Toimittaja kokeili: Rapakuntoinen hyppää helpommin sähköpyörän satulaan

Millaiselta sähköpyöräily tuntuu, kuinka paljon kaloreita ja aikaa palaa sähköpyörällä polkiessa? Me testasimme.

sähköpyörät
Elli Sormunen ajaa sähköpyörällä
Katso videolta, miten toimittaja Elli Sormunen pärjäsi sähköpyörän kanssa.

Sähköpyörällä pääsee kovaa ja helposti! Tämä tunne tuli, kun teimme testin polkemalla lenkin ensin tavallisella polkupyörällä ja sitten sähköpyörällä.

Lisäksi sähköpyörällä aikaa kuluu vähemmän kuin perinteisellä pyörällä. Testimme perusteella sähköpyöräily on myös varteenotettavaa liikuntaa.

Sähköpyörällä kaloreita kului 52. Tavallisella polkupyörällä samalla 1,5 kilometrin lenkillä kului 66 kilokaloria.

Pyöräilykauden aloittaessa jyrkät ylämäet eivät ole houkuttelevin maasto polkea, varsinkaan jos lihaskunto on pohjamudissa.

Rapakuntoinen toimittaja huomasi, että sähköpyörän satulaan hyppääminen tuntuu houkuttelevammalta kuin tavallisella polkupyörällä polkeminen. Sähköavusteinen pyörä polkee ylämäet lähestulkoon kuin itsestään.

Pyörän talutukseen on myös sähköapu

Useiden sähköpyörämyyjien mukaan paras markkinointikikka on sähköpyörän ostanut ihminen, joka kertoo kokemuksistaan muille.

Pyörän kokeilukampanjat lienevät harkittua bisnestä, sillä usein ihmiset eivät välttämättä tunne sähköpyörän toimintaa ennen kuin kokeilevat sitä.

Sähköpyörä on painavampi kuin tavallinen polkupyörä. Sähköpyörän keskipaino on 23–30 kilogrammaa.

Pyörän paino tulee ilmi, kun sähköpyörää alkaa taluttaa ylämäessä. Testaamassamme pyörässä on sähköinen apu myös talutukseen, jolloin raskasta pyörää on helpompi taluttaa.

Tavallinen pyörä vastaan sähköpyörä

Teimme testin 1,5 kilometrin lenkillä. Poljimme lenkin aluksi tavallisella vaihdepyörällä ja sen jälkeen sähköpyörällä. Pienen lenkin perusteella ei voi isoja johtopäätöksiä tehdä, mutta se antaa suuntaa pyörien vertailulle.

Vaihdepyörällä lenkki meni tavanomaiseen tahtiin. Kehnokuntoinen toimittaja luovutti ja talutti tavallista pyörää jyrkimmän ylämäen kohdalla.

Tavallisella pyörällä aikaa kului 1,5 kilometrin lenkillä 6 minuuttia 25 sekuntia. Kaloreita paloi 66.

Sähköpyörän päälle hyppääminen on helppoa, ja matka alamäkeen alkoi Lappeenrannan linnoituksessa. Sähköpyörän kova vauhti synnytti vaaratilanteita matkan varrella, koska keväinen irtohiekka meinasi kovassa vauhdissa kaataa pyörän.

Sähköpyörällä pystyi helposti ohittamaan muut polkupyöräilijät. Testi osoitti, että soittokello on pakollinen varuste sähköpyörässä. Kun suhahtaa nopeasti muiden kulkijoiden ohi, on hyvä varoittaa kovaa kulkevasta pyörästä.

Sähköpyörällä tehdyllä lenkillä ei ollut tarvetta taluttaa pyörää jyrkissäkään ylämäissä. Lenkki sujui kokonaan polkien.

Sähköpyörällä tehtyyn lenkkiin kului aikaa 5 minuuttia 4 sekuntia ja kaloreita kului 52.

Varteenotettava liikuntamuoto

Suomessa sähköpyöräilyä on tutkittu vielä melko vähän, mutta maailmalta tutkimustietoa löytyy jonkin verran. Tampereella toimivan UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalo kertoo, että tutkimuksia on tehty muun muassa Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Sveitsissä, Norjassa ja Kiinassa, eli maissa, joissa pyöräillään paljon.

Tutkimukset osoittavat, että vaikka sähköpyöräilyssä fyysinen kuormitus jää tavallista pyöräilyä pienemmäksi, se kuitenkin yltää täyttämään terveysliikunnan suositukset ja riittää näin terveysvaikutusten aikaansaamiseen.

Aktiivisen pyöräilyharrastajan mielestä oleellista on, että sähköpyörä madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle.

– Jos sähköpyörällä tulee tehtyä kahden, kolmen tunnin lenkki, kun muuten tulisi tehtyä sitäkään, niin kyllähän siitä kunnollekin on hyötyä, sanoo Kari Kymäläinen Lappeenrannan pyöräilijöistä.

Lisäksi sähköpyöräilyssä syke pysyy maltillisena. Se on tärkeä kuntoa kohottava tekijä.

– Usein kuntoilu aloitetaan liian rankalla liikunnalla. Homma voi lopahtaa siihen. Sähköpyörällä kun saa hyvän fiiliksen, siitä voi tulla pitkäaikainen harrastus, Kari Kymäläinen miettii.

Poljinvoimatunnistus analysoi pyöräilijää

Sähköpyörissä on eri avustustasoja, joita pyöräilijä voi vaihdella avuntarpeen mukaan. Esimerkiksi ylämäessä suurin avustustaso tekee pyörästä melko kevyen poljettavan, mutta silti pyöräilijän on itse tehtävä töitä noustakseen mäki ylös.

Nykyaikaisimmissa sähköpyörissä on pitkälle vietyä tietokonetekniikkaa. Poljinvoimatunnistuksen avulla tietokone analysoi pyöräilijää, jonka jälkeen tunnistus osaa automaattisesti panna oikean, polkijan tarvitseman avustustason päälle.

Sähköpyörä avustaa polkijaa tuntinopeuteen 25 km/h asti. Jos pyörällä polkee kovempaa, sähköavusteisuus lakkaa ja pyörä etenee lihasvoimin.

Testin tehtyämme huomasimme oleellisen asian. Pyöräily kaupungin halki sähköpyörällä kesti noin viisi minuuttia. Autolla keskiaika samalle matkalle on noin seitsemän minuuttia.

Lue myös:

Vähätteleekö ystäväsi sähköpyöräilyäsi? Ei ehkä kannattaisi