Väsyttää ja tympäisee – kevätväsymys ei kahvia kittaamalla parane

Valo lisääntyy ja päivät pitenevät, mutta ankara kevätväsymys vie voimat. Et suinkaan ole ainoa, jolta on niin sanotusti veto pois.

väsymys
Väsynyt nainen töissä työpöydän äärellä.
Yevhen Rychko / AOP

Takana on talven raskas työputki flunssakierteineen. Tympäisee ja väsyttää. Jo aamusta.

Älä huoli. Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:sta vahvistaa, että kevätväsymys on todellinen ilmiö, eikä vain epäilys korvien välissä.

Kevätväsymys saattaa olla jopa yleisempää kuin kaamosväsymys, joka on talvella noin 30 prosentilla suomalaisista.

Maksa univelka

Valon lisääntyessä nukkumaan meneminen venyy iltaisin. Valoisuuden takia yöuni on katkonaista tai jää liian lyhyeksi. Ihminen ei virkisty tarpeeksi ja tuntee kevätväsymystä.

– Valtaosalla suomalaisista yleinen hyvinvoinnin tunne kuitenkin kasvaa keväisin. Toimintatarmo lisääntyy ja ihmiset ovat sosiaalisesti aktiivisia.

– Ruokahalu ehkä pienenee ja on helpompi päästä normaalipainoon, jos talvella on kertynyt liikakiloja, Timo Partonen sanoo.

Keväällä unihormoni melatoniinin määrä vähenee ja mielialaa nostava serotoniini lisääntyy.

– Kevätväsymys voi tehdä 2–3 viikon mittaisen takapakin, ennen kuin elimistö tottuu valoon tai ihminen itse huomaa, ettei nuku tarpeeksi.

Yöunen tarve on aikuisella 6–9 tuntia. Osa pärjää vähemmällä.

– On hyvä elää niin, ettei univelkaa edes synny, tutkimusprofessori Timo Partonen toteaa.

Väsynyt nainen kotona
AOP

Kevätväsymys ei ole masennusta

Huhtikuu on kuukausista julmin, sanotaan. Jos tilastoja tarkastellaan pitkällä aikavälillä, itsemurhia tehdään eniten keväisin. Moni masentunut tuntee, että oireet pahenevat silloin.

Kevätväsymys ja masennus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

– Kevätväsymys on vain väsymyksen tunnetta. Masentuneella on myös muita oireita. Mitä vakavampi masennus, sitä enemmän niitä on, Timo Partonen sanoo.

Masennukseen kuuluvat muutokset mielialassa, alakuloisuus ja ärtyisyys. Ihminen viihtyy paremmin omissa oloissaan ja ehkä eristäytyy muista. Hän ei jaksa kiinnostua asioista.

"Ota itseäsi niskasta kiinni"

Työterveyspsykologi Sari Valavuoren vastaanotolle saapuu keväisin väsyneitä asiakkaita. Usein kyse on jo siitä, että henkilö on uupunut tai masentunut.

– Onneksi ihmiset uskaltavat jo avoimemmin kertoa väsymyksestään, eikä uupumustakaan hävetä enää niin paljon kuin ennen.

Sari Valavuori kertoo, että edelleen kuitenkin henkilölle saatetaan sanoa "kyllä sitä nyt vaan pitäisi jaksaa ja ota itseäsi niskasta kiinni". Usein ihmisellä itselläänkin saattaa olla ajatus, että näin kuuluisi tehdä.

Työterveyspsykologi etsii hoidoksi erityisesti lääkkeetöntä vaihtoehtoa.

– Ensin mietitään, miten henkilö voisi nukkua paremmin. Tärkeintä on saada ymmärrys, että väsymykseen ja uupumukseen löytyy mahdollisuuksia vaikuttaa ja sen on mahdollista mennä ohi, Valavuori sanoo.

Väsynyt nainen kahvikuppi kädessä jumppapalloon nojaten.
Rui Santos / AOP

Ei enää ruokarytmisekoilua

Timo Partonen muistuttaa, että kuntoliikunnan lisääminen tepsii myös kevätväsymykseen.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen neuvoo pitämään kiinni säännöllisestä ruokarytmistä. Vireystila pysyy hyvänä, kun ateriavälit eivät ole liian pitkiä.

– Tärkeintä on, ettei pahenna oloaan ruokarytmisekoiluilla tai liiallisella määrällä nautintoaineita.

Kahvin kittaaminen tai energiajuomat eivät lisää jaksamista.

Leena Putkonen ei myöskään usko, että napsimalla vitamiinivalmisteita, vireystila paranee.

– Vitamiinien saamiseksi riittää marjojen ja hedelmien syöminen läpi vuoden, hän sanoo.

Tutkimusprofessori Timo Partonen lohduttaa, että kun valon määrä edelleen nykyisestä lisääntyy, kevätväsymys alkaa väistyä.

Toukokuussa olo on jo aivan toinen.