Suomen Kansallismuseo laajenee vihdoin – uudisrakennuksen lisäksi pihapiiriin tulee ravintola ja tilaa tapahtumille

Kansallismuseo on käynnistänyt satavuotisen historiansa suurimman uudistushankkeen, jolla se aikoo päivittyä nykyaikaan.

museot
Havainnekuva Kansallismuseon uudisrakennuksen paikasta.
Havainnekuvassa Kansallismuseon vasemmalle puolelle on merkitty alue, jolle voi suunnitella uudisrakennuksen ja uutta toimintaa.Museovirasto

Suomen Kansallismuseo aikoo rakennuttaa muuriensa ympäröimälle laajalle sisäpihalle noin 3000 neliömetrin uudisrakennuksen. Se tulee vanhan, kansallisromanttisen päärakennuksen viereen ja sen yhteyteen – tosin suurimmaksi osaksi maan alle.

Uudisrakennuksen maanpäällisestä osasta kaavaillaan modernia, mutta ei liian huomiota herättävää. Samalla museon pihapiiri avataan yleisölle. Sinne tulee muun muassa ravintolapalveluita.

Kansallismuseo toivoo voivansa käynnistää arkkitehdeille suunnatun kutsukilpailun uudisrakennuksesta vielä tänä vuonna. Se riippuu siitä, myönnetäänkö hankkeelle rahaa ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä. Asia ratkennee juhannusta edeltävällä viikolla.

Jos kaikki sujuu kommelluksitta, Kansallismuseon uudisrakennus on pystyssä vuonna 2024 tai 2025.

Uudisrakennussuunnitelma on nimeltään Uusi Kansallinen

Kansallismuseo koettiin liian pieneksi jo ennen kuin sitä oli alettu edes rakentaa. Ensimmäinen laajentamissuunnitelma tehtiin vuonna 1904. Museota rakennettiin vuodet 1905–1910. Se avattiin yleisölle vuonna 1916.

Sittemmin laajentamissuunnitelmia on tehty säännöllisin väliajoin.

Helsinki, Suomen kansallismuseo. Museorakennukset. Museot. Museo. Suomen valtakunnallinen kulttuurihistorian päämuseo. Rakennus edustaa kansallisromantiikkaa. Rakennettu vuosina 1905-1910. Arkkitehteina toimivat Herman Geselius, Armas Lindgren ja kansallisarkkitehti Eliel Saarinen. Kansallismuseon torni. Graniittijulkisivu.
Suomen Kansallismuseon graniittijulkisivu ja torni.Tuula Nyberg / Yle

Vihdoin mahdollisesti toteutettavan lisärakennuksen myötä Kansallismuseon näyttelytarjonta laajenee ja monipuolistuu.

Uusi Kansallinen – jonka muodostavat ikoninen museopäärakennus, uudisrakennus ja niitä ympäröivä pihapiiri – haluaa tulla lähemmäs kansalaisia. Se tarjoaa moneen muuntautuvia tilojaan erilaisille yleisöille ja kansalaistapahtumille, kuten konferensseille, konserteille, messuille ja erilaisille esityksille ja tapahtumille.

Kansallismuseolla puoli miljoonaa esinettä kokoelmissaan

Suomen Kansallismuseo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Finlandia-taloa vastapäätä.

Ulkoa kansallisromanttisen ja sisältä pääosin jugendia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen.

Rakennuksen ulkoasu jäljittelee vapaasti muun muassa suomalaisia keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917.

Valtakunnallisena kulttuurihistorian museona toimiva Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Sillä on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat.

Kansallismuseo pitää uudisrakennussuunnitelmastaan julkistamistilaisuuden 2. toukokuuta.

Kansallismuseo
Suomen Kansallismuseo yövalaistuksessa.Ismo Pekkarinen / AOP