Mitä kaikkea he minusta jo tietävät? A-teemassa keskusteltiin somen vallasta

Millainen vallankäytön väline sosiaalisesta mediasta on kasvanut? Meistä kerätään tietoja, mutta mihin niitä käytetään? A-teemassa keskusteltiin somen vallasta.

A-teema
A-teema: Somen valta
A-teema: Somen valta

Facebook myytiin meille alun perin ihmisiä yhdistävänä kavereiden keskustelukerhona, mutta siitä tuli myös alusta vihapuheelle, valeuutisille ja vainoamiselle. Sosiaalinen media mahdollistaa ihmisten yksityisten tietojen keräämisen ja niiden luovuttamisen tai myymisen eteenpäin.

Facebookin tietovuotoskandaali on saanut somen käyttäjät ainakin hetkittäin miettimään omaa tietoturvaansa. Ylen taloustutkimukselta tilaaman selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista Facebookin käyttäjistä on huolissaan siitä, että heidän tietojaan voidaan käyttää vahingollisesti. Silti somekanavia käytetään lähes entiseen tapaan.

Toukokuun 25. päivä voimaan astuva Euroopan Unionin tietosuoja-asetus on tuomassa lisää sääntelyä siihen, miten tietojen keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä pitää ihmisille kertoa ja mihin asioihin on kysyttävä lupa. Muuttaako se sosiaalista mediaa?

Miten isot teknologiayhtiöt hyötyvät sosiaalisen median käyttäjien tiedoista? Voidaanko somea suitsia ja millainen on tulevaisuuden some?

Tässä ovat A-teeman kymmenen keskustelijaa:

Pauli Aalto-Setälä, toimitusjohtaja, Professor of Practice

Pauli Aalto-Setälä
Aller Media

Pauli Aalto-Setälä tunnetaan toimittajana ja työskentelystään media-alalla. Tällä hetkellä hän toimii Aller Median toimitusjohtajana ja työelämäprofessorina Turun yliopistossa.

Aalto-Setälä näkee Facebook-kohun käänteentekevänä muutoksena suhtautumisessa sosiaaliseen mediaan. Hän sanoo olevansa varma, että kohu tulee vaikuttamaan.

– Opetan Turun yliopistolla ja siellä nuoret sanovat suoraan, että he jättävät Facebookin. Tulemme vielä näkemään paon pois Facebookista.

Hänen mielestään käsillä on nyt täysin erilainen some, mitä sen piti alun perin olla.

– Tässä on rakennettu helvetinkone poliittiseen vaikuttamiseen.

Samalla hän uskoo, että suuri osa poliitikoista ei edes ymmärrä sosiaalisen median uhkia.

– Heille se on vain helppo ja halpa tapa tehdä vaalimainontaa. Poliitikkojen pitäisi kuitenkin puuttua yhtiöiden eettisyyteen, vaatii Aalto-Setälä.

Pauli Aalto-Setälä peräänkuuluttaa someen lisää sääntelyä, ja on mielissään toukokuussa voimaan astuvasta EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta.

– Jos Suomi on fiksu maa, niin se lätkäisee jo ensimmäiset sakot muutamille toimijoille heti toukokuun aikana.

Christina Forsgård, somevaikuttamisen asiantuntija, Netprofile

Christina Forsgård
Peter Forsgård

Netprofile Finland Oy:n perustaja Christina Forsgård tunnetaan sosiaalisen median aktiivisena hyödyntäjänä, yrityskonsulttina, kouluttajana ja kirjailijana.

Forsgård pitää selvänä, että Facebook on valunut tilanteeseen, jossa se ei ole enää alkuperäisten lupaustensa mukainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmiset antavat ja jakavat itsestään somessa todella paljon tietoa ihan vapaaehtoisesti.

– Ihmisten pitäisi havahtua itse miettimään enemmän, mikä somessa on sallittua ja järkevää, ja mikä ei.

Valeuutisten jakamisessa Forsgård näkee vastuuta myös yhtiöillä.

– Ongelmaksi nousee vaan se, että kuka voi toimia poliisina. Tarvitaan isoja faktantarkistusyhtiöitä, jotka kertovat, että tämä oli faktaa ja tämä valhetta.

