Paineet jokien voimapatoja vastaan kovenevat – voimayhtiöitä vaaditaan maksajiksi kun kalaesteitä joudutaan uusimaan EU-pakossa

Ministeriöarvion mukaan voimayhtiöiden on sähkövirran lisäksi huomioitava nykyistä selvemmin arvokkaat kalavirrat.

vaelluskalat
Meritaimen lohiportaassa.
Antti Koskela / Yle

Uudenmaan suurin vesistö, Karjaanjoen vesistö on vähitellen palaamassa luonnonlohen kodiksi.

Uudenmaan suurimmat järvet Lohjanjärvi ja Hiidenvesi laskevat vielä mereen patojen kautta, eikä alajuoksulle näin keväisin palannut merilohi pääse nousemaan ylemmäs kutupaikoille. Syksyllä joen kahdessa alimmassa voimalassa alkaa kuitenkin betonisten kalateiden rakentaminen.

Karjaanjoki on yksi esimerkki muutoksesta, joka on vähitellen tapahtumassa Suomen virtavesissä. Vesivoimalla tuotetaan lähes kaksi kertaa uuden Olkiluodon ydinvoimalan verran sähköä, samalla niiden virkistysarvo on tunnistettu entistä selvemmin.

Karjaanjoella päätökset ja sitä myöten rahoitus tehtiin vielä kunnassa, valtion tuella. Jatkossa kalateiden maksaja voi olla mahdollisesti voimalaluvan omistaja.

Vaelluskalatilanne Itämeren surkein

Vesivoimayhtiöt haraavat vielä muutosta vastaan, mutta päättäjät ovat joutumassa puun ja kuoren väliin vaelluskalojen kulkuesteiden purkamisessa.

Euroopan unioni on jo muistuttanut Suomea, että se ei täytä unionin vesipuitedirektiiviä, jonka tarkoitus on turvata vesistöjen luonnonolosuhteita ja samalla myös vaelluskalojen kotiseutuja.

Meritaimenkannat ovat Itämeren alueella kaikkein huonoimmat Suomessa

Markku Marttinen

Vaelluskalat ovat kuuluneet myös suomalaisiin jokiin ja taimenet jopa pieniin noroihin. Esimerkiksi arvokkaan meritaimenen kantoja on ollut Suomessa yli 60, mutta suurin osa niistä on hävinnyt vesirakentamisen myötä.

– Viime aikoina on nähty myönteistä kehitystä, mutta esimerkiksi meritaimenkannat ovat Itämeren alueella kaikkein huonoimmat Suomessa, taustoittaa toiminnanjohtaja Markku Marttinen Suomen vapaa-ajankalastajista.

EU-virkamiehet Suomen niskassa

Vesivoiman tuotantoa joudutaan nyt miettimään uudestaan. Komissio muistutti Suomea vesivoimaa säätelevän vesilain puutteista muutama vuosi sitten.

Kalastus ja vesivoima-asiat kuuluvat usealle ministeriölle, mutta vesistöjen ympäristön tilasta vastaava ympäristöministeriö on tehnyt arvion vesilaista ja päätynyt siihen, että laki ei vastaa eurooppalaisten virtavesien vaatimuksia.

Laissa pitää ottaa ympäristötavoitteet huomioon

Hannele Pokka

– Olemme arvioineet, että vesilakia pitää muuttaa laajemmin. Laissa pitää ottaa ympäristötavoitteet huomioon, arvioi ympäristöministeriön korkein virkahenkilö, kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Vesilain muuttaminen vaikuttaa ennen pitkää väistämättömältä. Komissio voi jonkun tai omasta aloitteesta pakottaa Suomen muuttamaan lakia oikeudessa. Sitovan Eyj-tuomioistuimen tulkinnan (siirryt toiseen palveluun) mukaan direktiivi velvoittaa säännöllisesti tarkistamaan ja tarvittaessa muuttamaan voimassa olevia vesilupia. Myös ikuisiksi ajateltuja vanhoja lupia, joita löytyy myös Suomesta.

Tai sitten Suomessa tehdään niin kuin Ruotsi on pakon edessä tekemässä aivan viime metreillä ennen vaadetta oikeuteen eli muutetaan vapaaehtoisesti omaa lainsäädäntöä.

Suomi ja Ruotsi samassa veneessä

Suomen ja Ruotsin tilanteet ovat olleet lähellä toisiaan. Voimayhtiöiden vesitalouslupiin on ollut käytännössä mahdoton saada vaatimuksia kalateiden rakentamisesta tai jopa patojen purkamisesta jälkikäteen. Voimassaolevia lupia on pidetty ikuisina, eikä edes niissä luvissa, joissa on kalatievelvoite, kalateitä ole kuin osalla vesilain kirjausten takia.

Näin on myös Karjaanjoella, jossa esimerkiksi yhdessä padoista on ollut jo vuodesta 1929 ehdollinen kalatievelvoite. Nyt rakennettavilla vanhoilla ruukkipadoilla Billnäsissä ja Åminneforsissa on vesiluvassa ollut velvoite kalateistä ainakin vuodesta 2011. Nyt ne tehdään verorahoilla.

