Peippoja pesii Suomessa miljoonia, kiljuhanhi kokee jopa yksinäisyyttä – katso Suomen yleisimmät ja harvinaisimmat lintulajit

Liki 40 prosenttia maailman lintulajeista on vähenemässä. Suomessa joidenkin lintujen kannat ovat romahtaneet jopa puoleen.

linnut
Mököttävä peippo
Peippo on noussut ykköseksi Suomen yleisimpänä lintuna.Juri Kuisma

BirdLifen tuore raportti State of the World's Birds (siirryt toiseen palveluun) korostaa monien aikaisemmin runsaiden lajien taantumista. Euroopassa esimerkiksi turturikyyhky ja lunni ovat vähentyneet huolestuttavasti..

BirdLifen raportissa katsastetaan maailman noin 11 000 lintulajin tilanne. Suomesta kultasirkku (siirryt toiseen palveluun) on kadonnut kokonaan. Se kärsii muuttoaikaan massiivisesta elintarvikepyynnistä Kiinassa. Vielä 1980-luvulla kultasirkku oli maailmalla erittäin runsas lintulaji. Sen jälkeen kanta on kuihtunut jopa 90 prosenttia. Suomessa pesi vielä 1990-luvun puolivälissä noin sata kultasirkkuparia. Viimeksi kultasirkku on havaittu Suomessa yli kymmenen vuotta sitten.

Lintukato heijastuu myös Suomen yleisimpien lajien listalle. Ylivoimaisena ykkösenä listalla pitkään komeillut pajulintu on pudonnut kakkoseksi, kun kärkeen on kiilannut peippo.

Keltasirkku on viimeisin Suomesta hävinnyt lintulaji. Se kärsi muuttoaikaan massiivisesta pyynnistä Kiinassa.
Kultasirkku on kadonnut Suomesta kokonaan.Hiyashi-Haka

Pääsy Suomen yleisimpien lintujen listalle edellyttää, että laji esiintyy lähes koko maassa ja monenlaisissa metsäympäristöissä. Tällaisia lajeja ovat peipot, pajulinnut ja punarinnat, joita pesii Suomessa miljoonia pareja.

– Yleisimpien lintujen listalle ei pääse mikään kaupunkilintu tai vanhan metsän erikoislintu. Harvinaisimpien listan kärkeen taas pääsee, kun laji ei välttämättä edes joka vuosi pesi Suomessa, kertoo Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Helle.

Tuorein tieto Suomessa pesivien lintujen määristä löytyy uhanalaistarkastelusta (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2015. Suomen yleisin lintu peippo (siirryt toiseen palveluun) on terhakka, toisin kuin kakkoseksi tipahtanut pajulintu. Peippo viihtyy eteläisessä Suomessa etenkin lehtevämmissä metsissä. Pohjoisimmasta osasta maata sitä ei löydy. Peippoja pesii Suomessa 7,5 miljoonaa paria.

– Peipon terhakka laulu soi pikemminkin duurissa. Lintu voi pesiä hyvinkin tiheässä ja reviiritietoisena se ottaa aika paljon yhteen naapureiden kanssa, Helle kuvailee.

Pajulintu laulaa ujosti mollisävelmiä

TOP5-lista on 2010-luvulla muuttunut, koska pajulintukanta on vähentynyt voimakkaasti ja esimerkiksi talitiaisten ja punarintojen määrä on kasvanut.

Pajulintu (siirryt toiseen palveluun) on kymmenen grammaisena Suomen pienimpiä lintuja, joka ei koreile ulkonäöllään. Niitä pesii Suomessa seitsemän miljoonaa paria. Pajulintu on hyvin vaatimaton ja syrjään vetäytyvä peruslintu, joka laulaa ujosti ja mollivoittoisesti - vähän kuin peruslaulaja suomalaisessa karaokebaarissa.

– Mutta näilläkin ominaisuuksilla pääsee kärkisijoille listalla. Pajulintu ei tee numeroa itsestään. Onko tämä avain siihen, että se ei ärsytä ketään ja pääsee kärkitilalle, Helle pohtii.

Pajulinnun tyypillisimmät elinympäristöt ovat erilaiset pajukot, nuori metsä tai taimikot.

Pajulintu oli pitkään yleisin lintu Suomessa, mutta nyt peippo kiilasi kärkeen.
Leena Aijasaho

Ujon oloinen punarinta hyppii vilkkaasti

Punarintakanta (siirryt toiseen palveluun) on lisääntynyt viime aikoina ja laji on kivunnut yleisyyslistalla peräti kolmanneksi. Punarinnalla on laaja oranssipunainen rinnan seutu ja se viihtyy eteläisen Suomen lehtimetsissä.

– Se on sympaattinen pikkulintu, jonka ilmekin on lempeä. Vaikka onkin ujon oloinen, se on silti tosi vilkas hyppiessään ja vipeltäessään menemään eikä pysy montaa sekuntia paikallaan, Helle kuvailee.

Helteen mukaan punarinta on siitä hauska, että se laulaa eniten iltäyöstä, kun valtaosa linnuista laulaa aamulla auringon nousun jälkeen.

– Punarinnan helskyttelevä lurittelu kuusenlatvuksesta erottuu joukosta, kun illalla on vähemmän kilpailevia laulajia, Helle kertoo.

Punarinta.
Punarinta on sympaattinen ja ujon oloinen pikkulintu.Juha Laaksonen / Yle

Talitiainen löytyy joka pihalta

Talitiaista (siirryt toiseen palveluun) voidaan kutsua peruslintujen peruslinnuksi. Se löytyy käytännössä jokaisesta suomalaisesta pihasta ja on tavallisimpia pihapönttöjen asukkeja. Pihojen lisäksi talitiaista löytyy myös kaikista mahdollisista metsistä koko maasta.

