Teuraslehmän hätääntynyt katse sai Janica Karastin luopumaan lihansyönnistä – "Tajusin, että kohta se kuolee"

Suomalaiset syövät lihaa vuosi vuodelta enemmän, vaikka kasvissyönti on trendikästä. Ihmiset ovat kuitenkin aikaisempaa tarkempia syömänsä lihan suhteen.

Lihankulutus
Lehmän silmä.
Julia Sieppi / Yle

Valokuvaaja Janica Karasti on kuvauskeikalla pienellä pohjoissuomalaisella teurastamolla.

Perinteisestä kuvaustavasta poiketen hän haluaa kuvata eläviä eläimiä, eikä vain koukussa riippuvia ruhoja. Omistaja empii, mutta suostuu lopulta ehdotukseen.

Hetken kuluttua kuvaajan ja lahtausvuoroaan odottavan lehmän katseet kohtaavat.

– Lehmän katsoessa minua kauhunsekaisin silmin, tajusin, että kohta se kuolee. Se oli hetki, jolloin minun lihansyöntini loppui kokonaan.

Tuosta päivästä on kulunut viisi vuotta.

”Pihveistä en luovu”

Janica Karasti oli aivan varma, ettei hänestä tule koskaan kasvissyöjää. Hän on lähtöisin perheestä, jossa suuri osa ruuasta joko kalastetaan, metsästetään ja tai viljellään omiin tarpeisiin.

Nuorempana hän harrasti ampumista ja seurasi vierestä, kun pappa paloitteli hirven. Isoisä elätteli pitkään toivetta, että tyttö suorittaisi hirvikortin ja alkaisi metsästämään. Sitä päivää ei tullut.

"Hyvästi jää, mene tehtäväsi täyttämään. Kaksi minuuttia ja sinua ei enää ole."  Ajatuksia herättävä teurastamon keikka 18.9.2013.
"Hyvästi jää, mene tehtäväsi täyttämään. Kaksi minuuttia ja sinua ei enää ole." Ajatuksia herättävä teurastamon keikka 18.9.2013.Janica Karasti

– Muistan kuinka vannoin, että pihveistä en luovu ikinä. Nyt elämänkatsomukseni on muuttunut sellaiseksi, että en pysty ottamaan omalletunnolleni, jos joku kuolee takiani. Elän tällä tavalla paljon onnellisempana.

Karasti ei voinut kuvata tai edes katsoa lehmän lopullista tainnutusta. Pulttipistoolin paukahdus ja ison eläimen maahan kaatumisesta kuulunut jysähdys jäivät lähtemättömästi mieleen. Myöhemmin samana iltana hän puhkesi kyyneliin katsoessaan ottamiaan kuvia.

– Tällaista ei ollut tapahtunut minulle koskaan aiemmin, kokemus oli niin voimakas.

Kuluttajat ovat kriittisempiä

Lihan asema on pysynyt vakaana kotimaisessa ruokavaliossa viime vuosina. Suurin osa suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Vain kuusi prosenttia ei syö lihaa laisinkaan.

– Se, kuinka usein ja millaista lihaa syödään, on muuttumassa, kertoo toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen lihatiedotuksesta.

Tietyissä kuluttaja- ja ikäryhmissä muutos on jo tapahtunut: Suomessa vähiten lihaa syövät 15–34-vuotiaat naiset.

– Joka viides tästä ikäryhmästä ei syö lihaa lainkaan. He ovat jättäneet lihan kokonaan pois ruokavaliosta lähinnä eettisistä ja ympäristösyistä.

Totuuden harmaan sävyt

Teurastamokäynnin myötä Karasti sai idean omasta valokuvausprojektistaan "Oodi suomalaiselle lehmälle". Hän kiersi muutaman vuoden intohimoisesti liha- ja maitotiloja. Hän halusi tietää, millaista suomalainen lihan- ja maidontuotanto on käytännössä.

– Halusin selvittää itse asiat juurta jaksain. En halunnut ottaa vastaan vain muiden antamaa tietoa. Eläinten oikeuksista puhuttaessa tieto on usein aika värittynyttä.

Karastin mielestä varsinkin vastikään kasvissyöjiksi tai vegaaneiksi ryhtyneet ovat näkemyksissään hirveän mustavalkoisia.

Muhoksen Koivulan tilalla lehmät ulkoilevat ympärivuotisesti. (kuva 9.6.2014)
Tuottajat ottivat Janican avosylin vastaan, vaikka tiesivät hänen yhteyksistään eläinten oikeuksia puolustavaan Animaliaan. Suomalaisen lehmän elämästä ja ihmisistä sen ympärillä oli tarkoitus julkaista kirja ja valokuvanäyttely.Janica Karasti

Räväköiden blogien (siirryt toiseen palveluun) kirjoittajana tunnettu 33-vuotias Karasti on kokenut ajatustensa herättämän nettiraivon. Muutamien vuosien takainen, puolikepeäksi tarkoitettu, kirjoitus vegaaneista aiheutti melkoisen myllerryksen. Lukijoita oli yli kymmenentuhatta, monet heistä suuttuivat.

