Kreikan ja Turkin välit kiristyvät – ilmatilaloukkauksia, rajakiistoja ja vaarallinen vaalikampanja

On epäilty, että sopivan kokoinen kriisi esimerkiksi Kreikan kanssa voisi sopia Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanille osana presidentinvaalikampanjaa.

Maiden väliset jännitteet
Presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kävi joulukuussa 2017 vierailulla Kreikassa. ja tapasi pääministeri Alexis Tsiprasin Ateenassa.Orestis Panagiotou / EPA

Kreikassa pelätään, että hankalat suhteet Turkkiin kiristyvät entisestään, kun Turkki valmistautuu kesäkuun parlamentti- ja presidentinvaaleihin. Kreikan ja Turkin välillä näyttää putkahtavan esiin uusia välikohtauksia joka päivä.

Muutama päivä sitten turkkilaishävittäjien kerrottiin häirinneen pääministeri Alexis Tsiprasin helikopteria (siirryt toiseen palveluun).

Perjantaina Turkin pääministeri Binali Yıldırım luonnehti Kreikkaa Turkin vihollisten turvasatamaksi. (siirryt toiseen palveluun) Kreikka ei ole suostunut luovuttamaan Turkista paenneita sotilaita, jotka Turkin mukaan osallistuivat kesän 2016 vallankaappausyritykseen.

Uutisia turkkilaisten ja kreikkalaisten hävittäjäkoneiden kohtaamisista Egeanmeren yllä tulee lähes päivittäin.

"Täysimittainen sota epätodennäköinen"

Varapuheenjohtaja Thanos Veremis Kreikan Eurooppa- ja ulkopolitiikan säätiöstä Eliamepistä pitää täysimittaista sotaa epätodennäköisenä, mutta hävittäjäkoneiden ja laivaston alusten liikkeet eivät ole vaarattomia.

– Kukapa tietää, mitä tapahtuu, joku päivä voi sattuaa onnettomuus, Veremis sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä kreikkalaisten ja turkkilaisten alusten törmäyksen kiistellyllä alueella Egeanmerellä. Turkkilaisen aluksen miehistö ajoi kreikkalaisaluksen perään – ilmeisesti tahallaan. Äskettäin kreikkalainen lentäjä kuoli, kun hänen ohjaamansa hävittäjä syöksyi mereen tunnistuslennon yhteydessä.

Foreign Policy -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) kirjoittavan kreikkalaisen toimittajan Jannis Babouliasin mielestä syyllisiä jännitteiden kiristymiseen löytyy sekä Kreikasta että Turkista. Kreikassa jyrkkää linjaa edustaa muun muassa puolustusministeri Panos Kammenos kansallismielisestä itsenäiset kreikkalaiset -pienpuolueesta.

– Kammenos on idiootti, mutta hallitseva Syriza-puolue on riippuvainen hänen tuestaan, Thanos Veremis tuhahtaa.

Sodan uhka parista kalliosta

Turkki ja Kreikka ovat olleet sodan partaalla useita kertoja. Tammikuussa 1996 maailma seurasi ihmeissään, kuinka kaksi Nato-liittolaista ajautui kohti sotaa kiistassa Imian/Kardakin luodoista. Lähellä Turkin rannikkoa sijaitsevat Imian, tai turkiksi Kardakin, luodot ovat Turkin ja Kreikan suhteiden ukkosenjohdatin.

Kartta, jossa näkyy Imia/Kardak -saariparin sijainti Välimerellä.
Kreikan saaristo ulottuu aivan Turkin rannikon tuntumaan.Yle Uutisgrafiikka

Turkin mukaan luodot kuuluvat Turkille, Kreikan mielestä taas Kreikalle. Kyse on kahdesta muutaman hehtaarin asumattomasta kalliosta.

– Jos Turkki yrittää saada haltuunsa niin sanottuja harmaita alueita Egeanmerellä, he aloittavat asumattomista luodoista, Thanos Veremis sanoo.

Harmaalla vyöhykkeellä Turkki tarkoittaa useita sen rannikon lähellä olevia pienempiä saaria, joiden kohtalo jäi sen mielestä ratkaisematta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Myös oppositiopoliitikot Turkissa ovat puhuneet Kreikan "miehittämistä" saarista. Kreikan mielestä epäselvyyksiä ei ole.

Turkilla ja Kreikalla eri tulkinta ilmatilasta

Turkilla ja Kreikalla on lukuisia erimielisyyksiä, joita voi tarvittaessa aktivioida osaksi kriisiä. Esimerkiksi monien ilmatilaloukkausten taustalla on se, että turkkilais- ja kreikkalaislentäjillä on eri kartat, joissa ilmatilan rajat kulkevat eri paikoissa.

Kreikkalaisia joukkoja harjoituksia.
Kreikkalainen sotaharjoitus Egeanmerellä vuonna 2014.Simela Pantzarzi/EPA

Kreikan mukaan sen ilmatila alkaa kymmenen meripeninkulmaa eli runsaat 18 kilometriä rannikolta ja saarilta. Turkin ja sen lentäjien mukaan Kreikan ilmatila seuraa aluevesirajaa eli se ulottuu vain noin 11 kilometriä Kreikan rannikolta.

Kahden rajan väliin jää seitsemän kilometriä, jossa turkkilaiset sanovat lentävänsä kansainvälisessä ilmatilassa, kun kreikkalaiset lentäjät jo nousevat hävittäjiinsä torjumaan ilmatilaluokkauksia. Kreikan tulkinta ilmatilastaan on harvinainen ja Thanos Veremisin mukaan vaikea puolustaa.

Turkki ja Kreikka ovat erimielisiä useista rajanvedoista Egeanmerellä.

Turkki ilmoitti jo vuosia sitten, että se on valmis sotaan, jos Kreikka laajentaa aluevesiään 12 meripeninkulmaan. Lopputuloksena olisi, että Egeanmerestä tulisi lähestulkoon kreikkalainen sisämeri, eikä se sovi Turkille. Kreikka on luopunut aikeistaan toistaiseksi.

"Ratkaisevaa mitä tapahtuu vaalien jälkeen"

Kreikan Eurooppa- ja ulkopolitiikan säätiön Thanos Veremisin mielestä ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu Turkin vaalien jälkeen.

– Jos jännitteet jatkuvat vaalien jälkeen, silloin olemme pahassa liemessä. Monet Kreikassa ajattelevat, että Erdoğan on kovana nyt, mutta vaalien jälkeen kaikki palaa normaaliksi, Thanos Veremis sanoo Ateenasta.

Lähikuukausina edessä voi kuitenkin olla jonkinlainen kriisi, jolla Turkissa yritetään kerätä kansallismielisiä äänestäjiä presidentti Erdoğanin taakse.