Myrskylän Magneettimiehenkuja kumartaa Pekka Strengin perinnölle – omaperäisen muusikon syntymästä tulee kuluneeksi 70 vuotta

Nuorena kuolleen Pekka Strengin musiikillinen perintö elää edelleen itäuusmaalaisessa pikkukunnassa. Moni ikätoveri muistaa Strengin lahjakkaana urheilijana ja herkkänä muusikonalkuna.

Pekka Streng
Myrskylän Kartanonmäellä on Pekka Strengin muistoa kunnioittavia kadunnimiä.
Myrskylän Kartanonmäellä on Pekka Strengin muistoa kunnioittavia kadunnimiä.Vesa Marttinen / Yle

Aurinko pilkottaa pilvenraosta ja valaisee valonsäteellään Kirkkojärven rannalla sijaitsevan pientaloalueen laidalle pystytetyn kadunnimikyltin. Kyltissä lukee Magneettimiehenkuja – Magneettimiesgränden. Kivenheiton päässä sijaitsee Mimosaneidonkuja – Mimosaneitogränden.

Itäuusmaalaisen Myrskylän kunnan Kartanonmäki on alue, jonka liepeillä Magneettimiehen kuolema- ja Kesämaa-levyistään tunnettu muusikko Pekka Streng asui tärkeät koulu- ja teinivuotensa. Vuonna 2010 Myrskylän kunnanvaltuusto päätti nimetä osan Kartanonmäen kadunnimistä Strengin musiikillista muistoa kunnioittaen.

Pekka Strengin syntymästä tulee torstaina 26.4. 2018 kuluneeksi 70 vuotta. Vaikka hän menehtyi jo nuorena yli 40 vuotta sitten, noin parin tuhannen asukkaan Myrskylästä löytyy edelleen helposti ihmisiä, jotka muistavat urheilusta ja musiikista kiinnostuneen nuoren Pekka Strengin.

Herkkä ja rauhallinen kaveri

Herkkä kaveri, rauhallinen nuori mies, suuri luonnon ystävä. Tällaisia luonnehdintoja tulee vastaan, kun Pekka Strengin tunteneilta tämän päivän myrskyläläisiltä kysyy, millainen mies nuori Pekka oli.

Kuusi vuotta Pekkaa nuorempi Reijo Hyvärinen muistaa erityisesti Pekan omistaman kelanauhurin.

– Meillä oli sellainen puulaatikkoradio, jossa oli päällä levysoitin. Pekalla puolestaan oli iso kelanauhuri, jonka hän kantoi meille ja äänitti sillä meidän levyjä. Meidän pikkupoikien piti olla hiljaa, ettei tule kaikki taustaäänet mukaan.

Matti Kuosa muistaa, että Pekka soitti koulupoikana viulua ja tapasi myös rakennella kotitekoisia soittimia.

– Pekka rakensi minullekin sellaisen soittopelin, jossa oli pitkä lauta, ruuvit ja kivillä pingotetut viulun kielet. Pullolla sitä soitettiin. Sellaisia se tykkäsi rakennella.

Pekka Streng muutti Myrskylästä jo 60-luvun puolivälissä opiskelemaan Mikkeliin ja tämän jälkeen Tampereelle ja edelleen Helsinkiin. Näistä elämänvaiheista vanhat Myrskylän kaverit eivät tarkemmin tiedä, mutta Helsingistä löytyy ihminen, joka tietää.

"Isä tiesi merille lähtiessään olevansa parantumattomasti sairas"

Helsingin Katajanokalla sijaitsevan yli satavuotiaan kerrostalon kivijalassa on valkoinen ovi, johon kiinnitetyssä kyltissä on jotain tuttua. Kyltissä lukee Streng, ja väri ja fontti ovat kuin suoraan Magneettimiehen kuolema -LP:n kannesta.

– Juu, ei se mitenkään sattumaa ole, Joonia Streng vahvistaa.

Joonia Streng pitää omaa asianajotoimistoa Helsingissä.
Joonia Streng pitää omaa asianajotoimistoa Helsingissä.Vesa Marttinen / Yle

Oven takaa löytyy Joonia Strengin asianajotoimisto. Vuonna -69 syntynyt Joonia oli alle kouluikäinen, kun hänen isänsä kuoli.

– Henkilökohtaiset muistot ovat lähinnä joitain yksittäisiä häivähdyksiä esimerkiksi Myrskylästä tai Emmaus-liikkeen toiminnasta, jossa hän teki vapaaehtoistyötä. Olin vajaan kuuden vanha kun hän kuoli, eli aika pitkälti toisen käden lähteiden varassa olen ollut.

Joonia Streng on selvitellyt isänsä elämänvaiheita muun muassa tämän päiväkirjamaisten muistiinpanojen sekä sukulaisten kertomusten avulla. Näistä lähteistä on selvinnyt muun muassa yksityiskohtia Pekan matkustelusta: jo 60-luvun puolivälissä, eli vuosia ennen Interrail-järjestelmän perustamista, Pekka Streng matkusi junalla ainakin Ranskaan ja Italiaan.