Viime vuosikymmeninä talitiainen on runsastunut ja listan kärkisijoille se on noussut 2010-luvulle.

– Talitiainen osaa tehokkaasti hyödyntää lintulautojen antimia talvella, mutta on myös hyvin ennakkoluuloton tutkailija. Varsinkin syksyllä se tutkii kaikki mahdolliset paikat, mistä voisi löytää talvemmalla syötävää, Heikki Helle kuvailee.

Talitiainen
Talitiainen löytyy niin pihoilta kuin metsistäkin.Jouko Tykkyläinen

Metsäkirvinen laulaa yhden puun metsässäkin

Metsäkirvinen (siirryt toiseen palveluun) on peipon kokoluokkaa, pari-kolme kertaa pajulintua isompi ja hieman talitiaistakin kookkaampi. Se viihtyy metsissä ja hakkuuaukiollla. Metsäkirviselle riittää metsässä yksi hyvä puu, josta se voi lennähtää laululennolle.

–Koiraslintu istuu puunlatvassa, aloittaa laulun ja lähtee laulun aikana lentämään. Laulu jatkuu lakikorkeudelle saakka, säe etenee ja lintu lähtee liukumaan alaspäin, Helle kertoo.

Metsäkirvinen on viidenneksi yleisin lintulaji Suomessa.
Metsäkirvinen on viidenneksi yleisin lintulaji Suomessa.Juha Laaksonen / Yle

Harvinaisimpia lintuja ei joka vuosi nähdä Suomessa

Suomen lintuharrastajien seurannassa varsinkin hyönteisiä syövien räystäs- ja haarapääskyjen kannat ovat voimakkaassa laskussa. Myös hömötiainen ja töyhtötiainen ovat viime vuosina vähentyneet.

Ympäristöministeriö selvittää säännöllisesti niin kutsutulla punaisella listalla (siirryt toiseen palveluun) Suomen luonnossa esiintyvien lajien uhanalaisuutta. Tuoreimmalla eli 2015 tehdyllä listalla on 110 uhanalaista lintulajia. Äärimmäisen uhanalaisia on 13 lajia ja erittäin uhanalaisia 36. Seuraava lista tehdään vuonna 2019.

Ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta puhuu jopa lintujen joukkokadosta.

– Hömötiaisten ja töyhtötiaisten kannat ovat kymmenessä vuodessa romahtaneet jopa 50 prosenttia. Taantuvia lajeja ovat myös peltosirkku ja punasotka. Syypää katoon on ihminen, joka valtaa koko ajan lisää elintilaa itselleen. Syynä ovat ympäristönmuutokset joko Suomessa, muuttomatkalla tai talvehtimisympäristössä.

Kiljuhanhihavaintoja tänä keväänä Oulun seudulla.
Suomen harvinaisin lintu on kiljuhanhi.Tapio Kostet / WWF Suomi

Suomen harvinaisin lintu kiljuhanhi (siirryt toiseen palveluun) ei joka vuosi edes pesi Suomessa. Ja aina ei löydy pesään pariakaan. Heikki Helteen mukaan hyvänä vuonna kiljuhanhia voi olla maassa muutamia pareja.

Itärajan harvinaisuuksia

Kiljuhanhen kanssa miltei yhtä harvinainen on kiljukotka (siirryt toiseen palveluun). Sitä havaitaan korkeintaan itäisessä Suomessa Venäjän rajaseudulla.

– Aina ei voi tietää, pesivätkö rajalla havaitut yksi tai kaksi paria vuodessa Suomen puolella vai Venäjällä, Heikki Helle kertoo.

Suomen itärajalta löytyy myös harvinainen laji heinäkurppa (siirryt toiseen palveluun). Se on hyvin hiljainen ja vaikeasti havaittava laji maastovärityksensä vuoksi. Niitä löytyy niityiltä ja kosteikosta maksimissaan muutama kymmenen paria vuodessa.

Heinäkurppa muistuttaa taivaanvuohta ja viihtyy rantaniityillä ja kosteikoissa.
Heinäkurppa on ympäröivän luonnon värinen.Juha Laaksonen / Yle

Kolmanneksi harvinaisin pikkusirri (siirryt toiseen palveluun) on tunturiylänköjen laji. Sen tiedetään pesineen muun muassa Inarissa. Pikkusirrin pesimäkanta lienee kuitenkin vain 0–5 paria vuodessa.

Harvinaisimpien lintujen TOP5-listalla jaetulta viidenneltä sijalta löytyvät lampiviklo (siirryt toiseen palveluun) ja keltahemppo (siirryt toiseen palveluun). Lampiviklon jalat ovat keltaiset ja erittäin pitkät, nokka pitkä ja ohut. Lentävästä linnusta huomaa, miten jalat ulottuvat pidemmälle kuin pyrstö. Talvehtimisalueillaan lampiviklot ruokailevat muun muassa riisipelloilla ja altistuvat maataloudessa käytetyille hyönteismyrkyille.

Keltahemppo on Suomessa pääasiassa muuttoaikainen harhailija etenkin keväisin, mutta lajista on myös useita pesimähavaintoja. Suomessa keltohempon reviiriä ovat puistot ja puustoiset asutusalueet.

keltahemppo Rovaniemellä 9.6.2017
Keltahemppo Rovaniemellä kesäkuussa 2017.Mikko Lantto