Saimaalta satelee iloisia perheuutisia – Pesäkuolleita nolla: ”Äärimmäisen harvinaista”

Norpan pesälaskennoissa on löytynyt ennätysmäisen vähän kuolleita kuutteja. Eloonjäävien määrä on nousemassa suurimmaksi miesmuistiin.

saimaannorppa
Jouni jaKoskela ja Tiina Leinonen löysivät kuutin karvoja Luonterilta torstaina.
Jouni jaKoskela ja Tiina Leinonen löysivät kuutin karvoja Luonterilta torstaina.Yle

Metsähallituksen työntekijät ja joukko vapaaehtoisia on kiertänyt Saimaata viime päivinä ahkerasti. Perjantaina reilut kolme neljäsosaa norpan pesäpaikoista on käyty läpi.

– Pesään kuolleita kuutteja ei ole tullut vastaan. Vielä viime vuonna niitä oli 14, pesälaskennoista ja kanta-arvioista vastaava Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela iloitsee.

Metsähallituksen tietoon on tullut vain yksi varma kuuttikuolema. Pihlajavedelta löytyi maaliskuun alussa yksi ketun tappama kuutti. Toinen tapaus oli samantyyppinen, mutta taistelujäljistä huolimatta ruhoa ei löytynyt.

– On äärimmäisen harvinaista, ettei pesäkuolleita ole lainkaan. Pieni varauma pitää tietysti jättää, sillä jäiden sulamisen jälkeen tehdään vielä sukelluksia niille pesille, mihin ei ole päästy.

Lumi satoi norpan laariin

Kevättalvi on ollut saimaannorpan kannalta lähestulkooon ihanteellinen. Vielä tammikuun alkupäivinä olosuhteet näyttivät uhkaavilta, sillä Saimaa lainehti vapaana ja norpan lisääntymisolosuhteet surkeilta. Lopulta pakkaset vetivät järven jäähän. Talkoolaiset kolasivat vähästä lumesta norpille 200 apukinosta.

Lumisateiden ja yöpakkasten jatkuminen turvasivat lopulta sen, että kuutit saivat varttua ensimmäiset elinviikkonsa pesän suojassa. Aurinko sulatti pesien katot vasta siinä vaihessa, kun kuutti kykeni jo liikuskelemaan ilman jatkuvaa emon vahtivaa silmää.

– Ei talvi voisi juurikaan tämän parempi olla. Ehkä jäätyminen ja lumentulo olisi voinut tapahtua hieman aiemmin, jos aivan ihanteellisia olosuhteita ajattelee, Jouni Koskelaa tuumii.

On äärimmäisen harvinaista, ettei pesäkuolleita ole lainkaan

suojelubiologi Jouni Koskela

Pesälaskennan tulokset valmistuvat huhtikuun lopulta, mutta Saimaan eri selkävesiltä kiirivät tiedot vahvistavat tutkijoiden aiempaa arviota jopa 90 kuutin syntymästä.

– Ei vielä arvioida lopputulosta, kun urheilutermeillä peli on vielä kesken, mutta hyvältä näyttää, Koskela sanoo.

Metsähallituksen viime kevään perusteella tekemä kanta-arvio päätyi 380 yksilön talvikantaan. Tämä kevään jälkeen kanta on ilman yllätyksiä nousemassa yli 400 yksilön.

Kevään suurimpia uutisia on ollut kuutin syntyminen Puruvedellä. Savonlinnan kuuluisalla muikkuvedellä oli vielä ennen sotavuosia 50 norpan kanta.

Puruveden kuuttiuutinen kantautui Koskelalle torstaina Luonterille, jossa syntyi ensimmäinen eloon jäänyt kuutti pitkän tauon jälkeen keväällä 2014.

– Nyt tänne on syntynyt kolme kuuttia vuodessa ja kanta on kasvanut. Toivottavasti sama ilmiö toistuu Puruvedellä.

Norppakanta on vahvistunut 40 vuodessa ja tuolloin asetettu 400 yksilön tavoite on täyttymässä. Yli puolet norpista asustelee Savonlinnan Haukivedellä ja alapuolisella Saimaalla. Viime vuosina kanta on levinnyt hitaasti, mutta tasaisesti kohti Joensuuta ja Lappeenrantaa.

– Tulevaisuudessa norppia sopisi erityisesti Pyhäselälle kohti Joensuuta, Koskela arvioi.

Norpan pesälaskentoja on tehty tänä vuonna haastavissa olosuhteissa. Laskijoita ja kalustoa on uponnut jäihin, mutta vakavilta vahingoilta on vältytty. Pesälaskennat halutaan tehdä mahdollisimman tarkasti.

– Tieto norpan elinalueista on tärkeä, sillä se vaikuttaa esimerkiksi kaavoitukseen, Koskela muistuttaa.