Tehdasturma vaati yli 1000 henkeä viisi vuotta sitten – "Kalliskaan vaate ei ole tae hyvistä työoloista"

Tehdaskiinteistön romahdus Bangladeshissa vuonna 2013 käänsi maailman katseet vaateteollisuuden kehnoihin työoloihin. Työoloissa on tapahtunut kehitystä viidessä vuodessa, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja.

tekstiili- ja vaatetusteollisuus
Bangladeshissa sortuneen tekstiilitehtaan rauniot.
Bangladeshissa sattunut teollisuuskiinteistön romahdus vuonna 2013 toi vaatealan ettiset ongelmat maailmanlaajuisesti keskusteluun. Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans kertoi Ylen aamu-tv:ssä, mitä viidessä vuodessa on saatu aikaan.

Vaateteollisuudessa on tehty parannuksia työoloihin sen jälkeen, kun Bangladeshissa tapahtui maan historian pahin teollisuusonnettomuus. Vuonna 2013 sattuneessa Rana Plazan onnettomuudessa kuoli yli 1 100 ihmistä ja yli 2 500 loukkaantui, kun vaatetehdasrakennus romahti.

Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans iloitsee siitä, että onnettomuuden jälkeen vaateteollisuudessa on menty oikeaan suuntaan, vaikka puutteitakin on edelleen.

– Bangladeshin vaatetyöntekijöiden kannalta tärkein kehitys on tapahtunut tehdasturvallisuudessa. Rana Plazan jälkeen sovittiin tällaisesta Bangladesh Accord -sopimuksesta, johon liittyi yli 200 yritystä. Sopimus on siinä mielessä ainutlaatuinen, että yritykset sitoutuvat juridisesti siihen, että työoloja tarkastetaan yhdessä tehtaiden kanssa, sanoo Staffans Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Romahtaneen vaatetehtaan raunioita raivataan.
Romahtaneen vaatetehtaan raunioita raivattiin Dhakassa 11. toukokuuta.Abir Abdullah / EPA

Rana Plazan onnettomuudesta tulee tiistaina kuluneeksi viisi vuotta. Onnettomuuden jälkeen pelkästään Bangladeshissa on tarkistettu 2000 tehdasta. Staffanssin mukaan tarkastuksissa on löydetty yli 100 000 puutetta, joihin on tehty korjaustoimenpiteitä.

Sopimuksen jatko auki

Staffanssia kuitenkin huolettaa se, että Bangladesh Accord -sopimuskausi on umpeutumassa.

– Sopimukseen halutaan jatkoa ja toivottavasti mahdollisimman moni yritys sitoutuu jatkokauteen. Suomesta ainoastaan Stockmann ja Reima ovat tällä hetkellä siinä mukana.

Vieraana toiminnanjohtaja Lotta Staffans Eettisen kaupan puolesta ry:stä.
Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans.Yle

Staffans haluaisi, että vaateteollisuuden työolojen parantamiseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen puututtaisiin myös lainsäädännön keinoin. Nykyisin yrityksillä ei ole velvollisuutta kertoa kuluttajalle vaatteiden alkuperästä.

– Tällä hetkellä se perustuu vapaaehtoisuuteen. Kuluttajapaineen takia on jo saatu liikehdintää aikaan. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla kuluttajan harteilla, että mikä tuote olisi se eettisin, vaan sen pitäisi olla kaikkien yritysten velvollisuus minimoida näitä riskejä.

Kallis vaate ei ole tae hyvistä työoloista

Kuluttajan kannalta hankalaa on se, että vaateen valmistusmaan perusteella on vaikeaa tietää, onko vaate valmistettu asiallisissa oloissa.

– Tuotantoa voi tehdä eettisesti ihan missä vaan. Se on enemmänkin kiinni siitä, miten yritykset ja tehtaat sopivat asioista ja valvovat niitä. ”Made in” -lappu ei kerro kauheasti työoloista.

Staffansin mukaan viisi euroa maksavasta t-paidasta tuskin jää suurta summaa ompelijan käteen.

– Mutta toisaalta, ei voi olla varma myöskään siitä, että se kalliimpi vaate tulee kovin kummoisista työoloista.

Staffans kannustaa ostoksilla olevia kuluttajia punnitsemaan uuden vaatteen tarpeellisuutta.

– Ihan ensinäkin voi miettiä, että tarvitseeko sen uuden tuotteen. Suomessa ostetaan yhä enemmän vaatteita joka vuosi. Tekstiilijätettä syntyy 70 miljoonaa kiloa vuodessa. Jotain tässä kulttuurissa pitää muuttua, ettei vaatteita ostettaisi niin kovaa tahtia.