Dieselpelko katkaisi vuosia jatkuneen kehityksen – Uusien autojen CO2-päästöt lähtivät nousuun EU-maissa

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 myytiin EU-maissa viime vuonna enemmän bensiini- kuin dieselautoja.

hiilidioksidipäästöt
Autoja myynnissä Delta Auto Herttoniemi -autoliikkeessä Helsingissä 18. huhtikuuta 2018.
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Vuonna 2017 ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt EU-maissa olivat 118,5 grammaa kilometriltä. Nousua edellisvuoteen oli Euroopan ympäristökeskuksen EYK:in mukaan 0,4 grammaa. EYK on Euroopan unionin virasto.

Uusien EU-maissa myytyjen autojen keskimääräiset CO2-päästöt ovat pienentyneet vuodesta 2010 alkaen 22 grammaa. Viime vuonna kehitys taittui.

Suomessa ensirekisteröityjen henkilöautojen lukemat olivat viime vuonna keskimäärin 118,8 grammaa kilometriltä. Vuonna 2016 vastaava luku oli 120,6. Vuodesta 2010 ovat keskimääräiset CO2-päästöt meillä pienentyneet lähes 31 grammaa.

Autoalan Tiedotuskeskuksen ennusteen mukaan Suomessa ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen väheneminen ei ole ainakaan vielä loppumassa. Ennusteen mukaan Suomessa keskimääräiset päästöt olisivat tänä vuonna 116,4 grammaa.

– Aleneva trendi perustuu lataushybridien osuuden kasvuun sekä romutuspalkkioon, joka lisää selvästi kulutukseltaan pienten B-segmentin autojen osuutta ensirekisteröinneistä, liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja arvioi.

Vuonna 2021 päästöjen oltava 95 grammaa

Autonvalmistajilla pitää nyt kiirettä, sillä EU:n entistä tiukemmat raja-arvot tulevat jo parin vuoden kuluttua.

Vuoden siirtymäajan jälkeen on autonvalmistajien koko malliston keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen oltava 95 grammaa vuonna 2021.

Valmistajat joutuvat sen jälkeen maksamaan raja-arvojen ylityksestä huomattavia liikapäästömaksuja.

Tapa jolla rajoihin päästään, jää valmistajien omaan harkintaan. Jos automerkki valmistaa esimerkiksi paljon sähköautoja, voi se vastaavasti valmistaa myös paljon suuripäästöisiä autoja.

Suurin haaste ei olekaan pienipäästöisten autojen valmistaminen, vaan niiden saaminen kaupaksi.

Dieseliä tarvittaisiin, mutta eurooppalaiset lakkaavat ostamasta

Kaikissa muissa maissa paitsi Italiassa ja Tanskassa rekisteröitiin viime vuonna enemmän bensiiniautoja kuin dieseleitä.

Merkittävin yksittäinen syy EU-maiden CO2-päästökehityksen taittumiseen onkin dieselskandaalissa. Bensiinimoottoristen autojen kysyntä on monissa maissa selvästi kasvanut. Taustalla kummittelevat korkeista typen oksidien päästöistä johtuvat mahdolliset ajokiellot kaupunkialueilla.

– Totta kai diesel pudottaa CO2-tasoja, koska ne ovat keskimäärin lähes 30 prosenttia vastaavaa bensiiniautoa alemmat. Isossa mittakaavassa dieseleiden myyntimäärien laskut vaikuttavat isosti ja se näkyy välittömästi tilastoissa, sanoo Trafin osastopäällikkö Toni Pallaspuro.

Pallaspuro ei kuitenkaan vielä näe, että dieseleiden valmistus lyhyellä aikavälillä olisi loppumassa. Uusimmissa Euro 6c –luokan autoissa dieselit pääsevät typen oksideissakin hyvin lähelle tai jopa samalla tasolle kuin bensiiniautot.

– Erot tasoittuvat ja menevät jopa dieselin eduksi. Jos puhutaan uusista dieseleistä, niin ei niitä voi demonisoida. Se on yksi vaihtoehto muiden rinnalla. Jos uusilla päästölaitteistoilla saadaan niitä lähipäästöjä kuriin, mihin on investoitu paljon rahaa, emme me silloin voi sitä dieselvaihtoehtoa lähteä moittimaan.

Vaihtoehtoiset käyttövoimat ja uudet teknologiat eivät ilman merkittäviä lisätoimia tuo riittävästi vauhtia CO2-päästöjen vähenemiseen vielä lähivuosina.

Suomessa lataushybridien myynti on tällä hetkellä kovassa kasvussa. Silti hybridien ja sähköautojen yhteenlasketun myyntimäärän ennustetaan yltävän tänä vuonna korkeintaan neljään prosenttiin kaikista myydyistä henkilöautoista.