Hän kuitenkin painottaa, että “yläkerta” ei voi auttaa ja puuttua kaikkeen.

– Demokratian perustana on se, että vapauden lisäksi siihen kuuluu myös vastuu omista sanomisista ja teoista.

Heikki Heikkilä, mediatutkija, Tampereen yliopisto

Yliopistotutkija Heikki Heikkilä
Jonne Renvall

Heikki Heikkilä tutkii digitaalisen median ja viestinnän muutoksia. Parhaillaan hän selvittää Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa verkkotiedustelun vaikutuksia yksityisyyteen.

Heikkilä jakaa internetin kentän karkeasti avoimeen ja pimeään puoleen.

– Avoin puoli viittaa sisältöihin, joihin käyttäjillä on pääsy omalta tietokoneeltaan tai puhelimeltaan. Pimeä puoli viittaa verkon käyttäjistä kerättävään dataan, jota valtiot, internetin jättiyhtiöt, mediatalot ja mainostajat analysoivat omiin tarkoituksiinsa.

Netin avoimen puolen ongelmia esiintyy Heikkilän mukaan myös verkon ulkopuolella.

– Kaikille avoimessa verkossa on kiusaamista, hyväksikäyttöä ja vihapuhetta. Sosiaalinen media ei niinkään synnytä näitä ongelmia, vaan tekee niitä näkyväksi. Verkon pimeän puolen ongelmista tiedetään huomattavasti vähemmän ja sen sääntelyssä otetaan vasta ensiaskeleita.

Mediatutkija Heikki Heikkilä suhtautuu varovaisesti Cambridge Analytican ja Facebookin ympärille syntyneeseen kohuun.

– Ajatus siitä, että kohdennettu mikrovaikuttaminen saisi ihmiset käyttäytymään halutulla tavalla toistaa 1930-luvulla esitettyjä pelkoja propagandan voimasta ja ihmisten kyvyttömyydestä vastustaa sitä. Vaikuttamisen keinot ovat toki nyt kehittyneempiä kuin ennen, mutta ihmiset eivät ole propagandan kohteina avuttomia.

Elina Hiltunen, futuristi, What’s Next Consulting Oy

Futurologi Elina Hiltunen
YLE Marianne Mattila

Futuristi Elina Hiltusen yritys on erikoistunut ennakointiin, ja hän tarjoaa tulevaisuusluentoja, koulutusta ja tulevaisuuskonsultointia. Hän kertoo muuttaneensa omaa somekäyttäytymistään muutama viikko sitten.

– Deletoin Facebook-tilini ja pyysin kaikki tietoni. Aloitin kuitenkin uuden tilin, koska tarvitsen sitä työssäni. Kaverimäärä uudella tilillä putosi puoleen, minkä koin helpotuksena.

Hän kertoo muuttaneensa myös Twitter-asetuksiaan niin, että se poistaa hänen twiittinsä parin viikon välein, jolloin ne lakkaavat näkymästä.

Elina Hiltunen pitää tekoälyyn, algoritmeihin ja koneoppimiseen liitettyä tiedonkeräystä pelottavana.

– Meistä lähtee koko ajan dataa ja jää digitaalinen jalanjälki, sanoo Hiltunen.

Kerätyn datan avulla voidaan jo ennustaa tulevaisuutta. Hän muistuttaa, että tekoälyllä eli koneoppimisen menetelmillä on voitu ennustaa työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ajankohta lähes 80 prosentin tarkkuudella.

– Kuka käyttää tietojamme, kuka omistaa tiedot ja käyttävätkö esimerkiksi vakuutusyhtiöt tietojamme tulevaisuudessa, Hiltunen kysyy.

Mikko Hyppönen, tutkimusjohtaja, F-secure Oyj

Mikko Hyppönen.
Antti Haanpää / Yle

Mikko Hyppönen on kansainvälisesti tunnettu tietoturva-asiantuntija. Hänestä Facebookin tai Googlen liiketoimintamalli on varsin selkeä.

– Nämä yhtiöt keräävät mahdollisimman paljon tietoa ihmisistä ja pyrkivät loukkaamaan ihmisten yksityisyyttä niin paljon kuin mahdollista. Kunhan ei mennä sen rajan ylitse, että ihmiset suuttuisivat niin pahasti, että he lähtisivät pois näistä palveluista.

