Raju uudistus leipäjonoihin? Köyhät halutaan syömään yhdessä, leipäjonot putsataan pääkaupunkiseudun kaduilta

Leipäjonojen kansasta halutaan nyt aktiivisia osallistujia. Vastikkeellista ruoka-apua on väläytetty suunnitelmissa.

ruoka-apu
kolme miestä ruokapöydässä
Hannu Väkinen osallistui yhteiseen ruokailuun Vantaalla.Pasi Peiponen / Yle

Iso luuta uhkaa pääkaupunkiseudun leipäjonoja.

Leipäjonot halutaan putsata pois katukuvasta. Tilalle tulisivat yhteisöruokailut. Leipäjonojen kansa halutaan syömään yhdessä.

Kestävä kehitys, hävikkiruokaravintolat, sähköiset palvelut, erilaiset verkostot – ajan trendit ovat suunnitelmien ruokalistalla.

Leena Luhtasela
H:gin kaupungin nuorten ja aikuissosiaalityön vs. johtaja Leena Luhtasela.Pasi Peiponen / Yle

Suunnitteilla oleva käytäntö tulisi voimaan vuoden 2019 alusta asteittain.

– Jonotukset halutaan poistaa. Ruoka-apua on silti edelleenkin mahdollista saada, Leena Luhtasela sanoo. Hän toimii Helsingin kaupungin nuorten ja aikuissosiaalityön vs. johtajana.

Missä ruokakassien jonotus pitäisi järjestää?

– Jonkinnäköisissä ja palvelukeskuksissa, asukastiloissa. Seurakunnilla on myös omia ruokaloita.

Mahdollisia yhteisruokapaikkoja on Luhtaselan mukaan vaikka kuinka paljon.

Ruoka-avun kehittämistä Helsingissä ja Espoossa tukee Helsingin diakonissalaitos. Mallina on Vantaan Yhteinen pöytä -malli.

Helsingin ruoka-avun eri järjestäjät puivat leipäjonojen tulevaisuutta Leipäjonoista yhteisöihin -työpajassa.

Miten käy ruokajonojen Helsingissä?

Helsingin kaupungilla on rahahanat muutoksen puolella.

Kaupunki tuki tänä vuonna keskeisiä ruoka-avun jakajia, Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry:tä 100 000 eurolla ja Myllypuron elintarvikeapu ry:tä 180 000 eurolla.

Molemmissa jonotetaan ruokakasseja kadulla ja ulkona.

Järjestöjen avustuspäätökset Helsinki tekee vuodeksi kerrallaan.

– On poliittinen päätös, mihin järjestöapu annetaan. Toivottavasti toimija ei ole pelkästään kaupungin varassa, Luhtasela sanoo.

Nyt neuvotellaan myös hävikkiruokaravintoloiden kanssa. Osasta niistä suunnitellaan maksuttomia.

– He ovat tosi kiinnostuneita uusista toimintatavoista kestävän kehityksen pohjalta, Luhtasela kertoo.

Hurstin valinnan leipäjono Helsingissä.
Pasi Peiponen / Yle

Myllypuron elintarvikejakelu saa rahoituksen ainoastaan kaupungilta.

– Meille tämä on kohtalon kysymys. Ovet saattavat mennä Myllypurossa kiinni, toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoo.

– Ei köyhyys poistu Helsingistä sillä, että jonot saadaan näkymättömäksi, Backman kritisoi suunnitelmia.

Leipäjonojen tunnetuin auttaja ja kasvo Heikki Hursti ei osallistunut Leipäjonoista yhteisöihin -työpajaan Helsingissä.

Hursti on tänään illan A-studiossa keskustelemassa leipäjonojen tulevaisuudesta.

Tuleeko “aktiivimalli” myös leipäjonoihin?

Espoossa nousi esiin ruoka-avun vastikkeellisuus. Asiaa puitiin vastaavassa Leipäjonoista yhteisöihin -työpajassa.

Ruokakassin saisi jatkossa, jos osallistuisi Yhteinen pöytä -ruokailuun, tai esimerkiksi kokki- tai ruoanlaittokurssille.

Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso vahvistaa asian Ylelle.

– Tätä on alustavasti sivuttu, mutta ei linjattu mihinkään suuntaan.

Espoon Hyvä Arki -ruoka-avun toiminnanjohtaja on kauhuissaan.

Hannu Hätönen ja väkeä pihalla
Espoon Hyvä Arki -ruoka-avun toiminnanjohtaja Hannu Hätönen.Pasi Peiponen / Yle

– Suorittaa velvoitteita että saisi sen ruokakassin? Se ei käy.

– Suurin osa meidän asiakkaista jäisi ilman ruokaa. Heillä on nälkä, Hätönen puuskahtaa.

Hätönen on huolissaan yhteisöllisyysbuumin keskellä moniongelmaisista.

– Esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja voi miettiä kolme päivää, jaksaako hän avata ulko-oven, kipittää tänne meille hakemaan ruokakassin ja äkkiä kotiin takaisin.

