Kapinaliike kytee Helsingin itäpuolella – Pitäisikö Östersundomiin suunniteltu itämetro korvata junalla?

Porvoossa katsotaan kauhulla Uudenmaan uutta maakuntakaavaa, jossa maakunnan ykköshanke on pääradan kehittäminen.

rautatieliikenne
Porvoon juna.
Nykyaikaista taajamajunaa Porvooseen saadaan vielä odotella. Kaupunkiin on liikennöinyt satunnaisesti kesäaikaan vanha lättähattu ja höyryveturi Sipoon Nikkilän kautta.

Helsingistä itään, Sipoossa, Porvoossa ja Loviisassa pelätään tulevaisuutta.

Kuntapäättäjien kauhukuvissa alue näivettyy ja taantuu, jos sinne ei saada rautatietä.

Huoli liittyy Uusimaa 2050 (siirryt toiseen palveluun) –kaavaehdotukseen, jossa raideyhteys itäiselle Uudellemaalle on piirretty Keravalta Sipoon kautta Porvooseen.

Maakuntakaava määrittää väljästi, missä maakunta kasvaa ja missä kulkevat erilaiset liikenneväylät.

Sipoo vauhdittaa yhdessä Keravan kanssa Kerava-Nikkilä-raidetta. Loviisa ja Porvoo puolestaan toivovat suoraa raideyhteyttä Helsingistä itään.

– Matka-aika on kymmenen minuuttia pitempi kuin suoraan Helsinkiin vievä junayhteys. Ne, jotka voivat, valitsevat auton ja tämä ei ole hyvä ympäristön kannalta, tuumaa Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
Juna Helsingistä lentokentän, Keravan ja Sipoon kautta Porvooseen ei innosta kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulaa.Kari Ahotupa / Yle

Helsinki suunnittelee yhdessä Sipoon ja Vantaan kanssa Östersundomin aluetta. Tämä alunperin 100 000 asukkaan alue nojaa kaikissa suunnitelmissa metroon.

Porvoolaispäättäjät haluaisivat toisin. Heidän tuorein keskusteluavauksensa vaihtaisi Östersundomin metron taajamajunaan.

– On epärealistista ajatella, että metron rinnalle tulisi taajamajuna, mutta harkita voisi, palvelisiko Porvoon suuntaan kulkeva rautatie myös Helsingin kehittämistä, toteaa Ujula.

Samaan hengenvetoon hän sanoo, että kysymys on loppujen lopuksi Helsingin joukkoliikenneratkaisusta.

Savolaiset vaativat Porvoon rataa

Savolaisetkin ovat sotkeneet lusikkansa Uudenmaan tulevaisuussoppaan. Pohjois-Savon liitto on esittänyt, että uusi oikorata rakennettaisiin Kouvolasta Porvooseen ja sieltä edelleen lentokentälle ja Helsinkiin.

Näin matka Itä-Suomesta Helsinki-Vantaan lentokentälle lyhenisi kolmeen tuntiin.

Porvoossa ei innostuta hankkeesta, mutta ollaan mukana mahdollisessa selvityksessä.

– Jos ja kun itäisen Suomen maakunnat ja kaupungit ovat tämän selvityksen takana, merkitsee se puoltatoista miljoonaa ihmistä. Silloin mahdollisuus toteuttaa rata on suurempi, arvioi Ujula.

Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva.
Aluesuunnittelusta vastaava Uudenmaan liiton johtaja Merja Vikman-Kanervan mukaan raiteita piirretään sinne, missä on kasvua.Kari Ahotupa / Yle

Raju kasvu jatkuu

Uusimaa kasvaa rajusti lähivuosikymmeninä. Vuonna 2050 maakunnassa asuu kaksi miljoonaa ihmistä ja työpaikkoja on noin 1,05 miljoonaa. Kolmannes Suomen väestöstä asuu silloin Uudellamaalla.

Väki kasvaa siellä, mistä on hyvät raideliikenneyhteydet Helsinkiin. Tuore muuttoliiketutkimus paljastaa, että esimerkiksi Keski-Uudellemaalle Keravalle ja Järvenpäähän muutetaan nimenomaan raideliikenneyhteyksien sekä tiiviin keskusta-asumisen perässä.

Joukkoliikenneyhteyksiä rakennetaan sinne, missä on joukkoja

aluesuunnittelujohtaja Merja Vikman-Kanerva

Porvoo on yhä elinvoimainen ja uusia asukkaita houkutteleva kaupunki. Se on elinvoimavertailussa (siirryt toiseen palveluun) kakkossijalla heti Helsingin jälkeen. Mukana tutkimuksessa oli Suomen 21 suurinta kaupunkia, joista Porvoo on pienin.

– Ei Porvoon elinvoima kaadu raiteisiin, vaikka raiteiden välityskyky on ihan toista luokkaa kuin bussiliikenteen. Sitä paitsi meillä on Suomen parhaimmat bussiyhteydet Helsinkiin, muistuttaa Ujula.

Keravan juna-asema.
Keravasta tulee pääradan parantamisen ja lentoradan rakentamisen myötä entistä vilkkaampi rautatieasemaKari Ahotupa / Yle

Lobbarit liikkeellä

Helsingin ja Tampereen pormestarit ovat vedonneet nopean Helsinki-Tampere-yhteyden puolesta. Radalle kaivattaisiin lisäkiskoja.

Pääradan kohentamiseen liittyy myös tunnelissa kulkeva supernopea lentorata ja Helsingin keskustan alle suunniteltu Pisararata (siirryt toiseen palveluun).

– Pääradan kehittäminen on Uudenmaan ykköshanke. Sen merkittävyyden osoittavat kaikki henkilö- ja tavaraliikenteen selvitykset, kertoo aluesuunnittelujohtaja Merja Vikman-Kanerva Uudenmaan liitosta.

Turun rata on kakkossijalla ja siihen liittyy vahvasti Espoon kaupunkiradan (siirryt toiseen palveluun) jatkaminen Kauklahteen.

Ei Porvoon elinvoima kaadu raiteisiin

kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula

Ensin siis hyödynnetään olemassa olevaa raideliikenneverkkoa ja tiivistetään yhdyskuntarakennetta sen varrella. Sitten etsitään uusia vaihtoehtoja.

– Joukkoliikenneyhteyksiä rakennetaan sinne, missä on joukkoja, tokaisee Vikman-Kanerva.

Itäisen Uudenmaan kapinamieltä hän laannuttelee toteamalla, että Porvoon rata on piirretty suunnittelukarttoihin eikä sen tai esimerkiksi Tallinnan tunnelin paremmuutta ole päätetty.

– Itärata ja Tallinnan tunneli ovat pidemmän aikavälin hankkeita eikä niitä ole laitettu tärkeysjärjestykseen, huomauttaa Vikman-Kanerva.

Lue myös:

Järvenpää-ilmiö kerää alle 35-vuotiaita, hyvätuloisia nuoria aikuisia kehyskuntiin: "He haluavat tiivistä asumista raiteiden varrella"

Pormestarit, VR ja Finnair: Lentoradan rakentaminen täytyy aloittaa pian – "Matkustajat odottavat nopeita yhteyksiä"

Tänään selviää, millainen tunneli Helsingin ja Tallinnan välille on mahdollista rakentaa ja millä hinnalla

Tampere–Hämeenlinna–Helsinki-pääradan kurjuus syvenee – lisäraidetta tarvitaan