1. yle.fi
  2. Uutiset

"Koskaan ei tiedä miten käy, kun mittarissa on 180 km/h ja vetäisee käsijarrusta auton sladiin" – Niko Määttälä driftaa suorat mutkiksi

500 litraa sadalla kilometrillä. Sen verran etanolia kuluttaa kokkolalaisen Niko Määttälän Nascar-kone.

autourheilu
Niko Määttälä autossa.
500 litraa sadalla kilometrillä. Sen verran etanolia kuluttaa kokkolalaisen Niko Määttälän Nascar-kone. Tässä videossa Määttälä kertoo mitä 90 % lasikuituisen auton kuoren alta löytyy.

Kokkolalainen Niko Määttälä aloitti driftingin vuonna 2009, kun oli nähnyt japanilaisten ja amerikkalaisten videoituja suorituksia internetistä.

Suunta on ollut koko ajan ylöspäin: viime vuonna Määttälä saavutti SM-sarjassa hopeaa.

– Paljon on tehty töitä vuosien varrella, sanoo Niko Määttälä.

Tänä vuonna SM-sarja (siirryt toiseen palveluun) (FPDA) alkaa 12. toukokuuta, kaikkiaan osakilpailuja on viisi.

Niko Määttälä autossa.
Drifting-autossa etujarruvalo on tuomaristoa varten. Tuomarit seuraavat sen avulla, ettei kuljettaja pidättele omaa autoaan vaikeuttaakseen kilpakumppanin kisaa.Kalle Niskala / Yle

Drifting vaatii paljon sekä kuljettajalta että autolta. Määttälä on vuosien varrella rakentanut autonsa viisi kertaa. Rungon lisäksi katto on alkuperäinen.

Lasikuidulla on korvattu peltiä myös siksi, että auton painopiste laskee. Kevyempää autoa on helpompi ohjata ja parempi ajaa.

Drifting on yksi AKK-Motorsports ry:n 19 lajista ja yksi tuoreimmista autourheilun muodoista. Yhdistyksessä on kaikkiaan 320 autourheiluseuraa ja 32 000 jäsentä. Driftingin harrastajia on parisataa, joten kyseessä on vielä pienen porukan harrastus. Määrä kasvaa kuitenkin koko ajan.

Hybridi rulaa

Drifting-autot ovat valtaosalta hybridejä. Nissan on driftaajien ykkösvalinta, samalla tavalla kuin jokamiesluokassa kupla. Drifting-autojen voimanlähteet tulevat pääasiassa Amerikasta. Ahdettu V8-moottori ja tuhat hevosvoimaa eivät ole harvinaisuus.

Toinen suosittu hybridi on saksalais–japanilainen yhdistelmä. Tuossa versiossa BMW:n koriin ja runkoon yhdistyy kemiallisesti ahdettu japanilainen voimanlähde.

dridting auto
Niko Määttälän auto purettuna.Niko Määttälä

Talvella rakennetaan autoa

Kuluneen talven aikana Niko Määttälän Nissan on purettu ihan "atomeiksi". Auton takaosasta on otettu lasikuitumuotti. Tämä helpottaa, jos takakulma esimerkiksi "pussaa betoniporsasta". Tilalle on helppo valaa muotilla korvaava osa koriin.

– Moottoriin en ole koskenut, venttiilien säätöä lukuun ottamatta, sanoo Niko Määttälä.

korin muotti
Määttälän auton korin takaosasta muotin ovat tehneet Sören Björkskog ja Kari Tienhaara.Niko Määttälä

Tähän päivään saakka vapaasti hengittävä pikkulohko V8 on toiminut hyvin. Ajatusleikkiä ahtimesta on ollut, sillä turbo nostaisi hevosvoimat yli tuhanteen. Sillä olisi jo suora vaikutus auton käsittelyyn.

Määttälä vs. Pöytälaakso

Seinäjokinen Juha Pöytälaakso on ollut viime vuodet Niko Määttälän pahin vastus. Viime vuonna Juha Pöytälaakso voitti ja Niko Määttälä tuli toiseksi.