Hyppönen uskoo, että teknologiayhtiöiden vallan rajoittaminen on mahdollista, mutta se käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Hän muistuttaa myös Yhdysvaltojen ja Euroopan käytäntöjen eroista.

– Yhdysvalloissa olennaista on nimenomaan reaalimaailman kuluttajatietojen yhdistäminen sosiaalisen median profiiliin. Tämä ongelma on pienempi Suomessa ja Euroopassa. Täällä mennään vielä tiukempaan suuntaan toukokuussa voimaan astuvan EU:n tietosuoja-asetuksen kautta.

Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen harmittelee sitä, millaiseksi verkkomaailma on muuttunut.

– Internetin piti tuoda rauhaa, rakkautta ja demokratiaa maailmaan ja silloin alkuaikoina lähdettiin rakentamaan utopiaa, mutta siitä tulikin hirviö. Oikeastaan nolottaa, kuinka eri näköisen netin jätämme lapsillemme.

Alma Hätönen, radiojuontaja, YleX

Ylex:n juontaja Alma Hätönen
Juuli Aschan / Yle

Alma Hätönen on YleX:llä arkisin kuultavan iltapäiväohjelman toinen juontaja.

Hätönen kertoo olevansa somessa työnsä takia, ja luopuvansa näin tietystä yksityisyyden tasosta. Hän pitää hurjana ajatusta tietojen keräämisestä sosiaalisen median kautta, mutta ei ole huolissaan.

– Minua ei periaatteessa haittaa, että minun tietoni ovat tuolla jossain. Ei minussa ole mitään niin mielenkiintoista, ettei tietoja saisi olla, Hätönen kuittaa tiedonkeruun.

Hän sallii kohdennetun markkinoinnin sosiaalisessa.

– Toki markkinoinnin kannalta olen mielenkiintoinen.

Alma Hätönen kokee, että sosiaalisella medialla on äärettömän positiivisia vaikutuksia esimerkiksi syrjäytymisen.

– Joku kiusattu koululainen voi pikkupaikkakunnalla löytää kavereita somesta.

Saara Jantunen, sotatieteiden tohtori

sotatieteen tohtori Saara Jantunen

Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen työskentelee informaatiosodankäynnin asiantuntijana. Hän on kirjoittanut Infosota-kirjan, jonka aiheena on erityisesti Venäjä.

Informaatiosodankäyntiin perehtynyt Jantunen myöntää, että aluksi puheet trollitehtaista ja trollaamisesta eivät herättäneet.

– Mutta nyt kehitys on ollut valtavan nopeaa ja muutos tapahtunut muutamassa vuodessa.

Some nähtiin mahdollisuutena ja uskottiin sen vahvistavan demokratiaa, eikä ymmärretty miten viestiä voidaan kohdentaa.

– Somella on valtava suorituskyky ja siellä on mahdollisuus toimia todella edullisesti. Se on halpa kanava tavoittaa valtavat massat.

Saara Jantunen olisi valmis maksamaan somesta, jos se olisi turvallinen.

– Ajattele somea, jossa ei olisi vihaa ja muuta törkyä. Kyllä siitä moni voisi maksaa, Jantunen arvelee.

Jarno Limnéll, kyberturvallisuuden professori, Aalto-yliopisto

Jarno Limnéll
Tiina Jutila / Yle

Jarno Limnéll on Suomen johtavia verkkoturvallisuuden asiantuntijoita. Hän toimii kyberturvallisuuden professorina Aalto-yliopistossa ja dosenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Limnéll näkee sosiaalisen median suurimpana uhkana sen, jos ihmiset luottavat liikaa somessa näkemänsä asioiden olevan totta.

– Ihmisiltä puuttuu kriittisyys ja valppaus, ja se vaikuttaa jo vaaleihin ja yhteiskuntasuhteisiin, Limnéll toteaa.

Hän kummastelee sitä, että Suomessa ei ole enempää kiinnitetty huomiota siihen, ketkä kaikki keräävät meistä dataa.

– Sitä tekevät somen lisäksi esimerkiksi isot yritykset, jotka haluavat ymmärtää meidän kulutustottumuksia.