– Välillä tuntuu, että köyhyysteoreetikot mellastavat. Köyhyys on joku naps ja nips, joka ratkeaisi tuosta vaan, Hätönen manaa.

Pitkän linjan auttaja myöntää olevansa, “jonkin verran vanhoillinen”. Leipäjonot pitäisi Hätösen mielestä säilyttää katukuvassa.

– Ne muistuttavat, että kaikilla ei mene hyvin, Hätönen pamauttaa.

Vantaa uudisti ruoka-avun

Vantaa näyttää suuntaa.

Vantaalla muutamia vuosia kokeiltu Yhteinen pöytä -projekti on Helsingin ja Espoon uudistusten lähtökohta.

Yhteistyössä Vantaalla ovat kaupunki, seurakuntayhtymä ja kouluja. Mukana on myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Mallia on otettu Berliinistä.

porkkanoita laatikoissa ja muita elintarvikkeita
Hävikkiterminaali Vantaan Koivukylässä.Pasi Peiponen / Yle

Vantaan verkostossa on 65 kohdetta, joista hävikkiruoka haetaan tätä varten perustettuun hävikkiterminaaliin, eräänlaiseen keskusvarastoon.

Terminaalista ruoka viedään eteenpäin avun jakajille. Yhteistyökumppaneita on satoja. Mukana on myös isoja toimijoita kuten päivittäistavarakauppoja, tukkuliikkeitä ja elintarviketeollisuutta.

Hanke sai Vuoden keittiöteko -palkinnon vuonna 2017.

Laura Tuomi
Palveluesimies Laura Tuomi, Yhteinen pöytä -hanke.Pasi Peiponen / Yle

– Haluamme luoda pelisääntöjä. Ruoka-avusta halutaan tehdä osallistavaa, sanoo Laura Tuomi.

Tuomi puhkuu intoa.

– Me halutaan luoda tänne työpaikkoja ja rakentaa urapolkuja, siksi tämä on hyvä juttu!

Yhteisen pöydän ruokailuja on Vantaalla tällä hetkellä noin 20.

henkilö kävelykepin kanssa ruokalassa
Yhteinen pöytä -ruokailu Vantaalla.Pasi Peiponen / Yle

Vantaan Hämeenkylän seurakunnassa ruokailijoita on noin 170 kerrallaan. Pappi Matti Hyryn mukaan hanke on tuonut erilaisia ihmisiä samaan pöytään.

– Ruokayhteys on syvintä yhteyttä, jota ihminen voi kokea, Hyry hehkuttaa.

Yhteisessä pöydässä syö elämää nähnyt ja kokenut mies. Mitä hän saa ruokailusta?

– Jumalan sanaa ja yhden ruokailun viikossa uusien ystävien kanssa, Hannu Väkinen sanoo.

Ruokajonossa ei varaa edes lähijunaan

Vantaan Martinlaakso. Parkkipaikalla ostoskeskuksen takapihalla tulee miettineeksi, jakaantuuko leipäjonojen kansa jatkossa kahteen kastiin: aktiiviseen vähemmistöön ja suureen joukkoon passiivisia häviäjiä.

Martinlaakson kyläyhdistys jakaa ruoka-apua vielä taivasalla. Ruoka tulee Vantaan hävikkiterminaalista.

– Meidän 130 ruokakassin saajasta jos saataisiin viisikin syömään yhdessä, se olisi huippua! Eila Nurmi huikkaa ja häärää ympäri parkkipaikkaa. Jono pysyy järjestyksessä.

Eila Nurmi
Martinlaakson kyläyhdistyksen ruoka-avun vetäjä Eila Nurmi.Pasi Peiponen / Yle

Vantaalaiset Veikko Järvinen ja Irma Wellström pakkaavat vedettävät rullakassit täyteen ruokaa.

Lähin Yhteinen pöytä -ruokailu olisi Vantaan Myyrmäessä.

Pariskunta ei lähde yhteiseen pöytään, koska heillä on junalipun hinnalle, reilulle kolmelle eurolle, muutakin käyttöä.

– Meillä ei ole yhtään ruokaa kaapissa. Mieluummin tulee tänne kuin kaupoista ryhtyy varastelemaan, Wellström naurahtaa.

Irma Wellström ja Veikko Järvinen
Vantaan Martinlaaksossa Irma Wellström ja Veikko Järvinen.Pasi Peiponen / Yle

Elämä on pariskunnalla niukkaa.

– Lääkkeitä olen jättänyt pois, kun niihin ei ole varaa, Veikko Järvinen sanoo.

Pariskunta lähtee köntystämään hitaasti junaradan vierttä kotia kohti.

– Terveisiä vaan hallitukselle! Wellström huikkaa.

Lisää leipäjonojen tulevaisuudesta A-studiossa klo 21.00 TV1:llä. Vieraana Heikki Hursti ja Yhteinen pöytä -projektipäällikkö Hanna Kuisma.

9.30. Korjattu: mukana on Kaupan liiton jäseniä, jotka ovat päivittäistavarakauppoja, ei liitto itsessään.

Kommentointi on päättynyt, kiitos keskustelusta!