Analyysi: "Venäjän WhatsAppissa" pilkataan Putinia ja juorutaan hallinnosta – mutta mitä yritys sulkea Telegram merkitsee venäläisille?

Telegram taistelee viranomaisia vastaan koko Venäjän internetin vapauden puolesta.

Pavel Durov
Viestintäsovellus Telegram älypuhelimen näytöllä.
Alexander Nemenov / AFP

Pling!

Kännykkä piippaa ja värähtää – viestipalvelu Telegram siis toimii tänäänkin. Oikeasti sen ei pitäisi.

Venäjän oikeuslaitos määräsi viime viikon perjantaina Telegrammin suljettavaksi, kun Telegram ei suostunut päästämään viranomaisia käsiksi käyttäjiensä viesteihin. Oikeuden määräys on johtanut huvittavaan hippaleikkiin, joka on näyttänyt viranomaisten kyvyttömyyden internetin edessä.

Joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor on viikon aikana sulkenut Telegramin internet-palvelimet ja miljoonia muita IP-osoitteita, joiden kautta Telegram-sovellus toimii.

Palvelinten sulkeminen on johtanut siihen, että monien täysin Telegramiin liittymättömien venäläisten sivustojen toiminta on takkuillut (siirryt toiseen palveluun). Ne käyttävät todennäköisesti samoja palvelimia, jotka on suljettu Telegramin toiminnan estämiseksi.

Jopa Roskomnadzorin omien sivujen on raportoitu toimivan pätkittäin, vaikka valvontaviranomainen kiistää ongelmien liittyvän käynnissä olevaan Telegram-taisteluun ja syyttää ulkomaista palvelunestohyökkäystä.

Telegramin perustaja Pavel Durovin Instagram-tilillään julkaisemassa meemissä lukee "He voivat viedä IP-osoitteemme, mutta eivät vapauttamme." Valkoinen paperilennokki on Telegramin logo.

Kaikki tämä ei ole vaikuttanut lähes mitenkään Telegramiin, jonka käyttäjät ovat olleet viikon aikana entistä aktiivisempia (siirryt toiseen palveluun). Edes Venäjän viranomaiset ja poliitikot eivät ole sanomalehti RBK:n mukaan lopettaneet viestipalvelun käyttöä (siirryt toiseen palveluun).

Koko farssi naurattaisi, jos ei itkettäisi. Kyseessä on kuitenkin venäläisen internetin eli niin sanotun runetin tulevaisuus.

ihmisiä ja säkillinen paperilennokkeja kadulla
Pietarilaiset osoittivat mieltään Telegramin sulkemista vastaan Pietarissa Roskomnadzorin toimiston edustalla. Paperilennokit symboloivat Telegram-viestejä.Peter Kovalev / AOP

Ensin Telegram, sitten Facebook

Venäläinen sosiologi ja toimittaja Andrei Arhangelski on nimittänyt Venäjän sosiaalista mediaa kansalaisyhteiskunnan korvikkeeksi. Tietyt somepalvelut mahdollistavat toistaiseksi mielenosoitusten järjestämisen ja poliittisen keskustelun. Telegram on yksi tällaisista palveluista.

Perustoiminnoiltaan Telegram muistuttaa viestisovellus WhatsAppia, eli palvelussa voi kirjoittaa salattuja viestejä muille käyttäjille. Lisäksi Telegram-palvelussa voi luoda viestikanavia, joita kuka tahansa voi alkaa seurata.

Juuri nämä kanavat tekevät viestisovelluksesta erityisen. Venäjällä monilla järjestöillä, yrityksillä ja medioilla on oma Telegram-kanavansa, jonka kautta tieto kulkee pikaviesteinä käyttäjille nopeimmin.

Viranomaisia hiertävät anonyymit kanavat, jotka vuotavat tietoa eri hallintoelinten sisältä – sellainen on esimerkiksi DeputatskieBudni, jolla julkaistaan sisäpiiritietoja Venäjän duumasta. Toisaalta anonymiteetti on mahdollistanut myös rikollisiin tarkoituksiin tai esimerkiksi terroristisen propagandan levitykseen syntyneet kanavat.

