Jos Afrikan naiset saisivat päättää, lapsia syntyisi vähemmän – Opettajan mielestä 14-vuotias tyttö saisi olla jo naimisissa

Eteläsudanilainen Suzan Sebit ei halua yhdeksää lasta, kuten äitinsä. Perhesuunnittelusta puhuminen on Afrikassa joskus kiusallista, koska pelätään, että tiettyjen ihmisten lisääntymistä halutaan rajoittaa.

Afrikka
Suzan Sebit ja Hellen Ajar talonsa ulkopuolella Piborissa.
Suzanin äiti Hellen Ajar toivoo, että tytär ei toista samoja virheitä kuin hän.Hugh Rutherford / Yle

PIBOR/JUBA, ETELÄ-SUDAN Pulpettien takaa taulua katsoo kymmenisen juuri teini-ikään tullutta tyttöä. Ulkona aurinko paahtaa ja 37 asteen kuuma ilma nostaa hikipisarat otsaan. Vuohi juoksee ohi koulun pihalla ja jättää jälkeensä pienen pölypilven.

Piborin alueella Etelä-Sudanin maaseudulla on käyty sisällissodan aikana kiivaita taisteluja. Nyt on rauhallisempaa.

Kuudennen luokan tytöt kuuntelevat tarkkaan opettajaa, kun hän kertoo, miten maskuliini muutetaan feminiiniksi.

Etelä-Sudanilainen Suzan Sebit luokkatovereineen.
Suzan Sebit sanoo, että Etelä-Sudan on todella jäljessä koulutuksessa. Suomalaisjärjestö Kirkon ulkomaanapu kouluttaa opettajia Piborin alueella.Hugh Rutherford / Yle

– Entä pastori? yksi tytöistä kysyy.

– Ei, pastorilla ei ole feminiinimuotoa, sanoo opettaja.

Kysymyksen on esittänyt 14-vuotias Suzan Sebit. Hän on nuorin perheensä yhdeksästä lapsesta. Monella koulukaverilla on yhtä monta sisarusta.

Suzanin ikäisenä suurin osa tytöistä maaseudulla menee naimisiin ja lopettaa koulunkäyntinsä, jos ylipäänsä koulua ovat käyneet. Harva tekee sen vapaaehtoisesti.

Siskot synnyttivät teini-ikäisinä

Koulupenkillä nyt istuvat tytöt kuolevat todennäköisemmin synnytyksen komplikaatioissa kuin suorittavat koulunsa loppuun.

Äitikuolleisuus on Etelä-Sudanissa korkeimpia maailmassa, ja monet synnyttävät teini-ikäisinä. Silloin riskit ovat suurempia, koska tyttöjen vartalot eivät ole kehittyneet vielä tarpeeksi.

– Jopa opettajat koulussa kysyvät, miksi emme ole vielä naimisissa. He sanovat, että olemme jo vanhoja, Suzan Sebit kertoo.

Suzanin äiti meni naimisiin neljätoistavuotiaana. Myös hänen siskonsa saivat teini-ikäisinä ensimmäiset lapsensa. Kuopuksensa kohdalla äiti muutti mielensä.

Eteläsudanilainen tyttö Suzan Sebit kotonaan.
Suzan Sebit kotonaan Piborissa. Hän on käynyt osan koulustaan Ugandassa, minne perhe pakeni väkivaltaisuuksia. Nyt Suzan on kuudennella luokalla.Hugh Rutherford / Yle

Äiti haluaa nyt, että Suzan saa käydä koulunsa loppuun. Naimisiin ei ole pakko mennä, ennen kuin tyttö itse haluaa.

– Monet miehet ovat käyneet kosiskelemassa ja pyytäneet Suzania naimisiin, mutta sanon ei, kertoo äiti Hellen Ajar.

Suzan asuu äitinsä ja siskonsa sekä siskon lasten kanssa pienessä savimajassa Piborissa. Majassa on kaksi sänkyä.

Seinältä majan mutaista lattiaa katsoo Jeesus, hänen vieressään hieman vinoon on ripustettu aakkosjuliste. Katosta roikkuu puhallettava karttapallo. Majan pihalla vihertää juuri istutettu pieni puu.

