Lapsikato voi viedä kunnasta ainoan koulun – yli 80 kunnassa syntyi viime vuonna alle koululuokallisen verran lapsia

Alhainen syntyvyys vaikeuttaa perusopetuksen järjestämistä jo nyt monissa kunnissa. Tulevaisuudessa opin voisi tuoda lähelle etäopetus, ehdottaa Kuntaliitto.

Koulutus ja kasvatus
Koulun käytävä
Simo Pitkänen / Yle

Arkisena iltapäivänä Kannonkosken kylänraitilla vastaan rullaavat yhdet lastenrattaat. Niissä saattaa pötkötellä joku viidestä kuntaan viime vuonna syntyneestä pienokaisesta. Tälle vuodelle tulokkaita on luvassa seitsemän.

Suomessa syntyi viime vuonna lähes historiallisen vähän lapsia. Yli 80 kunnassa lapsia syntyi viime vuonna vähemmän kuin koululuokallisen verran, alle 20.

Lähivuosina ikäluokkien pieneneminen saattaa näkyä isoina muutoksina kouluverkossa, sillä monissa Kannonkosken kaltaisissa pikkukunnissa koulunpidon kanssa kamppaillaan jo nyt.

– Kyllä tilanne meitä huolettaa, se on selvä tapaus. Lasten määrä ei koulun pitämiseen riitä, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja harmittelee viitisen vuotta sitten valmistuneen koulukeskuksen aulassa.

Kirkkaiden värien keskelle on koottu kunnan koko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kattaus: pihalla haalareissaan ulkoilevat päiväkotilaiset, seinustalla kevätauringon lämmössä notkuvat yhdeksäsluokkalaiset.

– Toive on, että tällä järjestelyllä saataisiin koulu säilymään. Nyt koulu on yksisarjainen, mutta tulevaisuudennäkymä on, että yhdistelmäluokkiin mennään, Vehkaoja sanoo.

Kannonkosken koulun julkisivu.
Kannonkosken koulukeskus valmistui viitisen vuotta sitten. Saman katon alle on koottu niin varhaiskasvatus kuin kunnan peruskoulukin.Simo Pitkänen / Yle

Väkiluvun laskuun vajaan puolentoistatuhannen asukkaan kunnassa on havahduttu jo aikaa sitten. Kunnan strategian mukaan paukut pannaan väestökadon pysäyttämiseen – kaikki keinot ovat käytössä. Keihäänkärkiä ovat kaavoitus sekä hyvillä tietoliikenneyhteyksillä ja edullisilla yritystiloilla houkuttelu.

Kivijärven rantaan vasta kaavoitettavalta alueelta saisi auringonsuuntaisen puolen hehtaarin rantatontin arviolta runsaalla 30 000 eurolla, kunnanjohtaja mainostaa.

Jyväskylään ajomatkaa kertyy sata kilometriä, Saarijärvelle ja Viitasaarelle 35.

Elfiina Kirvesmäki pulpetin ääressä.
Elfiina Kirvesmäki käy Uuraisilla Hirvasen koulun viidettä luokkaa. Kunnan keskustasta irrallaan oleva Hirvaskankaan-Kangashäkin taajama Nelostien varrella vetää puoleensa lapsiperheitä.Yle Uutisluokka

Tyystin toisenlaisen tilanteen kanssa kamppaillaan tunnin matkan päässä etelämmässä Uuraisilla. Siellä Hirvaskankaan-Kangashäkin taajama kasvaa sitä tahtia, että perässä eivät pysy virkamiehetkään.

Kuntaan viime syksyksi valmistuneen Hirvasen koulun laajennusta suunnitellaan jo.

Nelostien varressa, Äänekosken ja Jyväskylän välissä pesivä taajama on kunnan kasvun veturi. Viime vuonna syntyneitä oli Uuraisillakin aiempaa vähemmän, vain 40, mutta kunta oli silti yksi Keski-Suomen kiihkeimmistä kasvajista.