Myös venäläisille niin tyypillinen poliittinen huumori on siirtynyt Telegrammiin. Esimerkiksi suosituimpien kanavien listalle usein kivunneet Stalingulag- ja DablJat-kanavat jakavat vitsejä, jotka pilkkaavat nimettöminä milloin venäläisiä viranomaisia, milloin tiedotusvälineitä, milloin suoraan presidentti Vladimir Putinia.

Telegram
Telegram-kanava Brezhnevin kulmakarvat

Viime päivinä huumorikanavien pääaiheena ovat olleet tottakai Roskomnadzorin surkuhupaisat blokkausyritykset. Brezhnevin kulmakarvat -nimisellä huumorikanavalla viranomaisen blokkausyrityksiä verrataan keskelle niittyä pystytettyyn porttiin.

Jos Telegram suljettaisiin, nämä kriittiset kanavat tuskin uskaltaisivat siirtyä muihin palveluihin, joiden suojaukseen ei täysin voi luottaa.

Ja jos Telegramin sulkeminen onnistuu, seuraavana vuorossa on Facebook. Roskomnadzorin johtaja uhkasi keskiviikkona, että Facebook suljetaan vuoden loppuun mennessä, jos se ei siirrä venäläisten tietoja talteen venäläisille servereille.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Roskomnadzor saisi Facebookin suoraan hyppysiinsä. Telegram-taistelu on näyttänyt, että kontrolloidakseen runetia Roskomnadzor saattaa joutua rikkomaan koko runetin verkkomaisen rakenteen. Se olisi askel kohti Venäjän omaa, irralista internetiä.

Onko Putinilla uusi uhkaaja?

Telegramin kaatamishaaveessa saatta kuitenkin olla kyse muustakin kuin sananvapaudesta, jos FSB:stä vuodettua dokumenttia on uskominen.

Sanomalehti RBK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) tiedustelupalvelun sisäisessä viestinnässä Telegramin sulkemisen syyksi on kerrottu se, että Telegramin perustaja Pavel Durov on suunnitellut oman valuutan perustamista viestipalvelun yhteyteen. Ilmeisesti idea olisi vähän samanlainen kuin kiinalaisen Weibo-palvelun maksusovelluksessa.

FSB:n sisäisessä viestinnässä valitetaan, että tällöin Venäjällä olisi täysin kontrolloimaton valuuttajärjestelmä. Se voisi tuoda mukanaan suuria riskejä ja rikollisuutta.

Ja tottakai tämän valuuttajärjestelmän isä, Durov kasvattaisi samalla valtaansa. Sama Durov, joka on muuttanut omatoimiseen maanpakoon länteen ja pilkkaa säännöllisesti Putinia Instagram-tilillään esimerkiksi luomallaan Paidaton Putin -haasteella.

Somevalta askarruttaa lännessä ja Venäjällä?

Durov on tavallaan Venäjän Mark Zuckerberg – kumpikin on rikastunut luomalla internet-palveluita. Durov on monen idoli, jossain määrin jopa niin ihailtu, että venäläiset tiedotusvälineet spekuloivat säännöllisesti, tahtoisiko Durov vaikka presidentiksi.

Tavallaan sekä lännessä että Venäjällä pohditaan nyt samaa kysymystä: pitäisikö tällaisten Zuckerbergien ja Durovien valtaa jotenkin suitsia.

EU:n alueella astuu toukokuussa voimaan GDPR-lakipaketti, joka suojaa käyttäjätietoja väärinkäytöksiltä. Useita vuosia valmistellut lait velvoittavat EU-kansalaisten tietoja käsitteleviä tahoja suojaamaan henkilötietoja.

GDPR-lait eivät kuitenkaan millään tapaa velvoita eri palvelujen keräämiä käyttäjätietoja luovutettaviksi valtiolle.

Venäjällä melkein kaksi vuotta sitten läpi runnotut Jarovaja-lait sen sijaan velvoittavat esimerkiksi teleoperaattoreita säilömään kaiken käyttäjien välisen viestinnän kuukausien ajan ja luovuttamaan sen pyydettäessä tiedusteluviranomaisille. Juuri tähän lainpykälään perustuu Telegramin ajojahti.