Turvallisuusasiantuntija vainoamisesta: Pelon vammauttavaa voimaa ei ymmärretä – Valtava määrä tapauksia ei tule poliisin tietoon

Totti Karpela sanoo Ylen aamu-tv:ssä, että jopa naapurikiistat etenevät toisinaan vainoamisen tasolle.

vainoaminen
Uhkien torjuminen ja analysointi
Uhkien torjuminen ja analysointi

Poliisin tietoon tuli viime vuonna 800 vainoamistapausta Suomessa. Lukua pidetään lähinnä jäävuoren huippuna.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleen turvallisuusasiantuntija Totti Karpelan mukaan luku kuulostaa ikävältä. Hän sanoo, että EU:n arvion mukaan poliisin tietoon tulee 4-7 prosenttia rikoksista. Hän uskoo, että samainen luku pitää paikkaansa myös vainoamistapauksissa Suomessa.

– Varsinkin henkilöön kohdistuva vainoaminen on hyvin intiimi ja vaikea tilanne monelle uhrille. 4-7 prosenttia pitää tässäkin paikkaansa. Meillä on valtava määrä sellaista toimintaa, joka ei tule poliisin tietoon, Karpela sanoo. Hän on Euroopan uhka-analyytikkoyhdistyksen puheenjohtaja.

Hänen mukaansa vainoamisen uhri on Suomessa tyypillisesti parisuhteen väkivaltaisen jälkipyykin toinen osapuoli. Myös yrittäjiin, toimittajiin ja näyttelijöihin kohdistuu Suomessa vainoamista.

– Naapurikiistat etenevät joitakin kertoja vainoamisen tasolle, sanoo Karpela aamu-tv:n haastattelussa.

Lakiin tehty parannuksia

Karpelan mukaan Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty kaksi merkittävää lainsäädännöllistä muutosta vainoamisen kitkemiseksi. Toinen niistä on lähestymiskieltoa koskeva laki, joka tuli voimaan 1990-luvun lopulla ja toinen on vuonna 2014 voimaan tullut laki, jonka mukaan vainoaminen on rikos.

Hän toivoo, että lakia muutettaisiin tulevaisuudessa niin, että yritykset ja yhdistykset voisivat tulevaisuudessa hakea lähestysmiskieltoa. Nyt niin voi tehdä vain yksittäinen ihminen.

– Meillä pörssiyhtiöt tai mediatalot hyötyisivät tästä, hän sanoo.

Suurin uhka se, joka ei kerro etukäteen aikeistaan

Karpelan mukaan tutkimustieto ja sen laatu vainoajista ja heidän toiminnastaan on parantunut merkittävästi viime vuosina. Myös sosiaalinen media on muokannut huomattavasti tilannetta. Vainottavasta löytää sitä kautta esimerkiksi tietoa.

Kuka sitten lopulta toteuttaa uhkauksensa? Tutkimustiedon perusteella vallankäyttäjiin kohdistuvissa uhkauksissa niistä etukäteen huutelija ei yleensä toteuta uhkaustaan, sanoo Karpela.

– Todellinen uhka tulee niiltä, jotka eivät suoranaisesti uhkaile tätä kohdetta.

Hän sanoo, että parisuhdeväkivallan osalta entinen kumppani on merkittävin huoli.

"Ei ymmärretä kuinka vammauttavaa pelko on"

Karpelan mukaan vainoamistapauksissa unohdetaan monesti se, että uhrilla ei välttämättä ole fyysisiä vammoja, mutta pelkoa kylläkin.

– Työkaverit ja läheiset eivät ymmärrä sitä pelon määrää ja kuinka vammauttavaa pelko on.

Työpaikalla voi myös tehdä järjestelyjä vainotun tilanteen helpottamiseksi. Näitä ovat hänen mukaansa esimerkiksi työaikojen muuttaminen tai väliaikainen siirto toiseen yksikköön. Eli tavoitettavuus katoaa, Karpela neuvoo.

– Puhelinnumeron vaihtaminen, mutta sillä tavalla, että vanhaa ei kannata sulkea. Kun vainoaja luulee, että puhelinnumero on aktiivinen niin hän jatkaa siihen numeroon lähettämistä. Tukihenkilö voisi lukea ne, Karpela sanoo.

Hän antaa neuvoja myös tilanteeseen, jossa uhri joutuu vainoajansa kanssa kasvotusten ja puhelimitse keskustelemaan.

– Äärimmäinen pelko tai vihareaktio ei useimmiten auta tilanteen hallintaa vaan palkitsee vainoajaa.

Lue myös:

Selvitimme, millaista vainoaminen Suomessa on: roskien penkomista ja eroottisten vaatteiden tilaamista uhrin nimissä – "Vain mielikuvitus on rajana"

Kahden lapsen äiti on paennut ja pelännyt ex-miestään kuusi vuotta: "Vainoa ei vieläkään tunnisteta"