Kallistuuko kotien öljy- ja kaasulämmitys? Suomi ajaa uutta tiukennusta EU:n ilmastopolitiikkaan

Suomi ehdottaa, että EU-alueella kotien lämmitys otetaan mukaan päästökauppaan. Muutos koskisi kotimaassa arviolta 190 000:ta öljylämmitteistä pientaloa.

ilmasto
Sven Pahajoen talon öljykattila
Johanna Sarjas / Yle

Suomi haluaa, että EU-maat vähentävät hiilidioksidipäästöjään aiempia linjauksia tiukemmin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi asiasta julkisuuteen keskiviikkoiltapäivänä Helsingissä pidetyssä Energiateollisuus ry:n tilaisuudessa.

Sipilän mukaan lisätoimia tarvitaan, sillä voimassa olevat sitoumukset päästöjen rajoittamiseksi eivät riitä hillitsemään maapallon keskilämpötilan nousua alle kahden asteen.

Oma lisänsä tulee Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoituksesta irrottaa supervalta Pariisin ilmastosopimuksesta.

– EU:n pitää ottaa nyt ilmastojohtajuus. Kiinasta saadaan siihen kaveri. Meidän pitää tiukentaa tavoitteita, Sipilä sanoi puheessaan.

Hallitus arvioi, että EU:n pitää tiukentaa päästövähennystavoitteita jo vuonna 2020, jolloin Pariisin ilmastosopimusta aletaan soveltaa käytännössä.

Aikataulu tarkoittaa sitä, että päätös pitäisi valmistella Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

EU on linjannut leikkaavansa kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Sipilä sanoi esityksen jälkeen Ylen haastattelussa, että EU:ssa vuodelle 2030 sovittua tavoitetta on kiristettävä.

– Kyllä sitä pitää kiristää, jos halutaan pysyä kahden asteen maksimitavoitteessa. Tällaista keskustelua on muissakin maissa menossa. Luulen, että ilmapiiri kypsyy pikkuhiljaa lisätoimien tarpeelle, Sipilä sanoi.

Sipilä ei ottanut kantaa siihen, minkäkokoinen leikkaus päästöihin pitäisi vuoteen 2030 mennessä tehdä. Eteenpäin pitäisi mennä ”selvästi”, hän totesi.

Kotien lämmitys päästökaupan piiriin

Hallitus aikoo myös tehdä muille EU-maille konkreettisen avauksen siitä, miten EU:n päästöjä voitaisiin leikata lisää. Suomi ehdottaa, että rakennusten lämmitys ja jäähdytys pitäisi ottaa mukaan EU:n päästökauppaan.

Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein työkalu, jolla rajoitetaan tätä nykyä ennen kaikkea suurten energiantuotantolaitosten ja raskaan teollisuuden päästöjä. Päästökauppa kattaa nyt noin 40 prosenttia EU:n päästöistä, mutta osuus laskee jatkossa.

Jos kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöt otettaisiin päästökauppaan mukaan, rajoitteiden piirissä olisi jo yli puolet EU:n päästöistä, kertoi Sipilä.

Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että EU-alueella kaasua, öljyä ja hiiltä kotitalouksien lämmitykseen myyvät yritykset joutuisivat hankkimaan päästöoikeuksia markkinoilta polttoaineiden aiheuttamia päästöjä vastaan.

Yrityksillä on tapana viedä kustannusten kohoaminen hintoihin, joten muutos nostaisi kotitalouksien lämmityslaskua fossiilisia polttoaineita käyttävissä rakennuksissa.

Muutoksen suuruutta on vaikea arvioida tämän hetkisten tietojen valossa. Yhden hiilidioksiditonnin hönkäisy ilmakehään maksaa EU:n päästökaupassa nyt vajaat 13 euroa.

Isoin vaikutus koettaisiin todennäköisesti Keski-Euroopassa, missä koteja ja käyttövettä lämmitetään yleisesti fossiilisella maakaasulla.

Komission (siirryt toiseen palveluun) mukaan EU:n tasolla rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 75 prosenttia vuonna 2012.

Suomessa muutos koskisi lähinnä öljylämmitteisiä pientaloja, joita on arviolta 190 000. Tyypillisesti nämä ovat vanhoja rintamamiestaloja.

