Korsuja ja luolia ei enää tarvita Suomen puolustamiseen – valtio luovuttaa historiallisen Salpalinjan rakenteet maanomistajille

Valtiolla on käyttörajoitusten turvin ollut oikeus käyttää yksityisillä mailla sijaitsevia rakenteita esimerkiksi varastointiin.

Suomen museot
Korsu Salpalinjalla Virolahdella
Viidenkymmenen hengen korsu sulautuu maastoon Virolahdella.Juulia Tillaeus / Yle

Puiden välistä pilkottaa korkea, vihreän sammalen peittämä seinämä. Sen alaosassa on oviaukko, joka johtaa pimeään käytävään.

Maastoon sulautuva rakennelma on yksi historiallisen Salpalinjan lukuisista teräsbetonikorsuista. Puolustuslinjaan kuuluneet puiset rakenteet ovat suurilta osin jo hävinneet, mutta linnoitusrakenteiden lisäksi jäljellä on esimerkiksi kiviesteitä ja taisteluhautoja.

Salpalinja on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä, toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista.

Korsun ovi Salpalinjalla
Heikki Savukarin mailla olevan korsun seinissä on näkyvissä alkuperäisiä merkintöjä.Juulia Tillaeus / Yle

Salpalinjaa alettiin rakentaa talvisodan jälkeen Suomen itärajalle Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta. Valtio osti ja pakkolunasti Suomen itärajaa Suomenlahdelta Petsamoon seuranneen linjan rakentamiseen tarvitut maat. Rakennustyöt valmistuivat vuonna 1944.

Maat palautettiin maanomistajille 1970-luvun vaihteessa, mutta betonikorsuihin, luoliin ja tykinjalustoihin valtio pidätti hallintaoikeuden itsellään. Valtio on voinut käyttää käyttöoikeuden rajoitusten alaisia rakenteita esimerkiksi varastointiin. Maanomistajat eivät ole saaneet tehdä rakenteille mitään sellaista, joka olisi voinut estää niiden käytön maanpuolustukseen.

Nyt linjan puolustustarkoituksen katsotaan päättyneen, ja valtio on päättänyt luovuttaa Salpalinjan rakenteet maanomistajille.

Päätös koskee satoja kiinteistöjä

Toukokuussa valtiovarainministeriö tekee Maanmittauslaitokselle hakemuksen käyttöoikeuden rajoitusten purkamisesta ja ottaa yhteyttä niihin maanomistajiin, joita asia koskee. Maanmittauslaitos tulee kutsumaan kaikki asianosaiset maanmittaustoimituksiin.

Käyttörajoituksen alaisia rakenteita on yli neljänsadan kiinteistön ja kolmentoista kunnan alueella. Eniten niitä on Suomenlahden ja Luumäen välillä. Se oli vihollisen oletettu päähyökkäysreitti, ja se linnoitettiin näin ollen jykevimmin. Puolustuslinjaa ei kuitenkaan käytetty tositoimissa, sillä vihollisen joukot eivät jatkosodassa edenneet sille asti.

Virolahtelaisen Heikki Savukarin pihapiirissä on kolme teräsbetonista korsua. Pellonlaitaa reunustaa kiviesteiden rivi. Maat ovat olleet suvun hallussa 1800-luvulta saakka, ja Savukari on varttunut puolustuslinjan varrella.

– Olen pienestä saakka tottunut rakenteisiin, ja ne kuuluvat tähän kuvioon. Ei niitä osaa pitää erikoisina. Historiallisestihan ne nykyään ovat hyvinkin arvokkaita.

Savukarin mukaan linjaa pidettiin kunnossa aktiivisesti 1970-luvulle saakka.

– Puolustusvoimat kävi rasvaamassa ovensaranat, maalaamassa metalliosat ja katsomassa että kaikki oli kunnossa. Sen jälkeen nämä ovat olleet aika oman onnensa nojassa.

Heikki Savukari
Heikki Savukarille Salpalinjan rakenteet ovat arkipäivää, sillä hän on varttunut niiden keskellä.Juulia Tillaeus / Yle

Senaatti-kiinteistöt on viime vuosina parantanut kohteiden turvallisuutta esimerkiksi taivuttamalla rautatappeja, asettamalla varoituskylttejä ja sulkemalla pääsyn vaarallisiin kohteisiin.

Nyt vastuu rakenteiden turvallisuudesta siirtyy maanomistajalle. Omistajan on huolehdittava siitä, että kiinteistön alueella liikkuminen on turvallista. Jos rakenteita ei ole luokiteltu huippukohteeksi, ne saa käytännössä vaikka purkaa.