Kumpikin kisailija on valmistautunut kesään huolella. Siinä missä Niko Määttälä on purkanut ja rakentanut auton ihan uusiksi, Juha Pöytälaakso on rakentanut ihan uuden auton. Hänen viime vuoden voittaja-autonsa on siinä kunnossa, mihin se syksyllä jäi.

Pöytälaakso ja Määttälä.
Juha Pöytälaakso ja Niko Määttälä ottavat toisistaan mittaa.Yle

– On sitten vara-auto, jos jotain sattuu tai jos uusi auto ei toimi niin kuin pitäisi, sanoo Juha Pöytälaakso

Tänä kesänä nähdään sekä Juha Pöytälaakso että Niko Määttälä ajamassa SM-sarjan lisäksi EM-sarjaan kuuden osakilpailun verran.

– Kyllä Niko on yksi pahimmista vastustajista, kova vääntö tulee, sanoo Juha Pöytälaakso.

Niko Määttälän tähtäin EM-sarjassa

Niko Määttälä tähtää jo EM-sarjaan, vaikka SM-sarjan voitto uupuu vielä. Hän kävi viime kesänä vertaamassa suorituskykyään Latvian mestaruuskilpailuissa. Määttälä pääsi finaaliin ajamaan Latvian mestaria vastaan.

– Hävisin finaalin, mutta silloin tuli ajatus, että siellähän voi oikeasti pärjätä.

EM-osakilpailuja ajetaan ensi kesänä Saksassa, Puolassa, Latviassa, Bulgariassa ja Irlannissa.

Niko Määttälä.
Driftingissä etanolia kuluu 500 litraa satasella. Kisakilometrejä kaasu pohjassa kertyy kuitenkin kauden aikana vain satakunta.Kalle Niskala / Yle

– En aio ottaa mitään paineita. Ajetaan ne kilpailut, jotka tuntuvat hyvältä, sanoo Määttälä.

Renkaita palaa ja osia kuluu

Sponsoreilla on tärkeä rooli, sillä varaosat, teippaukset ja maalaukset, kaikenlainen korjaaminen sekä matkat ja majoittuminen maksavat. Kun vielä kauden aikana palaa taivaan tuuliin 140 rengasta, niin kilpailutoiminta nielee kauden aikana helposti viisi-, jopa kuusinumeroisen summan. Ilman sponsoreita homma ei toimisikaan.

Savua kilparadalla.
Drifting-auton renkaat kestävät kolmesta neljään lähtöä.Yle

Sponsoreiden lisäksi taustajoukot ovat tärkeässä roolissa. Ilman omaa tiimiä ei voisi kisata SM- ja EM-tasolla.

Henkinen valmentautuminen

Heti ei uskoisi, että kaluston kunnossapito on osa henkistä valmistautumista. Kun auto on kisakunnossa, kuskin ei tarvitse hermoilla sen enempää. Herkkyys kisaa varten saadaan nukkumalla tarpeeksi.

– Se ei kuitenkaan aina toteudu, koska kisareissut ovat sen verran tiiviitä ja aikaa vieviä yllätyksiä sattuu myös, sanoo Niko Määttälä

Videopelien kasvatti saattaisi luulla, että tietokoneella driftaaminen olisi hyvää henkistä valmistautumista. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

– Peleistä puuttuu driftaajan oikea perstuntuma, sanoo NIko Määttälä

Savua, sladia ja vauhtia

Itse drifting-kilpailu on arvostelulaji, jossa tuomarit ovat pääosassa. Nopeus-, kulma- ja ajolinjatuomarit jakavat kilpailussa ensin 90 pistettä (30/30/30). Tämän lisäksi annetaan kymmenen niin sanottua show-pistettä savusta ja vauhdista eli siitä miten kilpailija vakuuttaa yleisön.

Niko Määttälä autossa.
Kokkolalainen Niko Määttälä on yhdeksässä vuodessa kohonnut driftingissä Suomen huipulle.Kalle Niskala / Yle

– Koskaan ei tiedä miten käy, kun mittarissa on 180 kilometriä tunnissa ja vetäisee käsijarrusta auton sladiin, sanoo Niko Määttälä

Lue seuraavaksi