Limnéll uskoo, että syntyy vaihtoehtosome ja kertoo kaipaavansa eurooppalaista versiota. Täysin turvalliseksi mitään somea ei kuitenkaan hänen mukaan voida tehdä.

– Väärinkäyttömenetelmät muuttuvat koko ajan ja dataa on koko ajan enemmän. Joka ikinen hakusana ja hiiren liikahdus, jonka teemme netissä kerätään talteen.

Jukka Lång, asianajaja, Dittmar & Indrenius

Lakimies Jukka Lång
Julius Konttinen

Asianajotoimiston tietosuoja-, markkinointi- ja kuluttajaryhmää johtava Jukka Lång on erikoistunut tietotekniikan ja Internetin käytön oikeudellisiin kysymyksiin.

Jukka Långin mukaan Facebookin uudet asetukset vastaavat toukokuussa voimaan astuvia EU:n tietosuoja-asetuksia. Hän on kuitenkin pannut merkille huolella laaditut perustelut sille, miksi ihmisten olisi hyödyllistä käyttää palveluita ilman rajoituksia.

– Meille on tarjolla hienoja palveluita, koska niiden avulla meihin voidaan kohdistaa markkinointia. Jos tätä muutetaan, niin ryhtyisimmekö maksamaan palvelusta, joita meille tarjotaan nyt ilmaiseksi, Lång kysyy.

Lång uskoo, että EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee olemaan iso murros sosiaalisen median ja verkon kehittymisessä.

– Tällä hetkellä sääntely on monella tapaa vanhanaikaista, koska sitä ei ole osattu suunnitella somen maailmaan. Jatkossa kyse on paljon siitä, miten uusia säädöksiä onnistutaan valvomaan, toteaa Lång.

Suvi Uski, sometohtori

Suvi Uski
Miisa Kaartinen

Suvi Uski on sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi ja yrittäjä. Hän pyrkii tuomaan esiin sosiaalipsykologista näkökulmaa teknologian ja palveluiden kehitykseen. Uski on mukana yrityksessä, joka tarjoaa suomalaisille ilmaista digitaalista lakipalvelua someloukkauksissa.

Uski kokee sosiaalista mediaa tuottavien teknologiayhtiöiden vallan hämmentävänä, koska tällaista valtaa ei hänen mukaansa ole kenelläkään muulla ollut käsissään koko historian aikana. Hän myös vaatii vallan suitsimista, koska se ei tällä hetkellä ole kenenkään käsissä.

– Ihmiset eivät ymmärrä, mitä heistä jo tiedetään. Tavalliset ihmiset eivät myöskään voi omilla valinnoillaan laittaa asiaa kuriin, vaan niiden, joilla on valtaa ja vastuuta, on puututtava tähän ja luotava säännöt.

Maakohtaisia rajoituksia hän ei kannata, vaan rajoittaminen ja suitsiminen on tehtävä EU-tasolla.

– Olemme täysin uuden äärellä ja tämä on yllättänyt meidät kaikki.

Uski ei kuitenkaan näe, että sosiaalisen median ympärillä käytävä keskustelu tai kohu tulisivat muuttamaan tavallisten ihmisten Facebookin tai muun somen käyttöä.

– Ihmiset ajattelevat, että jos kaikki muutkin pysyvät siellä, niin pysyn minäkin. Tietosuoja kiinnostaa tavallista ihmistä vasta sitten, kun tietomurto tapahtuu omalla kohdalla.

Somen piti olla ystävien yhteisö, mutta se suoltaa myös valeuutisia, vaikuttaa vaaleihin ja sytyttää kansanryhmien vainoa. Miten huvittelukanavista tuli vallankäytön välineitä? Mitä some sinusta tietää? Miten sosiaalista mediaa pitäisi säännellä?

A-teema: Somen valta Yle TV1 ja Yle Areena to 3.5. klo 21.05 #ateema

Lähetys tulee katsottavaksi Yle Areenaan kokonaisuudessaan.

artikkelia on korjattu 3.5. klo 16:00: Asianajaja Jukka Långin tehtäväalue ja lakiasiaintoimisto asianajotoimistoksi.