmastoa enemmän kuin kaukomatka kerran vuodessa

Oulu-Helsinki-väli on ylivoimaisesti Suomen suosituin lentoyhteys, jolla lentää lentää vuosittain lähes miljoona ihmistä. Samalla syntyy iso osa Suomen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä.

Hiilidioksidipäästöt
Lentokone
Lomalennot ovat matkan pituuteen suhteutettuna ilmastoystävällisempiä, kuin lyhyet kotimaan lennot.Mikko Luoto

Tuhannet hevosvoimat tuntuvat takalistossasi ja painavat sinua yhä tiukemmin penkkiä vasten. Maisema vilistää silmiesi ohi formulavauhtia ennen kuin kosketus maahan katoaa.

Lentokoneen moottorista otetaan suurimmat tehot irti nousun aikana, jolloin myös päästöjä syntyy tasaista lentovaihetta enemmän.

Mitä useammin noustaan ja laskeudutaan, niin sitä rasittavampaa se on ilmastolle, kertoo uudistuvan liikenteen apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– Päästöistä merkittävä osuus syntyy lentoonlähdöstä, eli lyhyillä lennoilla päästöt lentokilometriä kohden ovat suuremmat kuin pitkillä lennoilla.

Oulu-Helsinki vs. Helsinki - New York

Oulu-Helsinki-välillä lentää vuosittain lähes miljoona ihmistä. Yhteys on ylivoimaisesti Suomen suosituin lentoreitti. Samalla syntyy iso osa Suomen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä.

Mutta miten tuhannen kilometrin Oulu-Helsinki-menopaluulennon päästöt suhteutuvat yli 13 000 kilometrin New Yorkin matkaan?

Finnairin A350 XWB -lentokone.
Uusimmissa lentokoneissa päästöjä hillitään teknisillä ratkaisuilla ja esimerkiksi siipien muotoilulla.Daniel Bockwoldt / EPA

Jos Oulu-Helsinki-välillä lennetään New Yorkin -reissua vastaava kilometrimäärä, kotimaan koneille kertyy 26 nousua. Niiden ja lentojen ilmastovaikutuksia voi arvioida erilaisten päästölaskureiden avulla.

Laskurista riippuen kotimaan lennon hiilidioksidipäästöt/km voivat olla jopa kaksinkertaiset mannerten väliseen lentoon verrattuna.

Laskureiden hiilidioksidihaarukka edestakaiselle Helsinki-Oulu-lennolle vaihtelee sadasta kilosta yli 300 kiloon. New Yorkin matkalta puolestaan henkilökohtaisia hiilidioksidipäästöjä kertyy vajaasta tuhannesta kilosta yli 2500 kiloon.

Aika ja raha painavat vaakakupissa ympäristöä enemmän

New Yorkiin ei junalla tai autolla Suomesta pääse, mutta kotimaan lentoreiteille juna ja linja-auto ovat vaihtoehtoja.

Oulu-Helsinki-väli on myös yksi Suomen suosituin junareitti. Oulusta tai Ouluun kulkee vuosittain yli miljoona junamatkustajaa, joista yhä useampi matkustaa Helsinkiin tai Helsingistä asti. Oulu-Helsinki-välin matkustajamäärät ovat kasvaneet VR:n mukaan nopeimmin Suomessa.

Finnairin Airbus A320 valmistautumassa lähtöön Oulun lentoasemalta 27.5.2016.
Oulun lentokentän kautta kulkee vuosittain noin miljoona matkustajaa.Risto Degerman / Yle

Osa valitsee junan ilmastosyistä, mutta tutkimusten mukaan harva tekee matkustuspäätöksiä ympäristövaikutusten perusteella. Syyt ovat selkeät, kertoo liikennetutkija Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– Järjestystä voisi arvioida siten, että aika, raha ja helppous ohittavat ympäristötekijät matkoja mietittäessä, liikennetutkija Liimatainen toteaa.

Lentokoneiden tekniset ratkaisut ovat vähentäneet konekohtaisia päästöjä, mutta samaan aikaan lentomäärien kasvu on lisännyt ympäristörasitusta.

Kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena, arvioi apulaisprofessori Heikki Liimatainen.

– Lentäminen kasvaa niin voimakkaasti, että tekniikka yksistään ei voi hoitaa päästöjen kasvua.

Lentoliikennettä seurataan yhä tarkemmin

Teollisuudesta tuttua päästökauppaa sovelletaan myös lentoliikenteeseen. Se on ainoa liikennemuoto, joka on mukana EU:n päästökaupassa.

Lentoliikenteen päästökauppa Euroopan talousalueella alkoi vuonna 2012. Ensi vuoden alussa päästöseurantaa on tarkoitus tiukentaa, sillä valmisteilla olevassa mallissa yhtiöt raportoisivat myös kaikkien kansainvälisten lentojensa päästöt.

Finnairin lentokone laskeutumassa Heathrowin lentokentälle Lontoossa.
Lentoyhtiöt maksavat aiempaa enemmän päästömaksuja. Yksi hiilidioksiditonni maksaa päästöhuutokaupassa 12-13 euroa.AOP

Tarkasta päästöseurannasta on myös hyötyä lentoyhtiöille, arvioi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin erikoisasiantuntija Tiia Jyräsalo.

– Yhtiöt seuraavat jo muutoinkin tarkasti polttoaineen kulutusta, koska iso osa kustannuksista tulee polttoaineesta. Siitä haetaan säästöjä, ja päästöraportoinnista on tullut osa kulutuksen seurantaa.

Euroopassa lentäville yhtiöille jaetaan ja myydään vuosittain satojen miljoonien arvosta päästöoikeuksia, joista lentoyhtiöiden maksettavaksi jää 15 prosenttia. Viiden vuoden aikana lentoyhtiöt ovat maksaneet päästöoikeuksista yli 200 miljoonaa euroa. (siirryt toiseen palveluun)

Euroopan lennoilla hiilidioksidipäästöjä syntyy vuosittain enemmän kuin Suomen vuotuiset kokonaispäästöt.