– Sitruunapuu! Hellen Ajar sanoo ylpeästi.

Suzanin suurin pelko on, että hänen äidiltään loppuvat rahat koulumaksuihin. Silloin hänen pitää mennä naimisiin.

Se olisi varma tie pois koulunpenkiltä ja johonkin pikkukylään, parin tunnin kävelymatkan päähän Piborista.

– Meidän kulttuurimme kieltää tyttöjä menemästä kouluun. Se on tuska sydämessäni, hän sanoo paikallisella murlen kielellä.

Tytöistä saa Piborin alueella paljon karjaa myötäjäisinä, joten heidän koulutuksensa nähdään ajan haaskauksena, kertoo äiti Hellen Ajar.

Afrikan väestö kaksinkertaistuu

– Onko sinulla jo lapsia? Miksi ei? noin 12-vuotias tyttö koulun pihalla kysyy minulta.

Eteläsudanilainen nainen synnyttää elämänsä aikana keskimäärin noin viisi lasta. Maaseudulla lapsimäärät ovat vielä suurempia.

Kun nainen saa nuorena lapsia, hän keskeyttää yleensä koulunkäyntinsä. Se myös usein tarkoittaa, että hän synnyttää elämänsä aikana enemmän lapsia.

Monet kansainväliset tutkimukset (siirryt toiseen palveluun) osoittavat, että mitä enemmän kouluvuosia naisella on, sitä vähemmän lapsia hän saa.

Lapsia teltta-asumusten edessä Piborissa.
Sunnuntaiaamun lehmämarkkinat ovat juuri päättyneet. Piborin aluella on käyty kiivaita taisteluja sisällissodan aikana. Moni pakeni, mutta suuri osa väestöstä on nyt palannut takaisin kotiseudulleen.Liselott Lindström / Yle

Afrikan väestö kasvaa vuoteen 2050 mennessä 1,3 miljardilla ihmisellä, arvioi YK:n raportti. (siirryt toiseen palveluun) Eniten kasvua povataan Nigeriaan.

Maan ennustetaan ohittavan pian väestön määrässä Yhdysvallat. Nigeriasta tulee maailman kolmanneksi väkirikkain maa ennen vuotta 2050.

Tulevan kolmenkymmenen vuoden aikana väestön odotetaan tuplaantuvan jopa 26 Afrikan maassa.

Tällä hetkellä Afrikan väestöntiheys on kuitenkin sekä Eurooppaa että Intiaa huomattavasti pienempi.

Suuret perheet nähdään turvaverkkona

Afrikan haasteena on saada kasvavasta väestöstä irti niin kutsuttu “demografinen voitto”. (siirryt toiseen palveluun)

Sillä tarkoitetaan, että kun kasvava väestö on koulutettu ja terve, maan talous lähtee nousuun.

Tässä moni Aasian maa on onnistunut, todetaan Maailmanpankin raportissa Africa’s Demographic Transition – Dividend or Disaster. (siirryt toiseen palveluun)

Lapsimäärät ovat laskeneet ja naiset ovat päässeet töihin. Afrikalle olisi nyt tärkeää löytää kasvavalle väestölle työpaikkoja.

Juuri synnyttänyt äiti imettää lastaan Lääkärit ilman rajoja-järjestön klinikalla Piborissa. Suurin osa eteläsudanilaisista naisista synnyttää kuitenkin kotona.
Juuri synnyttänyt äiti imettää lastaan Lääkärit ilman rajoja-järjestön klinikalla Piborissa. Suurin osa eteläsudanilaisista synnyttää kuitenkin kotona.Hugh Rutherford / Yle

Köyhyys ja suuret lapsimäärät kulkevat käsi kädessä.

Köyhissä maissa lapset toimivat sosiaaliturvana. Vanhemmat tietävät, etteivät kaikki tule selviytymään, mutta jonkun pitää huolehtia heistä vanhoina.

Samalla on kuitenkin kallista elättää suuria perheitä, ja suurin osa ajasta menee ruoan hankkimiseen.

Yksi tehokkaimmista tavoista vähentää köyhyyttä ja “niittää demografinen voitto” on raportin mukaan perhesuunnittelu.

