Oikeusoppineet: Vanhusten lisääntynyt kotihoito on johtanut heitteillejättöihin

Kaikkein suurimmassa hädässä ovat kotonaan yksin asuvat muistisairaat.

vanhusten asuminen kotona
Kuvakollaasissa Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivan Hyvinvointioikeuden instituutin johtaja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.
Kuvakollaasissa Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivan Hyvinvointioikeuden instituutin johtaja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.Janne Lindroos / Yle

Vanhusten kotihoito on Suomessa paikka paikoin pahasti retuperällä.

Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas antaa suoraan kysymykseen suoran vastauksen.

Jääkö Suomessa ikäihmisiä heitteille?

– Valitettavasti jää. Kotihoitojärjestelmä on liian kevyesti resursoitu. Se ei ole pysynyt hoivalaitosten purkamisen tahdissa.

Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivan Hyvinvointioikeuden instituutin johtaja, oikeustieteen tohtori Anna Mäki-Petäjä-Leinonen on Suomen nykyjamasta Kankaan kanssa samaa mieltä.

– Vanhusten kotikuolemat ovat selkeitä merkkejä siitä, että ajoittain meillä ikäihmiset ovat heitteillä omassa kodissaan.

Shokeeraavat kotikuolemauutiset pian arkea?

Vanhuspalvelulakia kiristettiin viimeksi kolme vuotta sitten, vuonna 2015. Hoivalaitokseen pääsy on nyt entistäkin vaikeampaa.

Urpo Kangas arvelee, että yksinäisiä vanhuksia koskevat shokeeraavat kuolinuutiset yleistyvät.

– Jos ja kun laitoshoivapaikkoja vähennetään rajusti eikä kotihoito pysy muutoksen perässä, epäinhimilliset yksinäisten ihmisten kotikuolemat muuttuvat arjeksi. Kohta niistä ei edes uutisoida.

– Äskettäin lehdistö kertoi tapauksesta, jossa ihminen kotiutettiin laitoksesta. Sanotaan, että tapahtui tietokatkos ja siksi kotihoitajat eivät käyneet vanhuksen luona. Vanhus löydettiin kotoaan kuolleena vasta useiden viikkojen jälkeen. Kamala kohtalo ihmiselle.

Omaiset uupuvat oikeustaisteluissa

Anna Mäki-Petäjä-Leinonen sanoo, että suuri joukko omaisia taistelee parasta aikaakin ympäri Suomea sairaan vanhuksensa puolesta.

– Laillisuusvalvojilla on jatkuvasti pöydällään omaisten tekemiä kanteluita siitä, että heikkovoimainen vanhus ehdottomasti tarvitsisi pitkäaikaista hoitoa mutta ei saa sitä. Joskus taas kotikäyntejä on ollut niin vähän, että vanhuksen elämä kotona on mennyt täysin ranttaliksi.

– Erityiseen riskiryhmään kuuluvat yksin asuvat muistisairaat ihmiset. Jos henkilö ei enää kykene tai ei muista esimerkiksi syödä tai ottaa lääkkeitään, niin kyllä hän tällöin ihan selkeästi on ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeessa.

Kangas: Sote vain pahentaa tilannetta

Emeritusprofessori Kangas pitää selvänä, että parasta aikaa työn alla oleva sote-uudistus vain pahentaa yksin asuvien ja sairaiden vanhusten tilannetta.

– Kun jo nyt paikallinen kuntatason sote jättää vanhuksia heitteille, kuka uskoo maakuntatason soten lempeyteen? Edessä on pelottava skenaario.

– Kuinka mahtaa toimia maakuntatason etsivä sosiaalityö? Kuinka maakuntabyrokratia poimii sen yksinäisen ihmisen Tikkurilan alakujan takasivukujan päästä hoivaansa?

Lue lisää samasta aihepiiristä:

Alkaako iäkäs läheisesi höperehtiä – mitä tehtävissä? (21.4.)

“Ei minua uskottu, kun sanoin, ettei äiti pärjää enää kotona” – Tutkija: Vanhusten omaan tahtoon vedotaan Suomessa irvokkaalla tavalla