Heikki Savukari aikoo jatkaa entiseen malliin.

– En halua mitään hirmuisia töitä lisää näiden takia. Nämä ovat olleet tähänkin saakka melko vähäisellä hoidolla. Kulkureitit pidetään auki, siinä se. Nämä ovat olleet tässä iät ja ajat, eikä tästä ole moni pudonnut. En lähde lisäämään mitään turvavarusteita näihin.

Huippukohteet säilytettävä ennallaan

Museovirasto on listannut 115 Salpalinjaan kuuluvaa huippukohdetta (siirryt toiseen palveluun), jotka on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan ennallaan. Kohteita arvioitiin muun muassa niiden alkuperäisyyden ja rakenteiden kunnon sekä historiallisen ja maisemallisen merkityksen perusteella.

Museoviraston erikoistutkija Veli-Pekka Suhosen mukaan maanomistajan tilanne ei huippukohteidenkaan kannalta tule merkittävästi muuttumaan. Niitä ei saa hävittää, mutta toisaalta niitä ei tarvitse myöskään erityisemmin huoltaa.

– Lähtökohtana on se, että maanomistajalle ei pitäisi koitua lisäkustannuksia tai merkittävää haittaa, Museoviraston erikoistutkija Veli-Pekka Suhonen toteaa.

Suhosen mukaan Museovirasto ryhtyy todennäköisesti seuraavaksi laatimaan rakennussuojeluesityksiä, joiden myötä huippukohteiksi luokiteltujen rakenteiden suojelua koskevat asiat tarkentuvat.

Rakenteiden kunnostamisesta kiinnostuneet maanomistajat voivat halutessaan hakea avustusta Museovirastolta.

– Painotamme huippukohteita, mutta mikään ei estä hakemasta avustusta mille tahansa kohteelle, Suhonen sanoo.

Harrastajat huolissaan

Erkki Rikkola on järjestänyt Salpalinjalla vaelluksia jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on huolissaan siitä, että lakimuutoksen jälkeen kohteisiin tutustuminen vaikeutuu.

– Tähän saakka on selvitty sillä, että on pyydetty puolustusvoimilta tai Senaatti-kiinteistöiltä yksi lupa. Jos se nyt täytyy pyytää kahdeltakymmeneltä maanomistajalta, niin kyllähän se ainakin vähän hommaa hankaloittaa. Vaarana on myös, että rakenteet ovat jatkossa lukittuja.

Erkki Rikkola esittelee Salpalinjaan kuuluvaa korsua
Erkki Rikkola esittelee ilmanvaihtoluukkua, joka mahdollisti ruutikaasujen ohjaamisen pois korsusta.Juulia Tillaeus / Yle

Rikkola pitää mahdollisuutta tutustua Salpalinjaan tärkeänä.

– Salpalinja on osa itsenäisen Suomen historiaa. Näen tärkeänä että nykyihminen ymmärtää sen, ettei tämä itsenäisyys ole itsestäänselvä asia, vaan sen eteen on joskus pitänyt tehdä töitä.

Kiinnostus kasvaa

Lakimuutos avaa maaomistajille mahdollisuuden hyödyntää rakenteita matkailukäytössä. Heikki Savukarin mukaan paikalliset eivät ole ajatuksesta innostuneita.

– Hirveän vaikea rakenteita on hyödyntää mitenkään. Ne ovat ahtaita ja kosteita tiloja. Ei niistä sellaista hyötyä ole.

Erkki Rikkola näkisi mielellään, että korsuja kehitettäisiin matkailukäytössä.

– Näissähän voisi tarjota extreme-majoitusta. Kaikki eivät halua majoittua huipputason hotelliin, vaan ovat valmiita maksamaan alkeellisista olosuhteista. Siinä tulee kuitenkin helposti laki vastaan, sillä suurimmassa osassa korsuista on vain yksi sisäänkäynti.

Rikkola pitää Salpalinjaa vetovoimaisena kohteena.

– Kiinnostus on kaikenaikaa lisääntynyt sitä myöten, kun linja on tullut tunnetummaksi. Salpalinja oli aikoinaan sotasalaisuus, joka pyrittiin pitämään piilossa. Linjaa on pitkälti harrastajavoimin pyritty tuomaan tunnetummaksi, ja siinä on myös onnistuttu. Museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet ja Salpavaellusten osallistujaluvut ovat vakiintuneet kahteensataan.