Ensimmäiset sikakontit lähtivät Kiinaan HKScanilta Forssasta – sorkkineen päivineen

HKScanissa uskotaan, että vienti voi nousta jopa viidennekseen yrityksen kokonaistuotannosta.

lihateollisuus
Trukit lastaavat laatikoita
Konttiin lastattiin yhteensä 25 000 kiloa sianlihaa.Eeva Hannula / Yle

HKScanin pakkaamossa seurattiin maanantaina herkeämättä suuren lihakontin pakkaamista. Konttiin meni pienempiä lihalaatikoita yhteensä 25 000 kiloa. Konttia kuljettava kuorma-auto suuntasi juhlallisuuksien jälkeen kohden Vuosaaren satamassa odottavaa rahtilaivaa. Se puolestaan vie pakastetun suomalaisen sianlihan välipysäkille Keski-Eurooppaan. Siellä forssalaiskontti laivataan uudelleen, määränpäänä Pekingin lähellä sijaitseva Tianjinin satama.

Jo yksi matkaan lähtevä lihakontti sai HKScanin tuotantolaitoksen isännät ylpeiksi. Paikalle oli jopa tilattu lohikäärmeryhmä juhlistamaan tilaisuutta.

Lohikäärmeryhmän esiintyjät HKScanin tehtaalla Forssassa
Eeva Hannula / Yle

Suomessa tuotettiin viime vuonna 181,2 miljoonaa kiloa sianlihaa, mistä vientiin meni reilut 32 miljoonaa kiloa. Sekä sianlihan tuotanto että kulutus vähenivät edellisvuotisesta, vaikka sika on yhä suomalaisten eniten syömää lihaa.

Tänä vuonna Kiinaan toimitetaan Forssasta kolme miljoonaa kiloa sikaa. Tavoitteena on toimittaa vuoteen 2020 mennessä kolminkertainen määrä. HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvanen sanoo, että Kiinan viennin käynnistyminen merkitsee lihatalolle paljon.

– Viennin osuus saattaa nousta jopa lähelle 20:ta prosenttia meidän kokonaistuotannostamme. Kiinan viennin avautuminen merkitsee sitä, että viennistä rakennetaan parhaillaan merkittävää osaa meidän liiketoiminnastamme. Tähän asti se on ollut pientä tekemistä, sanoo Jari Latvanen.

Kiinalaiset käyneet tarkastamassa Forssan laitoksia useita kertoja

Tähän mennessä HKScan on toimittanut sianlihaa noin viiteenkymmeneen maahan, muun muassa EU-maihin, Uuteen Seelantiin ja Japaniin. Kiinan vientiä se on hieronut hyvinkin kymmenen vuotta. Kiinasta on käynyt useisiin otteisiin delegaatioita auditointimatkoilla Forssassa. He ovat tarkastaneet paitsi Forssan tuotantolaitosta, myös esimerkiksi sikatiloja. Kiinalaiset ovat erittäin tarkkoja laadusta, sanoo toimitusjohtaja Jari Latvanen.

– Kiinaan ei mennä noin vaan. Vienti vaatii paljon työtä poliittisella ja viranomaistasolla. Kauppamahdollisuuksia ovat ensin rakentaneet meidän viranomaisemme ja sitten me yhteistyökumppaneidemme kanssa.

– On esimerkiksi erinomaista, että viranomaisten ja Eviran toimesta on järjestetty digitaalinen tietojenvaihto. Näin kaikki Forssassa tehtävät tarkastukset ovat heti nähtävissä Kiinassa, kertoo Jari Latvanen.

Kiinalainen syö myös sisäelimet

Ensimmäinen kontti päätyy Kiinassa suoraan ravintoloihin ja teollisuudelle jatkojalostukseen. Forssassa pakatut kontit sisältävät paloiteltuja sikoja: paitsi lihaa, myös sorkkia, sisäelimiä ja esimerkiksi korvia.

Kiinassa kaikkia ruhonosia pidetään arvossa, ja kaikki osat käytetään. Suomalaiset usein nyrpistelevät sisäelimille eivätkä juuri sorkkia suuhunsa laita.

– Me viemme Kiinaan käytännössä koko eläimen. Jos me myisimme esimerkiksi kinkkua tai ulkofilettä, niin meillä lihatasapaino olisi hyvin nopeasti vinossa. Tärkeätä on, että myymme koko lihaisan sian, mutta myös esimerkiksi sisäelimet, jotka ovat Kiinassa suurta herkkua ja arvossaan, sanoo viennistä vastaava johtaja Jukka Nikkinen.

Jukka Nikkinen
Jukka Nikkisen mukaan sian koko ruho on Kiinassa arvostettua ruokaa.Eeva Hannula / Yle

Sianliharuokien kirjo on Kiinassa valtava. Maassa on monenlaisia erilaisia keittiökulttuureita. Paljon Kiinassa käynyt johtaja Jukka Nikkinen summaa, että juuri proteiini on kiinalaisille tärkeää.

– Jos on juhla-ateria, niin ei ole harvinaista, että pöydässä on kahtakymmentä erilaista ruokaa. Siinäkin sitten on koko eläin hyödynnetty hyvin ja siitä tehdään maukkaita ruokia.

Siinä missä sian sorkka Suomessa päätyy aivan muualle kuin ruokapöytään, on se Kiinassa Jukka Nikkisen mukaan varsin arvostettu. Sorkka keitetään vedessä ja maustetaan ja laitetaan tarjolle kokonaisena tai leikattuna.

Kiinalaiset pitävät siitä, koska siinä on monenlaisia erilaisia rakenteita. Tärkeää heille on sorkan nahka. Kiinalaiset uskovat, että jos ihminen syö laadukasta nahkaa, niin se silittää ryppyjä pois myös omasta ihosta.