Helsinkiin muutettuaan Streng pääsi levyttämään, kun hänen musiikistaan viehättynyt Yleisradion toimittaja Pentti Kemppainen vinkkasi lahjakkaasta muusikosta Love Recordsin Otto Donnerille.

Kuvassa Pekka Streng
Pekka Streng syntyi Sysmässä huhtikuussa 1948.Lea Streng

Streng teki Lovelle LP:n Magneettimiehen kuolema (-70) ja pari vuotta myöhemmin vielä toisen LP:n Kesämaa (-72). Molempien levyjen tekemistä varjosti hänen sairautensa: Streng oli sairastunut sarkoomaan, ja tiettävästi jo Magneettimiestä tehdessään hän uskoi levyn jäävän ainoakseen.

Kuitenkin vielä Kesämaan jälkeen Streng pestautui työntekijäksi laivalle ja lähti merille. Joonian käsityksen mukaan matka jatkui ainakin Puolan Gdanskiin, mutta Pekan oli tarkoitus matkata pidemmälle.

– Se oli vuoden -73 tietämillä eli noin pari vuotta ennen hänen kuolemaansa. Terveydentila osoittautui kuitenkin sen verran heikoksi, että hänen ei ollut mahdollista lähteä niin laajamittaiselle reissulle kuin hän olisi halunnut. Isäni on noihin aikoihin matkustellut Euroopassa laajemminkin, mutta laivalla työskentely oli liian raskasta.

Hän ilmeisesti tiesi lähtiessään, että on parantumattomasti sairas?

– Kyllä näin on syytä olettaa.

Pekka Strengin seiväshyppyennätys edelleen rikkomatta

Palataan vielä hetkeksi Myrskylän kylänraitille. Strengin koulu- ja ikätoverit tuntuvat muistavan nuoren Pekan erityisesti lahjakkaana urheilumiehenä.

– Asuimme muutaman kilometrin päässä toisistamme, ja urheilukenttä oli paikka, jossa nuoret kohtasivat. Samoin sitten talvisin siellä Kartanonmäellä oli mäenlaskupaikka, jossa hypättiin mäkeä samoissa kaveriporukoissa, muistaa Myrskylän tunnetuin urheilija, nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén.

– Yleisurheilussa Pekka oli lupaava pikajuoksija, mutta seiväshypystä tuli hänen päälajinsa. Nuorelle miehelle jäykähköllä lasikuituseipäällä siihen aikaan hypätty 360 cm oli kohtuullisen hyvä tulos, muistaa Strengin lapsuudenystävä Jouko Räty.

Ja totta tosiaan: vuonna 1965 tehty 19-vuotiaiden seiväshyppyennätys on urheiluseura Myrskylän Myrskyn sivuilla (siirryt toiseen palveluun) edelleen Pekka Strengin nimissä.

Myrskylässä asuvat Reijo Hyvärinen ja Matti Kuosa muistavat hyvin koulupojan nimeltä Pekka Streng.
Myrskylässä asuvat Reijo Hyvärinen ja Matti Kuosa muistavat hyvin koulupojan nimeltä Pekka Streng.Vesa Marttinen / Yle

Myös Pekka Strengin musiikillinen perintö elää edelleen vahvana. Hänen kappaleitaan ovat levyttäneet esimerkiksi Vesa-Matti Loiri, Emma Salokoski (joka on Strengille sukua) ja Pepe Willberg.

Myrskylässä Strengin musiikkia esittää noin 15 vuotta sitten perustettu seurakunnan lauluryhmä Campane. Strengin kappaleet päätyivät ryhmän ohjelmistoon, kun Arto Halosen Pekka Strengistä kertova elokuva Magneettimies (2009) esitettiin Myrskylän Kinolla, ja juhlatilaisuuteen haluttiin jotain erityistä.

Useat Strengin kappaleet ovat jääneet pysyvästi kuoron ohjelmistoon.

– On kunniatehtävä saada esittää Pekan musiikkia. Niissä on vahvaa viestiä ja sanomaa, joka on ajatonta ja monisyistä. Ne ovat kuoron lempikappaleita, ja kun on kyse oman kylän mielestä, se tuo vielä lisää vastuuta ja velvollisuudentuntoa, että tämä pitää hoitaa varmasti ja hyvin, sanoo kuorossa laulava Marke Kuosa.

Sovituksista vastaa hänen siskonsa Marjo Kuosa, jolle Strengin musiikki näyttäytyy erityislaatuisena.

– Nykypäivän ylituotettu muusikkous ja musiikki kaipaavat kipeästi rinnalleen Pekka Strengejä, ja aina voi ja ehkä olisi syytäkin etsiä alkuperäiset Strengit, pysähtyä, kuunnella ja lähteä matkalle.

Pekka Streng on haudattu Myrskylän hautausmaalle. Samassa haudassa lepäävät vanhemmat Lea ja Matti sekä nuorempi sisko Jutta.
Pekka Streng on haudattu Myrskylän hautausmaalle. Samassa haudassa lepäävät vanhemmat Lea ja Matti sekä nuorempi sisko Jutta.Vesa Marttinen / Yle