– Jos jokin asia tuntuu itsestä hyvältä, oikeudenmukaiselta ja eettiseltä ratkaisulta, aina ei tarvitse ottaa ohjeita vastaan ulkopuolelta. Vegaanit suuttuivat, kun sanoin, että heille on paljon kiinnostavampaa kytätä mitä kukin syö. Nyt ymmärrän, millä volyymilla paskaa voi tulla niskaan.

Ryöpytys ja vihakirjeet veivät voimat. "Oodi suomalaiselle lehmälle" jäi tauolle.

Täysvegaanista suomalaisen lihan puolestapuhujaksi

Janica Karasti ei usko, että kaikista ihmisistä voisi tulla kasvissyöjiä, mutta suuresta osasta lihansyöjiä voi tulla hieman valikoivampia, jos he tietäisivät asioista enemmän. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi on järkevintä vaikuttaa suuriin massoihin.

– Tärkeintä on saada suomalaiset ostamaan kotimaista, hyvin tuotettua lihaa halvan ulkomaisen sijaan. Ansaitsemansa tulon saaneilla tuottajilla on enemmän henkisiä ja taloudellisia resursseja panostaa eläinten hyvinvointiin.

Kasvisruoka maistuu myös Juho Suomiselle. Mies on nykyään 25 kiloa keveämpi, kuin vuosi sitten.
Kasvisruoka maistuu myös Juho Suomiselle. Mies on nykyään 25 kiloa keveämpi, kuin vuosi sitten.Juha Hintsala / Yle

Karasti ei halua syyllistää eikä painostaa lihansyöjiä. Kun suurempi määrä tekee pieniä asioita, saa sillä paljon enemmän aikaan, kuin jos vain muutama ihminen kääntyisi kasvisyöjäksi.

Broilerin suosio kasvattaa kokonaiskulutusta

Suomessa siipikarjan lihan tuotannossa tehtiin uusi ennätys, vuonna 2017 lihaa tuotettiin 129 miljoonaa kiloa. Kasvua edellisvuoteen oli kolme prosenttia broilerinlihan suosion siivittämänä. Monet ovat vaihtaneet punaisen lihan vaaleaan terveyssyistä.

– Jos vaalean lihan kulutuksen kasvu jatkuu tulevaisuudessakin, se näkyy käytännössä broilerien lisääntyvänä kulutuksena. Siipikarjanlihan kulutus kasvaa ja punaisen lihan kulutus pysyy tasaisena tai vähenee, arvioi lihatiedotuksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen.

kananlihaa leikataan

Janica Karastia huolestuttaa broilerin kulutuksen kasvu. Jo ennen punaisesta lihasta luopumista hän oli lopettanut kanan syönnin. Siihen vaikutti broilerinlihan tehotuotannosta saatu tietämys.

– Olin syömässä tavallista mikrokana-ateriaa, kun tajusin, ettei syömäni liha tule kovin hyvistä olosuhteista. En pystynyt syömään sitä loppuun.

Karastin mielestä tehotuotetulla broilerilla on aika kurja elämä verrattuna pihvinautaan, joka saa olla vapaana, syödä ruohoa ja nauttia elämästä. Se ei kasva pimeässä hallissa, eikä sen lihaksia ole jalostettu niin, että eläin joutuu kärsimään siitä.

– Mieluummin jättäisin broilerin syömättä ja valitsisin suomalaisen hyvin tuotetun pihvilihan. Se on mielestäni paljon eettisempää.

Niin elät kuin saarnaat

Karastin kasvissyönti ja tietoisuus lihantuotannon ongelmista heijastuu myös lähipiiriin. Nainen viettää häitään marraskuussa, eikä siellä ole tarjoilla tehotuotettua lihaa, vaikka häävieraista 90 prosenttia on suomalaiseen tapaan lihansyöjiä.

– Ruokapöydästä löytyy poroa, paikallista kalaa ja kaikki maitotuotteet ovat varmasti luomutuotteita. Nämä ruoat voin itse allekirjoittaa, sanoo Janica.

Mona viettää eläkevuosiaan hyvässä hoivassa.
Mona-hevonen viettää eläkevuosiaan hyvässä hoivassa.Juha Hintsala / Yle

Karastin kihlatulle, Juho Suomiselle, maistuu kasvisten lisäksi myös liha, eikä Janica painosta tulevaa puolisoaan luopumaan lihansyönnistä.

– Mitä nyt ehkä vähän joskus. Mutta sen olen sanonut, ettei mitään tehotuotettua kanaa paisteta kotona.

Karasti on ottanut hoivattavakseen 23-vuotiaan Monan. Hän ratsastaa ikäisekseen vetreällä hevosella useita kertoja viikossa. Kovia kokenut ravihevonen viettää nyt ansaittuja eläkepäiviä mukavalla tallilla.

Karasti on päättänyt, että lopulta hevonen menee teuraaksi ja lihaksi, jos siihen ei ole mitään lääketieteellistä estettä.

– Miksi se pitäisi laittaa johonkin monttuun mätänemään, jos sen voi jotenkin hyödyntää. Se olisi mielestäni järkyttävää lihan hukkaan heittämistä.

Lähteet: Kantar TNS Agri Oy, Lihatiedotus ry, Luke