Havainnekuva kalaportaista Mustionjoella Billnäsin ruukin kohdalla.
Havainnekuva kalaportaista Karjaanjoella Billnäsin ruukin kohdalla.Jussi Tervaoja / Yle

Useimmiten isojen valjastettujen jokien voimayhtiöille on asetettu istutusvelvoite, joilla vahinkoja luonnonkalakannoille on yritetty korvata. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että istutuskalat eivät elä kovin pitkään.

Tarve on hyvin tiedossa

Vapaa-ajankalastajat, mutta myös luontojärjestöt, kuten WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat ajaneet muutosta tilanteeseen. Myös hallitus on selvittänyt vaelluskalojen keinoja ja tilannetta tutkijoilla (siirryt toiseen palveluun)ja virkatyönä.

Kalateiden rakentamiseen on suunnattu valtion kassasta erityistä rahaa 7 miljoonaa euroa, mutta sitä pidetään laajalti liian pienenä määränä ratkaisemaan tilanne, kun Suomessa on vesivoimaloita yli 200, ja ne tuottavat omistajille arvokasta vesisähköä.

Enää ei tarvitse kiistellä siitä tarvitseeko nousukaloille turvata pääsy kutuvesille

Hannele Pokka

Kun vanha vesilaki edellisen kerran muutettiin ja päivitettiin laajasti vajaa kymmenkunta vuotta sitten, muun muassa kalakysymykset jäivät taka-alalle, kun esillä olivat muun muassa isot Vuotos-kiistat. Kansliapäällikkö Pokka uskoo, että tilanne on nyt paljon yksinkertaisempi.

– Enää ei tarvitse kiistellä siitä tarvitseeko nousukaloille turvata pääsy kutuvesille.

Tarve on kuvattu myös viime hallituksen kalatiestrategiaan ja jokin aika sitten uudistettuun kalatuslakiin, jossa istutusten sijaan korostetaan luonnonkalakantojen elinvoimaisuutta.

Voimayhtiöille selvempi vastuu uhanalaisista kaloista

Kysymys on pitkälti siitä, miten korvataan voimayhtiöiden menetykset. Heille ei saa nykylaissa aiheuttaa kohtuutonta haittaa uusista velvoitteista.

Vapaa-ajankalastajien Marttisen mukaan arvokalojen asema paranee jo merkittävästi sillä, että pieniä alle 5 megawatin voimaloita avataan kalateillä. Liikkeelle voisi lähteä niistä 50 luvasta, joille ei ole asetettu mitään kalatalousvelvoitetta. Muita pieniä voimaloita on sen lisäksi yli 100.

– Aikanaan keskityttiin saamaan isompiin voimaloihin joitakin velvotteita. Näiden voimaloiden energiamerkitys on pieni, mutta niiden vahingot vaelluskaloille ovat mittavat, pitkän uran kalatalousvirkamiehenä tehnyt Marttinen vertaa.

Meritaimen smoltti
Meritaimen poikanen eli smolttiJoacim Näslund

Alle 5 megawatin voimalat tuottavat parhaimmillaan viitisen prosenttia Suomen vesivoimasta eli keskimäärin 150 megawattia vuodessa. Tämä on noin prosentti Suomen huippusähkön tarpeesta.

Tämä on vaikea asia, sillä uudet velvoitteet ovat menneet valtion piikkiin

Markku Marttinen

Tutkimustietoa kalateiden muista kuin luonnontieteellisistä hyödyistä on niukalti. Hallitukselle selvitystä tehneet tutkijat arvioivat, että esimerkiksi isolle voimalajoelle Kymijoelle ja sen alajuoksulle rakennettu kalatie on kannattava investointi.

Markku Marttinen ei ole törmännyt vapaaehtoisuuteen kustannusten jaossa. Vapaa-ajankalastajat ja luontojärjestöt esittävät siksi, että menot kalateistä pitäisi jatkossa selkeästi sälyttää luvan haltijoille.

– Tämä on vaikea asia, sillä uudet velvoitteet ovat menneet valtion piikkiin.

Marttisen mukaan uhanalaisten kalakantojen suojelun kustannuksia pitää entistä enemmän siirtää haitan aiheuttajille eli voimayhtiöille.

Jää nähtäväksi kuinka paljon vaelluskalojen tilanne sitten paranee, kun mahdollisesti jo seuraava hallitus linjaa vesilain muutostarpeen. Vesipuitedirektiivissä on myös poikkeamia vesivoiman käyttöön. Harkintaan voi vaikuttaa myös se, että vesivoiman merkitys korostuu Suomessa talvella, kun sillä voidaan tuottaa sähköä talven kylmimpinä päivinä.

Kalastajia Vanhankaupunginkoskella
Kalastajia VanhankaupunginkoskellaJuha Kivioja / Yle