Länsimaissa ehkäisyä pidetään jo itsestäänselvyytenä, mutta Etelä-Sudanissa siitä puhutaan nyt paljon.

Paikallislehti Juba Monitorissa miehet kertovat, etteivät ole moisesta kuulleetkaan. Radiossa kaksi naista väittelevät ehkäisystä – toinen puolesta, ja toinen vastaan.

Naiset hakevat ehkäisyä salaa

Naima Brown napittaa valkoisen takkinsa ja hyppää auton kyytiin. Matkaamme kohti pääkaupunki Juban esikaupunkia, Gudeleä. Siellä kymmenisen naista odottaa jo rivissä, monella on pienet lapset sylissään.

Naima Brown hymyilee klinikalla.
Naima Brown toivoo, että perhesuunnittelujärjestöt voisivat saada enemmän tukea myös Etelä-Sudanin hallitukselta. Suomi tukee perhesuunnittelua esimerkiksi Afganistanissa MSI-järjestön kauttaHugh Rutherford / Yle

Brown työskentelee neuvojana Sudanin ainoassa järjestössä, joka tarjoaa perhesuunnittelua. Reproductive Health Association of South Sudan -järjestö kiertää terveyskeskuksia eri puolilla kaupunkia ja valistaa ehkäisymenetelmistä.

Usein työ on myös kamppailua ennakkoluuloja vastaan, kertoo Naima Brown.

– Jotkut heimot uskovat, että kunnioitus yhteisössä tulee lasten määrästä. Kaksi tai kolme lasta tarkoittaa, ettet ole yltänyt mihinkään. Yritämme saada viestiä läpi, että määrää tärkeämpi on lasten hyvinvointi. Jos on vähemmän lapsia, vanhemmilla on varaa lähettää kaikki kouluun ja ruokkia heidät hyvin.

Neljä koulutettua, tervettä lasta on parempi kuin kymmenen ilman koulutusta, Naima Brown sanoo.

Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun)naiset Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa saavat keskimäärin kaksi lasta enemmän kuin itse toivoisivat. Naisten mahdollisuudet päättää omista kehoistaan ovat yhä vähissä.

Jotkut naiset hakevat siksi ehkäisyä ilman miehensä lupaa.

Eteläsudanilainen Joyce Juma vastaanotolla juttelemassa ehkäisystä
24-vuotias Joyce Juma on tullut Naima Brownin vastaanotolle. Hän hakee jo toista kertaa ehkäisyä. Neljän lapsen äiti otti ensin kolmen vuoden hormonaalisen ehkäisyn. Nyt kotona odottaa nelikuiset kaksoset, ja hän haluaa odottaa ainakin viisi vuotta, ennen kuin miettii seuraavaa lasta.Hugh Rutherford / Yle

Naima Brownin vastaanotolle on tullut vihaisia miehiä. Yksi vaati, että Brown poistaisi hormoniehkäisyn hänen vaimonsa kädestä, tai hän leikkaisi sen irti itse.

– Yritän sanoa miehille, että antakaa naisten käyttää ehkäisyä. Se ei estä ketään hankkimasta lapsia, mutta on hyvä pitää taukoa lasten välissä.

Yksi täysin uupunut nainen sanoi Brownille voivansa synnyttää niin monta lasta kuin mies haluaa, kunhan välillä saisi levätä.

"Kyse on naisten oikeudesta valita"

Gudelen klinikalla pääkaupunki Jubassa 20-vuotias Mary Ide James odottaa vuoroaan. Hän huitoo sinnikkään kärpäsen pois Isac-vauvansa kasvoilta.

– Jouduin raskauden takia jättämään koulun. Nyt haluan kolmen vuoden ehkäisyn, jotta voin taas opiskella, hän sanoo.

Hän unelmoi poliitikon urasta ja haluaisi päästä yliopistoon.

Naiset odottavat vuoroaan perhesuunnitteluklinikalla
Punaiseen paitaan pukeutunut Mary Ide James haluaisi taloustieteilijäksi. Hänelle ehkäisyssä on kyse vapaudesta valita. Isac-vauva on neljä kuukautta vanha, eikä Jamesilla ole kiirettä hankkia hänelle sisarusta.Hugh Rutherford / Yle

Perhesuunnittelusta puhuminen väestönkasvun kontekstissa on herkkä aihe, toteaa Marjorie Newman-Williams.