Sen sijaan kauko- ja sähkölämmitteisiä kotitalouksia muutos ei kotimaassa koskisi, sillä nämä lämmitysmuodot ovat jo nykyisin päästökaupassa.

Sipilä painotti haastattelussa, että suomalaiset energiayrityksille voisi avautua uusia markkinoita, mikäli Euroopan rakennusten energiatehokkuutta päätetään parantaa.

– Suomessa kuluttajan näkökulmasta nämä asiat ovat jo hoidossa. Aloite koskee sitä, että koko EU:ssa päästäisiin eteenpäin. Meillä on Suomessa tähän paljon annettavaa, Sipilä sanoi.

Energiateollisuus kiittelee aloitetta

Energiantuottajia edustavan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää hallituksen avausta merkittävänä.

– Se on erittäin tervetullut avaus ja on todella hienoa, että Suomi on viemässä ilmastopolitiikkaa eurooppalaisella tasolla tällä tavalla eteenpäin, Leskelä kommentoi Ylelle.

Leskelä muistuttaa, että lämmitys on erittäin iso kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Euroopassa.

– Vain neljäsosa lämmityksestä on EU:n päästökaupassa mukana. Olisi todella tärkeää saada loput kolme neljäsosaa päästörajoitusten piiriin.

Leskelän mukaan EU:ssa rakennusten energiatehokkuus on keskimäärin kehnolla tolalla. Hän arvioi, että muutos kannustaisi esimerkiksi keskieurooppalaisia miettimään kotiensa energiankäyttöä. Energiatehokkuutta pidetään halpana tapana leikata ilmastopäästöjä.

Energiateollisuus ry:n tyytyväisyyden taustalla on myös se, että hallitus ehdottaa päästökaupan vahvistamista, mitä etujärjestö on ajanut jo vuosia.

Järjestö toivoo yhteistä ratkaisua Euroopan lämmityksen päästöleikkauksiin, jotta jokainen maa ei ala tehdä omia ratkaisujaan. Energiayritysten näkökulmasta lämmitysmarkkina voisi päätyä kansallisten ratkaisujen myötä sekavaksi tilkkutäkiksi.

– Polttoainemarkkinat ovat eurooppalaiset ja sitten niitä kohdeltaisiin hyvin erilaisilla ohjauskeinoilla ja verokannoilla eri maissa. Emme myöskään usko, että jäsenmaat pystyvät tekemään riittävän tehokasta ilmastopolitiikkaa. Päästöjen kiintiöinti ja päästökauppa on tehokas instrumentti Leskelä sanoo.

Saako esitys kannatusta?

Oma kysymyksensä on se, millaisen poliittisen vastaanoton Suomen ehdotus EU:ssa saa. Esimakua saadaan tänään kun energia-, ympäristö- ja asuntoministeri Kimmo Tiilikainen esittelee ehdotusta seitsemän EU-maan ilmastoministereiden epävirallisessa kokouksessa Pariisissa.

Kansalaisten energiakulut ovat lähtökohtaisesti aina arkoja aiheita poliittisesti. Lämmityslaskut ovat kovia monessa EU-maassa jo nyt. Lisäksi päästöjen hinnoittelu on hankalaa esimerkiksi kivihiiltä tuottavalle Puolalle.

Leskelä painottaa, että EU:n on pakko tehdä jotain päästökaupan ulkopuolisille lämmityksen päästöille.

– Uskon, että iso osa eurooppalaisista maista olisi saatavissa aloitteen taakse ja yhteisen ohjauskeinon piiriin. Jos meillä on eurooppalainen keino, se antaa maille paljon enemmän joustoa kuin se, että ne joutuvat tekemään kansallisesti verotuspäätöksiä ja miettimään ohjauskeinoja.

Leskelä arvio, että muutoksen läpivienti ei ole läpihuutojuttu EU:ssa, sillä jäsenmaat pääsivät vasta hiljattain sopuun edellisestä päästökaupan uudistamisesta. Käytännössä ehdotus voitaisiin toteuttaa seuraavan komission aikana, esimerkiksi vuonna 2023.

Tuolloin Pariisin ilmastosopimukseen osallistuvien maiden tulee ilmoittaa uusista päästövähennystoimistaan.

Täydennetty 25.4.2018 klo 16:36: Täydennetty Juha Sipilän haastattelun perusteella sitaatteja ja päivitetty aikamuotoja.