– Nyt on jo täpötäyttä. Kahden vuoden kuluessa tarvitaan kaksi lisäluokkaa ja neljän vuoden kuluessa vielä kaksi lisää. Sen jälkeen ei tarvitse enää laajentaa, rehtori Pekka Uljas sanoo.

Tosin sataprosenttisen varma hänkään ei voi olla, sillä kuntaan syntyvien lasten määrä kertoo vain yhtä. Jos alueen muuttovetovoima jatkuu, voi kouluun tulijoita olla seitsemän vuoden päästä arveltua enemmän.

Hirvasen koulun julkisivu
Hirvasen viime syksynä valmistuneelle koululle suunnitellaan jo laajennusta.Simo Pitkänen / Yle

Uuraisten ja Kannonkosken esimerkit kertovat tuttua tarinaa. Lapsia syntyy historiallisen vähän, mutta väki pakkautuu kasvukeskuksiin, joista monissa koulut pullistelevat.

Koulujen määrä on Suomessa kuitenkin laskenut radikaalisti, kun kunnat ovat säästöpaineissa karsineet kyläkouluverkkojaan.

Vuosina 2000–2015 kouluja lakkautettiin runsaat 1 500. Viime vuosina verkko on harventunut noin 70 koulun vuositahtia. Pääsääntöisesti lakkautetut koulut ovat olleet pieniä kyläkouluja.

Vielä nyt lähes jokaisessa Suomen kunnassa on oma peruskoulu. Jatkossa liipasimella voi paikoin kuitenkin olla kunnan ainoa koulu. Mikäli sote- ja maakuntauudistus haukkaa kunnilta kaavaillusti ison osan niiden tehtävistä, nousee sivistyspuoli kunnan päätehtäväksi – jos sitäkään ei ole, mitä jää jäljelle?

– Jos lapsia tulee niin vähän, että aikaan ei saada edes kyläkoululuokallista, herää kysymys siitä, kuinka elinvoimainen kunta on, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Leena Pöntynen.

Oppilaita luokassa.
Uuraisten Hirvasen koulun viidesluokkalaiset harjoittelevat päässälaskua ja päättelyä.Annika Rantanen / Yle

Yksi ratkaisu syrjäseutujen koulupulmiin voisi Kuntaliiton Pöntysen mielestä piillä etäopetuksessa.

– Perusopetuslaki ei tällä hetkellä sitä mahdollista. Mutta jos halutaan, että Suomi pysyy asuttuna, tällaisia ratkaisuja voitaisiin tehdä, Leena Pöntynen sanoo.

Etäopetus mahdollistaisi sen, että pitkän koulumatkan sijaan lapsi voisi käydä koulua osan viikosta etänä, lähempänä kotia.

Kokeiluja ja uusia avauksia varten tarvitaan kuitenkin rahaa, muistuttaa Pöntynen.

– Kunnat ovat olleet vaikeassa tilanteessa, kun peruspalvelujen valtionosuusrahoituksesta on leikattu kymmenen vuotta. Vuoden 2012 tasoon verrattuna esi- ja perusopetuksesta on leikattu yli 500 miljoonaa, hän kuvaa.

Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja
Kannonkosken kunnanjohtaja Markku Vehkaoja.Simo Pitkänen / Yle

Omasta koulusta luopuminen olisi Kannonkoskelle kuolonkorahdus, arvioi kunnanjohtaja Markku Vehkaoja.

Yhteistyöhön naapurikuntien kanssa on jo ryhdytty esimerkiksi opettajarekrytointien osalta. Lisäksi tavoitteena on, että kuntaan palkattavilla opettajilla olisi sekä aineenopettajan että luokanopettajan pätevyys.

– On elinehto, että kunnassa säilyy koulu. Harva tänne muuttaa, jos sellaista peruspalvelua ei ole.

Jutun tekoon osallistui Yle Jyväskylän uutisluokka, Hirvasen koulun viidesluokkalaiset Uuraisilta.