Hän vastaa ulkosuhteista Marie Stopes International-järjestössä, joka on yksi maailman suurimmista perhesuunnittelua tarjoavista järjestöistä.

– Se on kiusallista perhesuunnittelun historian takia. Ajatellaan, että tiettyjen ihmisten syntyvyyttä halutaan rajoittaa. Kyse on kuitenkin naisten oikeudesta valita. Jos naiset saisivat itse päättää, maailmaan syntyisi vähemmän lapsia, sanoo itse Jamaikasta kotoisin oleva Newton-Williams.

Hymyilevä naine lapsiensa kanssa perhesuunnitteluklinikalla.
Naiset odottavat vuoroaan ehkäisyneuvonantajan puheille Gudelessä Etelä-Sudanin pääkaupunki Jubassa.Liselott Lindström / Yle

Mary Ide James ei halua synnytyskierteeseen.

– Haluan vapautta ja haluan itse päättää, milloin synnytän. Toivoisin neljää lasta, mutta haluan seuraavan vasta, kun olen suorittanut koulun loppuun. Perhesuunnittelu suojaa meitä naisia synnyttämästä koko ajan.

"Suzanista voi tulla koko yhteisölle esikuva"

Uusia naisia asettuu jonoon koko ajan. Miehiä ei näy, mutta heitäkin tulee välillä mukaan klinikalle.

Naima Brown näyttää uusille tulokkaille julistetta. Siinä on kuva terveestä onnellisesta perheestä, sekä onnettomasta perheestä. Jälkimmäisessä nainen imettää vauvaa, toinen vauva roikkuu selässä ja äiti on raskaana taas.

– Naisille on tärkeää saada tulla puhumaan rauhassa vaihtoehdoista ja kysyä sivuvaikutuksista, niistä kiertää paljon huhuja, Brown sanoo.

Etelä-Sudan on väestöltään melko pieni maa Afrikan mittakaavassa, mutta täälläkin väestö kasvaa. Vuodesta 2000 väestö on yli kaksinkertaistunut kuudesta noin 13 miljoonaan ihmiseen.

Tilastojen paikkansapitävyyttä on kuitenkin vaikea todentaa. Maa itsenäistyi vasta vuonna 2011 ja on käynyt tuhoisaa sisällissotaa joulukuusta 2013.

Lapset leikkivät joessa Piborissa.
Koulunkäynti on jäänyt monelta lapselta täysin väliin tai keskeytynyt Etelä-Sudanin sisällissodan takia.Liselott Lindström / Yle

Lähes kaksi miljoona ihmistä on paennut maasta ja kolmasosa väestöstä on joutunut jättämään kotinsa.

Vaikka ehkäisystä keskustellaan yhä enemmän, perhesuunnittelu on pääosin pääkaupunki Juban asukkaiden ulottuvilla. Syrjäisissä kylissä ja maaseudulla nuoret tytöt jättävät edelleen koulun mennäkseen naimisiin.

Nelisensataa kilometriä Jubasta pohjoiseen Piborissa Suzan Sebitin äiti toivoo, että hänen tyttärensä voisi toimia esikuvana muille tytöille ja perheille heidän yhteisössään, jotta tyttöjä ei enää pakotettaisi naimisiin teini-ikäisinä.

Hän kertoo ymmärtäneensä vasta vastikään, että kouluttamalla tytärtään hän voi viedä yhteisöä eteenpäin.

Suzan itse haaveilee joko opettajan tai lääkärin ammatista, jotta voisi vähentää eriarvoisuutta yhteisössään.

– Haluan jatkaa koulunkäyntiä perheeni, maani ja tulevaisuuteni takia. Mutta jos minulle siunautuu kuusi tai yhdeksän lasta kuten äidilleni, se on sitten niin, hän sanoo.

*Lue myös:
*

Trump vie rahat "aborttijärjestöiltä" – Senegalissa tuhannet naiset jäämässä ilman apua