Ex-kansanedustaja vastaa korruptioväitteisiin: Myöntää lobbauksen, mutta kiistää lahjukset – "Täysin perätön väite"

Talouselämä kertoo Jaakko Laakson rikkoneen Eurooopan neuvoston käyttäytymiskoodia. Laakson mukaan on "kaikkien tiedossa", että hän on toiminut Azerbaidžanin lobbaajana, mutta lahjusten antamisen tai ottamisen hän kiistää.

politiikka
Jaakko Laakso
Jaakko LaaksoKimmo Mäntylä / Lehtikuva

Euroopan neuvoston tutkimusryhmän raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Jaakko Laakso on rikkonut neuvoston eettistä koodia toimimalla palkkaa vastaan Azerbaidžanin lobbarina.

Raportin mukaan Azerbaidžan on pyrkinyt lahjomaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin. Asiasta uutisoi maanantaina Talouselämä (siirryt toiseen palveluun).

Laakso on Euroopan neuvoston entinen jäsen ja nykyinen kunniajäsen, joten hänellä on ollut oikeus seurata neuvoston yleiskokouksia Strasbourgissa.

Laakso myöntää palkallisen lobbaamisen, mutta kiistää lahjukset.

– Kaikki jotka minut tuntevat, tietävät, että olen toiminut aktiivisesti lobbaajana, olen edistänyt muun muassa Suomenkin ja Azerbaidžanin suhteita, Laakso kommentoi.

Lahjusten ottamisen tai antamisen hän kiistää jyrkästi. Talouselämän mukaan Laakson kerrotaan jakaneen kirjekuorissa käteisrahaa neuvoston jäsenille.

– Tämä on täysin perätön väite. Sillä ei ole totuuspohjaa, eikä sitä ole kyetty todentamaan. Kannattaa tutkia raportti, siinä ei puhuta lahjuksista.

Lobbasi 2015 Azerbaidžanin puolesta

Laakso kertoo vierailleensa vuonna 2015 Euroopan neuvostossa lobbaustarkoituksissa. Laakso kertoo tavanneensa tuolloin toimeksiantajiensa puolesta Euroopan neuvoston jäseniä sen johtoa myöten.

– Vuonna 2015 lobbasin. Koska konsulttitoiminnassa on kyse luottamuksesta, en voi kertoa kuka asiakkaani oli, mutta voin sanoa, että toimeksiantoja oli Azerbaidžanista. Tarkoituksena oli parantaa suhteita Azerbaidžanin ja Euroopan neuvoston välillä.

Laakso myöntää, että Azerbaidžanissa ihmisoikeuksien toteutumisessa on ongelmia.

– Kyse on kehittyvästä demokratiasta, jossa sanan- ja lehdistövapauden osalta on tiettyjä ongelmia, mutta on niitä muissakin maissa.

Hän kuitenkin kiistää jyrkästi, että suhteiden parantamisessa olisi kyse yrityksestä saada Euroopan neuvosto painamaan Azerbaidžanin ihmisoikeusrikkomuksia villaisella.

– Tätä en todellakaan allekirjoita. Kyse oli Euroopan neuvoston ja Azerbaidžanin epänormaalien suhteiden normalisoinnista.

Järjestöt: Vakavia ihmisoikeusloukkauksia

Azerbaidžanin presidentiksi vuonna 2003 noussut Ilham Aliyev peri virkansa isältään Heydar Aliyevilta. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan presidentti käyttää nyt valtaa yli lakien, eivätkä tuomioistuimet ole vapaita poliittisesta ohjauksesta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan maassa tuomittiin viime vuonna ainakin 25 toimittajaa, poliitikkoa ja aktivistia pitkiin vankeustuomioihin poliittisesti motivoituneissa oikeudenkäynneissä. Heidän lisäkseen kymmeniä muita kansalaisaktivisteja on pidätetty ja häiritty.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä on pidätetty ilman syytä, ja maassa kidutetaan ja kaltoinkohdellaan epäiltyjä. Epäillyttäviä kuolemia vankeudessa ei tutkita kunnolla, Amnesty International raportoi.

Amnesty International -ihmisoikeusjärjestön tuoreimman raportin mukaan maan viranomaiset ovat viime aikoina tehostaneet etenkin sananvapauden vastaista kampanjaa. Itsenäisten uutismedioiden omistajia on pidätetty sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli tietoja laajasta poliittisesta korruptiosta.