"Jos haluatte laatua, lain täytyy kaatua", huusivat varhaiskasvattajat eduskunnan edessä

Paikalla oli jopa 2 000 varhaiskasvattajaa osoittamassa mieltään. Ulosmarssin syy on uusi varhaiskasvatuslaki, joka vähentäisi erityisesti lastenhoitajien määrää.

päivähoito
Lastentarhanopettajia ja -hoitajia kokoontui mielenilmaukseen vastalauseena uudelle laille
Lastentarhanopettajia ja -hoitajia kokoontui mielenilmaukseen vastalauseena uudelle laille

Uudellamaalla lastenhoitajat ja osa lastentarhaopettajista ovat marssineet ulos työpaikoiltaan tänään keskiviikkona kello 12. Poliittinen mielenilmaus eduskuntatalon edessä on ilmoitettu jatkuvan kello 18 asti.

Tähän uutta varhaiskasvatuslakia vastustavaan mielenilmaukseen osallistui tänään jopa 2 000 henkeä, arvioi poliisi.

Ulosmarssineet kokoontuivat Eduskuntatalon eteen mielenilmaukseen kello yhden aikaan.

Iskulauseet raikuivat: "Jos haluatte laatua, lain täytyy kaatua", "Arvon mekin ansaitsemme" ja "Arvoa hoitajille, laatua lapsille".

Kylteissä vakuutettiin, että mielenosoittajat ovat kurahousukansan puolella.

– Valiokuntakäsittelyssä oleva lakiesitys edistää koulutusta, ei lasten etua, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine puhui mielenosoittajille.

Ulosmarssin syy on uusi varhaiskasvatuslaki, joka vähentäisi erityisesti lastenhoitajien määrää. Lakiesityksen mukaan päiväkotien henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulisi olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi vastustetaan päiväkotien suuria ryhmäkokoja.

Ulosmarssijat viidestä eri liitosta

Ulosmarssiin ja mielenilmaukseen osallistui Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn, terveydenhuoltoalan ammattijärjestön Tehyn, Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian jäseniä, mutta ei Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja Lastentarhanopettajaliiton jäseniä.

Mielenilmaisuun osallistuneen sosionomitaustaisen lastentarhanopettajan Outi Tervon mielestä yliopistosta valmistuneiden lastentarhanopettajien toimenkuva on kirjoitettu lakiesitykseen selkeästi, mutta sosionomien osalta odotukset jäävät auki.

– Jos laki tulee tällaisenaan voimaan, niin jää auki, mitä meiltä odotetaan. On luvattu, että meillä säilyy pätevyys vielä lain voimaantulon jälkeen, mutta miten lakia tulkitaan? Pyydetäänkö ryhmään silti vielä yliopistotaustainen kandi, Tervo pohtii.

Sosionomitaustaiset lastentarhanopettajat pitävät lakiesitystä heidän pätevyytensä mitätöimisenä.

– Olemme aivan yhtä päteviä tekemään tätä työtä ja olemme osoittaneet sen työrintamalla. Meidän työnkuvaa ja merkitystä ei ole ymmärretty lakiesitystä tehtäessä, lastentarhanopettaja Emilia Weyner sanoo.

Molemmat pitivät mielenosoitusta tärkeänä.

– Voimme osoittaa, että olemme ammattimme takana ja myös lastenhoitajien ammatin takana, Tervo summaa.

Ulosmarssi vaikuttaa useiden päiväkotien toimintaan pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla.

Esimerkiksi Helsingissä toimintaa supistettiin 70 päiväkodissa ja perhepäivähoitopaikassa, myös leikkipuistoissa. Espoossa ja Vantaalla noin 40 päiväkotia sulki toimintansa, joissain paikoissa lapsimäärää rajattiin.

Super ja Jyty: ryhmäkokoja pienennettävä

Aamupäivän aikana esimerkiksi Jyty ja Super ovat tiedotteissaan esittäneet huolensa liian suurista hoitoryhmistä.

Superin mielestä (siirryt toiseen palveluun) lakiesityksen mukaiset toimenpiteet henkilöstörakenteessa johtaisivat suurempiin lapsiryhmiin.

Hallitus on arvioinut, että muutos lisäisi varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien määrää yhteensä arviolta 9 000 henkilön verran ja vastaavasti vähentäisi lastenhoitajien määrää saman verran. Hallituksen lakiesityksessä todetaan (siirryt toiseen palveluun), että palkkakustannukset kunnissa olisivat vuonna 2030 yhteensä arviolta 39 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2017.

Jytyn tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) vaaditaan, että varhaiskasvatukseen suunnatut lisäeurot tulisi suunnata mieluummin ryhmäkokojen pienentämiseen.

– Parhaat lopputulokset saavutetaan, kun varhaiskasvatusta kehitetään pienentämällä ryhmäkokoa ja satsaamalla riittävään määrän henkilöstöä lapsiryhmää kohden. Tärkeää on hyödyntää jo nyt olemassa olevan henkilöstön osaamista, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toteaa tiedotteessa.

Mielenosoituksessa Pihlajamäki vaati, että koko summalla eli 39 miljoonalla eurolla voitaisiin nostaa kaikkien päiväkodeissa työskentelevien palkkoja. Mielenosoitusjoukko taputti tälle.

Opetusministeri: Uusi laki parantaa päivähoidon laatua

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan uudella lailla nimenomaan pyritään lisäämään varhaiskasvatuksen ja päiväkotien laatua ja jatkossakin päiväkodeissa työskentelee moniammatillisia tiimejä.

– Tavoitteena on vahvistaa päiväkotien ja varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa pitkällä siirtymäajalla siten, että tulevaisuudessa 2030 kaksi kolmasosaa olisi koulutettu korkeakoulututkintoon, hän toteaa.

Opetusministeri Sanni Grahn–Laasosen mukaan tuleva laki parantaa varhaiskasvatuksen laatua, vaikka siinä ei puututa ryhmäkokoihin. Hallitus on kuitenkin ryhtynyt toimiin eriarvoisuuden ehkäisemiseksi päiväkodeissa.

– Hallitus on ensi vuodelle varannut talousarvioon 10 miljoonan euron lisärahoituksen päiväkotien tasa-arvoon, jolla voidaan pienentää päiväkotien ryhmiä erityisesti haastavilla alueilla toimivissa päiväkodeissa eli siellä missä tukea tarvitaan enemmän olisi myös enemmän aikuisia lapsille.

Lue myös:

Miten päiväkotien ulosmarssi vaikutti arkeesi? Lue lukijoiden kokemukset

Päiväkotien työntekijöitä edustavat ammattiliitot erimielisiä uudesta laista – "Näyttää siltä, että tulevat lastenhoitajat kouluttautuvat ei-minnekään"

Päiväkodit osoittavat tänään mieltään uutta varhaiskasvatuslakia vastaan – viisi kysymystä ulosmarssista