Sormet silpuksi saksalaistestissä – kaikki robottiruohonleikkurit eivät tunnista leikkiviä lapsia

Robottileikkurit tunnistivat seisovan lapsen, mutta eivät maassa makaavan lapsen kättä. Myös Suomessa vaarallinen robottileikkuri on vedetty myynnistä.

ruohonleikkurit
Robottiruohonleikkuri
Kaksi robottiruohonleikkuria ei saksalaistestissä pysähtynyt simuloituun lapsen jalkaan, vaan ajoi kengän yli.Stiftung Warentest

Saksan riippumaton tuotetestaussäätiö Stiftung Warentest (siirryt toiseen palveluun) testasi viisi alle tuhannen neliön nurmikolle tarkoitettua sekä kolme suuremmille pihoille tarkoitettua robottiruohonleikkuria.

Testaajat simuloivat seisovan, konttaavan ja makaavan lapsen erilaisia onnettomuustyyppejä ja tulivat tulokseen, että kaikissa leikkureissa on turvallisuusriskejä. Simulaatiolla testaajat selvittivät onnettomuuksia, jollaisia Saksassa on sattunut.

Leikkureiden hintahaitari oli 800 – 2 850 euroa. Mukana olivat Euroopassa yleiset leikkurimallit kuten Bosch Indego 400 Connect, Gardena smart Sileno 19060-60 tai Husqvarna Automower 420.

Stiftung Warentest ilmoittaa antaneensa punaisen kortin ja huonoimman mahdollisen testiarvosanan 1 900 euron hintaiselle Honda Miimo 310:lle sekä tuhat euroa maksaneelle Robomow RC304u:lle.

Molemmat leikkurit eivät tunnistaneet konttaavaa lasta, vaan ajoivat lapsen jalkaa simuloivan kengän yli. Testaajat muistuttavat, että vastaavassa tilanteessa paljain jaloin, lapsi saisi vakavia vammoja.

Testi osoittaa, että maassa makaava lapsi on robottileikkurille vaikea havaittava. Yksikään laitteista ei pysähtynyt testissä käytettyyn keinokäteen, vaan leikkurin terä kulki sormien yli.

Leikkaantumisvaara veti robottileikkurin markkinoilta myös Suomessa

Suomessakin loukkaantumisriskistä on jo havaintoja. Syksyllä 2014 Biltema ilmoitti LMR24-mallisen robottiruohonleikkurin puutteellisesta teränsuojauksesta ja hävitti laitteet myynnistä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes päätti sen jälkeen testauttaa kolme robottiruohonleikkuria vuonna 2015.

– Testeissä arvioitiin muun muassa sähköturvallisuusasioita, pystyssä pysyvyyttä, mekaanisia vaaroja ja mekaanista lujuutta. Yhdessä robottiruohonleikkurissa todettiin sellainen sähköturvallisuuspuute, mikä voi aiheuttaa vaaraa käyttäjälleen. Tälle yhdelle Tukes antoi myyntikiellon, kertoo kuluttajatuotteista vastaava ylitarkastaja Katri Sihvola.

Tukesiin on vuosien varrella tullut jonkun verran ilmoituksia kaikenlaisista ruohonleikkureista, mutta ei kuitenkaan vielä robottiruohonleikkureista.

Tukes voi tehdä ilmoituksiin perustuvaa tuotevalvontaa tai suorittaa projektityyppistä markkinavalvontaa. Varsinainen tuotteiden laadunvalvonta kuulu kuitenkin valmistajille, maahantuojille ja kauppiaille.

Esimerkiksi maahantuoja Kaha käski kesällä 2016 kuluttajia lopettamaan välittömästi AL-KO/Gudenaa Comfort 38,4 Li –mallisen akkuruohonleikkurin käytön, koska laite saattoi käynnistyä itsekseen ilman, että turvakaari oli painettuna alas.

Vuonna 2011 Hako Ground & Garden kutsui puolestaan polttomoottorisia Toro-leikkureita korjauksiin polttoainevuotojen aiheuttaman palovaaran takia.

Kaupasta saa vain hyväksyttyjä, mutta Kiinasta millaisen vaan

Robottileikkuria ei työnnetä eikä ajeta, vaan se työskentelee itsenäisesti. Tämä muuttaa ruohonleikkaamiseen liittyviä riskejä, kun laite tekee työtään valvomatta.

Nurmikonleikkuu on riskialtista, sillä pelkästään päältäajettavien leikkureiden onnettomuuksissa on tällä vuosikymmenellä kuollut neljä suomalaista.

Suomessa ruohonleikkuri luokitellaan koneeksi, joka perustuu EU:n konedirektiiviin. Kaupasta myytävän laitteen on täytettävä koneille asetetut vaatimukset. Siitä on löydyttävä ainakin CE-merkintä sekä käyttöohjeet molemmilla kotimaisilla kielillä.

Robottiruohonleikkureiden pieni koko ja keveys houkuttelvat kuluttajia ostamaan edullisempia laitteita kuitenkin myös EU:n ulkopuolelta. Laitteen saa tilata omaan käyttöönsä vaikka Kiinasta.

– Jos jostakin kiinalaisesta verkkokaupasta ostaa tuotteita, ne eivät välttämättä täytä vaatimuksia, mitä EU:ssa on tuotteille asetettu. Jos kuluttaja ostaa kiinalaisesta verkkokaupasta tuotteita, niin se on kuluttajan vastuulla selvittää, onko se tuote turvallinen käyttää, koska EU:n alueelta ei löydy tuotteelle muuta vastuutahoa, Tukesin Katri Sihvola muistuttaa.